Mies pakottaa ottamaan hänen sukunimensä

Menisit mun kanssa naimisiin. Itse en antaisi naisen ottaa sukunimeäni. (Faija oli melkoisen paska, tämä nimi hiipuu osaltani tähän).

älä sitten mene naimisiin. Ei lupaa hyvää, jos ette edes tuosta pääse sopimukseen.

Olette aika erilaisia

[quote author="Vierailija" time="03.09.2014 klo 12:48"]

Olemme menossa naimisiin helmikuussa ja olemme myös miettineet lasten hankintaa. Minä pidän omasta sukunimestäni kiinni ja hän omastaan. Hän kuitenkin tahtoo omien lastensa saavan hänen sukunimensä, minä taas tahdon heille omani. Laki on onneksi puolellani lasten nimien kanssa. Omani on harvinaisempi ja miehen kastia "Virtanen" ja "Mustonen". Mies ei tahdo antaa minun pitää omaa nimeäni ja kantaa kaunaa minulle lipun ikäänsä jos pidän oman sukunimeni. Olen myös ehdottanut että hän ottaisi minun sukunimeni tai keksisimme oman. Mutta ei kelpaa.

[/quote]

Millä lailla laki on sinun puolellasi? Käsittääkseni lapsille annetaan automaattisesti miehen sukunimi, ellei jostain syystä jotenkin toisin asiaa päätetä. Miehenäsi lopettaisin häävalmistelut tähän paikkaan ja lähtisin lätkimään. Kuulostat sen verran itsekeskeiseltä femakkotantalta.

No niin, teidän täytyy vain neuvotella.

Itse miettisin näitä:

- Kummalla on kauniimpi nimi, se otetaan

- Jos toisella on yleinen nimi "virtanen, mustonen", sitä ei valita

- Jos toisella ei ole yhtään suvunjatkajaa nimellä, niin voisin ottaa sen syyksi valita se nimi

- Voisitko sinä ottaa yhdysnimen ja mies pitää omansa? Riski on tosin, että miehen ruma nimi pilaa sinunkin hienon

Suomessa on sopimusvapaus eli sun ei tarvitse suostua tuohon. Tosin sitten miehenkään ei ole pakko suostua menemään kanssasi naimisiin. Asiaa kutsutaan kompromissiksi ja joudutte tekemään niitä vielä paljon jos pääsette naimisiin.

[quote author="Vierailija" time="03.09.2014 klo 12:56"][quote author="Vierailija" time="03.09.2014 klo 12:48"]

Olemme menossa naimisiin helmikuussa ja olemme myös miettineet lasten hankintaa. Minä pidän omasta sukunimestäni kiinni ja hän omastaan. Hän kuitenkin tahtoo omien lastensa saavan hänen sukunimensä, minä taas tahdon heille omani. Laki on onneksi puolellani lasten nimien kanssa. Omani on harvinaisempi ja miehen kastia "Virtanen" ja "Mustonen". Mies ei tahdo antaa minun pitää omaa nimeäni ja kantaa kaunaa minulle lipun ikäänsä jos pidän oman sukunimeni. Olen myös ehdottanut että hän ottaisi minun sukunimeni tai keksisimme oman. Mutta ei kelpaa.

[/quote]

Millä lailla laki on sinun puolellasi? Käsittääkseni lapsille annetaan automaattisesti miehen sukunimi, ellei jostain syystä jotenkin toisin asiaa päätetä. Miehenäsi lopettaisin häävalmistelut tähän paikkaan ja lähtisin lätkimään. Kuulostat sen verran itsekeskeiseltä femakkotantalta.
[/quote]
Lapsille tulee kyllä automaattisesti äidin nimi.

[quote author="Vierailija" time="03.09.2014 klo 12:56"]

No niin, teidän täytyy vain neuvotella.

Itse miettisin näitä:

- Kummalla on kauniimpi nimi, se otetaan

- Jos toisella on yleinen nimi "virtanen, mustonen", sitä ei valita

- Jos toisella ei ole yhtään suvunjatkajaa nimellä, niin voisin ottaa sen syyksi valita se nimi

- Voisitko sinä ottaa yhdysnimen ja mies pitää omansa? Riski on tosin, että miehen ruma nimi pilaa sinunkin hienon

[/quote]

Mun mielestä noi on aika toissijaisia asioita silloin kun nimeä mietitään. Ihminen saa olla sitä mieltä, että Virtanen on hyvä nimi ja haluaa säilyttää sen. Silloin asiaa ei käännetä sillä, että Kukkakumpu on kauniimpi ja harvinaisempi, joten se on otettava yhteiseksi nimeksi.

