YRITYS PÄÄLLÄ 2014

Tää on ehkä törkeetä mutta eniten mua satuttaa se että toiset itkee yk 1-5 että kun on niin raskasta kun ei tärppää (se 6kk on jopa normaali yrittämisaika)

Vuoden yrittämisen jälkeen sen oikeasti ymmärtää olevan raskasta. Tää päivä menee varmaan taas itkiessä ja siinä että fiilikset on ihan maassa ja tuntuu ettei vaan jaksa.

Miiisu kp 1/? Yk: 15

Tsemppiä hurjasti Miiisulle ja Toggolinolle sekä hirmuisesti voimia nousta taas uuteen yritykseen. :D

Ja Miiisu, meillä toki vasta yk3, ehkäisy kuitenkin ollut poissa jo maalis- huhtikuusta (mies oli reissutöissä kesäkuun loppuun), mutta tiedän niin miltä susta tuntuu. Eikä tilannetta paranna se, kun kuulee juttuja vahinkoraskauksista tai raskaaksi yhden kerran jälkeen. Mua myös ärsyttää, kun puhutaan, että "ryhtyä äidiksi" ja "hankkia lapsia" tms. Ei se ole vain päätös, että minäpä ens viikolla alan raskaaksi. Blaah.. 

Niin ja olihan täällä iloisiakin uutisia! Lili82, onnea hurjasti ja tarrasukkia! 

ON: Tämä loppukierto on kyllä niin piinaavaa! Ennen ovista teen aina testejä jo sen takia, että tuntee tekevänsä asian eteen edes jotain. Mutta nyt ei auta kuin odottaa. Viikonloppuna pitäisi kuitenkin olla jo viisaampi.

Lefemme: Juu mut juurikin tuo että "mä haluan niin ja niin monta lasta" tai "me hankitaan lapsi sillon ja sillon" niin... voi kun se oiski nii yksinkertasta. 

Tai se että monet luulee sen nuorille olevan niin helppoa. Jos joskus tullaan lapsi saamaan ja kuulen yhdenkään sanovan jotain siihen tapaan että oliko vahinko tms niin aion kyllä sanoa miten asiat oikeasti on. 

Miiisu

Nyt oon ottanut yhden askeleen lähemmäs nyyttiä :)  Soitin aikaa lääkärille kierukan poistoon. Meen ihan tav terveyskeskukseen ja aika on 2vkon päästä. Ensi viikollakin olisin jo päässyt mutta harmikseni olen juuri sinä päivänä n. 40km päässä toisessa paikkaa töissä. Ei onnistuisi ihan tuosta vaan käynti siellä niin otin suosiolla toiselle viikkoo...Ja nyt saa vielä mietiskellä ym... Iiiiiksss :) On tää taas olevinaan niin kutkuttavaa aikaa että. 

Vielä ei viitti kauheesti mitään tulevia ostoksia miettiä kun ei tiedä millainen projekti tästä tulee. Anoppi kerkes mun ed vaunut myydä niin sellaset täytyy ainakin ostaa ja kaukalo sen myin itse jo monta aikaa sitten... Mutta ei niitä vielä viitsi kovin suunnitella kun heti ei käyttöä ole.   

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille  :)

Paljon onnea Lili82 ja Selva plussista ja tuhansia tarrasukkia mukaan matkaan! :)

Seksistä oli aiemmin puhetta. Meillä mies on se halukkaampi osapuoli, joka haluasi lähes joka päivä. Itse en aina jaksa enkä innostu, mutta seksiä on kyllä muutenkin kuin pelkästään oviksen aikoihin. Meillä on vaan rajoittavana tekijänä tuo esikoinen ja usein mies märiseekin, että onpas tylsää kun aina vaan illalla esikoisen nukkumaan menon jälkeen, mutta sitä se arki on. Mutta te keillä on latistunut seksi elämä tai seksi tuntuu pakkopullalta aina oviksen aikoihin niin kannattaa kokeilla kaikennäköistä uutta, uusia asentoja ja paikkoja. Se ainakin meillä toimii.

Dimou: Mulla on myös samanlaiset tuntemukset ollut nyt noista rtestien tekemisestä. Ei kauheasti kiinnosta tehdä niitä, jos näkee aina negan. :( Nyt kun kierto on venynyt niin on tullut taas muutamia tehtyä ja kyllä se pettymys on aina valtava, kun nega tulee.

).( Kierto on tosiaan venynyt aika paljon. Pitikin tänään kirjoittaa, että mut voi lisätä listan loppuun odottamaan kierron selkeytymistä, mutta Legolatar ehtikin jo tänään sen tehdä. Lopetin noi gelee royalit lauantaina, kun ajattelin jos ne ovat venyttäneet kiertoani. Lisäksi lopetin tänään imettämisen. Olen ollut lopettamassa sitä jo jonkin aikaa ja nyt tuntui oikealta ajalta. Lapseni siis on reilun vuoden. En tiedä vaikuttaako se tuohon pitkittyneeseen kiertoon, mutta se jää nähtäväksi. En siis lopettanut tuota imetystä tämän vauva yrityksen takia vaan tuntui tosiaan oikealta ajalta eikä esikoinen sitä enää kauheasti ole kaivannut.  Menkkoja ei vaan ole kuulunut vaikka nyt on jo kp41. Mulla oli hirveät alavatsa kivut tuossa hetki sitten ne kesti 5pv ja ramppasin koko ajan lääkärissä ja sairaalassa. Mitään ei löytynyt ja nyt pelkäänkin, että endometrioosini on puhjennut uudestaan. (se postettiin tähystyksessä 2 vuotta sitten) Ja koska raskaus ja imetys aikana sitä ei pitäisi muodostua niin nyt se voisi puhjeta uudestaan, kun olen imettänyt jo jonkin aikaa vaan pari kertaa päivässä. Nyt vähän pelottaa, että saanko tämän toisenkin lapseni ainoastaan tähystyksen kautta, jos saan! :`(

Carita kp41 Yk3

Voi Miisu, mä olen todella pahoillani. Ne pettymykset kuukaudesta toiseen on rankkoja. Eipä se sitä sano, että kun nuorena aloittaa, että ne lapset tulisi helpolla. Mä todella toivon, etä teille se pieni vielä tulee! 