Lapsi kyllä saa lain mukaan äidin sukunimen, jos siitä ei päästä sopuun. Mutta kaikilla lapsilla ( tulevilla) pitää olla sama sukunimi, jos vanhemmat samat.

Jos olisin ap peruisin häät ilman muuta. Ei sen äijän tyrannisointi tuohon lopu, vaan tulee pahenemaan jos tuohon suostut.

No kyllä tässä varmaan niin käy että mä taivun ja otan miehen nimen, ajattelin vaan jos jollain olis ideoita miten miehen pään saa käännettyä. Ap

Jos ette pääse tuostakaan asiasta sopuun ilman että jompikumpi tuntee itsensä alistetuksi, ei hyvin mene.

Miettikää nyt sitä naimisiinmenoa vielä uudelleen, kun vielä voitte.

Just...jos haluat pitää oman sukunimesi niin sitten sinä pidät sen oman sukunimesi ja PISTE.

Jos niitä lapsia ei vielä ole niin turha vielä olemattomien lasten sukunimestä tapella.

Jos niitä lapsia siunaantuu ja sinulla on oma sukunimesi niin lapset saa sen automaattisesti jos ette pääse sopuun.

Mutta en tiedä kannattaako naimisiin edes mennä jos jo nimestä tapellaan ja toinen "pakottaa"....

Ei vittu. Olet ehdottanut, että mies ottaisi sinun sukunimesi? Haha! Kohta varmaan homotkin menevät naimisiin.

hei, se on vain sukunimi. nimi muiden joukossa. miks tostakin pitää riidellä...

Pidät vain pintasi, ei kummempaa

[quote author="Vierailija" time="03.09.2014 klo 13:03"]

No kyllä tässä varmaan niin käy että mä taivun ja otan miehen nimen, ajattelin vaan jos jollain olis ideoita miten miehen pään saa käännettyä. Ap

[/quote]

Ja kadut sitä loppuikäsi? Pidä nyt hyvä ihminen pääsi, se on sinun nimesi, sinä päätät!

Miksi muuten menette naimisiin, jos et halua miehesi sukunimeä? Avioliittohan on perinteinen traditio ja instituutio, jossa nainen juurikin ottaa miehensä sukunimen. Miksi ette tee rekisteröityä parisuhdetta, jos haluat vain juridisen sopimuksen etkä kunnioittaa perinteitä eli mennä naimisiin?

Meillä on vähän samanlainen tilanne. Mies haluaisi ehdottomasti molemmille saman sukunimen, kun taas minulle sillä ei ole niin merkitystä. Lapsia ei ole tulossa, joten sitäkään aspektia ei tarvitse ajatella.

Miehellä on harvinainen (alle 40 käyttäjää elossa) ja ihan kaunis sukunimi, mutta se on aika erikoinen ja vähän hankala vaikka ihan suomalainen onkin. Olen tässä nyt ehtinyt 7 vuotta seurailla, kuinka mies joka paikassa joutuu tavaamaan sukunimensä. Kukaan ei osaa kirjoittaa sitä oikein muuten.

Minulla on myös melko harvinainen (alle 100 käyttäjää elossa) sukunimi, mutta se on paljon tavanomaisempi ja helpompi. Ikinä ei ole tarvinnut Suomessa tavata sukunimeä.

Varmaan taivun lopulta kuitenkin sen miehen nimen puoleen, kun kyse on miehelle niin tärkeästä asiasta, vaikka kyllä vähän kylmää ajatella, että tulevat vuosikymmenet joudun kaikille tavaamaan sukunimeni. Onneksi sentään etunimi on niin simppeli, ettei sen kanssa tule ongelmia ja sointuu miehen sukunimeenkin ihan hyvin.

Annan yhden neuvon: Älkää menkö naimisiin, ette ole tarpeeksi kypsiä siihen kumpikaan.