Niin ja lisäksi tuo endo aiheuttaa epäsäännöllisiä kiertoja, että voisi tosiaan senkin takia ajatella, että se olisi uusiutunut, mutta toivon todella ettei olisi.

Carita kp41 yk3

Carita87, noi jo olemassaolevat lapset on kyllä tosiaan vähän hankaloittava homma välillä tässä vauvan yrityksessä. Me pistetään lastenohjelmat pyörimään ja makkarin ovessa on hakanen jolla saa oven avauksen estettyä joten puuhailut ei jää ainoastaan iltojen varaan. Myös päiväuniaika on viikonloppuisin mukavaa aikaa pikku puuhailuille :) Iltaisin ainakin minä tuppaan olemaan jo ihan poikki kun mies kotiutuu harkoista kymmenen maissa vasta. 

Muutoin sitten Carita tosi harmi tuo kierron venyminen :( Toivottavasti uusi kierto alkaisi pian ja pääsisi aloittamaan uudet yritykset. 

Ahaaa kp 9/30

Tsemppiä Miisu! Toivottavasti sunkin aika tulee pian se plussa saada!

Talous ja lapsen hankinta: Kyllä sitä aina jotenkin pärjää. Eniten tulee ostettua kaikkea vauva tavaraa ennen lapsen syntymää. Me hankittiin esikoiselle paljon vaatteita kirpparilta. Siellä on todella hyvä kuntoisia pienten vauvojen vaatteita, koska ne eivät ole mahtuneet kauaa, joten käyttö kertoja ei ole monia. Eikä ihan pienen vauvan vaatteet kulu pahemmin, koska eiväthän he liiku mihinkään. Myös huutonetistä ja torista tuli ostettua jotain vähän isompaa tavaraa. Lisäksi sitä vauva tavaraa saa yllättävän paljon lahjaksi. Miehen puolelle tämä meidän esikoinen oli ensimmäinen, joten he olivat aivan innoissaan ja toivat usein jotain vauvalle. Lisäksi isovanhemmat ostivat esikoisellemme vaunut, joten ei sitä ihan kaikkea tarvitse itse ostaa. Mieheni tienaa hyvin, mutta minä aika vähän tällä hetkellä, joten olen tinkinyt omista "tarpeistani" esimerkiksi kampaajalla käynneistä ja shoppailuista sekä olen vähän samoilla linjoilla kuin Katizska, että ei tarvitse käydä illallisella ulkona tai leffassa ja me olemme myös bilettäneet jo ihan tarpeeksi ettei sellaisia asioita oikeastaan edes kaipaa. Tärkeintä on että lapsellani on kaikkea mitä hän haluaa ettei hän tunne jäävänsä mistään paitsi omista menoistaan voi tinkiä yllättävän paljon kun rupeaa pohtimaan mikä on itselle välttämätöntä ja mikä ei.

Carita kp41 yk3

Jo "lapsellisten" kirjoituksia lukiessa tulee sellainen mielikuva, että lapsen myötä elämänarvot menee ainakin osittain uusiksi ja juuri niinhän sen kuuluu ollakin. Näin lapsettomana pariskuntana tosiaankin rahaa menee suhteessa eniten juurikin ravintoloihin, ostoksiin ja matkailuun. Ehkäpä lapsen myötä koti ja ennen kaikkea perhe saa uudenlaisen merkityksen ja koti ikään kuin vetää puoleensa enemmän. Ja uskoisin, että pienen lapsen kanssa jää paljon helpommin muutenkin kotiin, koska ei se lähteminen jälkikasvun myötä ainakaan helpotu. Ja Sandybell! Onnea hienosta päätöksestä kahden viikon "harkinta-ajasta" huolimatta! 

Onpas paljon suuria asioita tapetilla täällä palstalla. Jospa se ilon ja onnen pilkahdus löytyisi ihan kulman takaa ja uusi päivä toisi muutoksia tullessaan. Jaksamista kaikille odotteluun ja onnea piinailuun. Elämä on kyllä sellaista arpapeliä, ettei koskaan tiedä mihin tilanteisiin tulee päätymään.

Sunnuntaina olisi testipäivä. Jos tässä kierrossa tärppää niin mistään en sitä olisi voinut arvata, niin tavallinen kierto tämä on ollut kaikinpuolin. Miten muut pian ekan r-testin tässä kierrossa tekevät, joko jännittää? Onko jotain arveluita omasta navasta vai jätetäänkö omaan arvoonsa? :)

Joo kyllä elämänarvot menee uusiksi niin, että lapsi on vaan maailman tärkein ja muu maailma sitten menee vähän omalla painollaan, mutta eipä kyllä oma elämä ole muuttunut mitenkään hirveästi. Aikataulut on hankalia ja pitää menot suunnitella hyvissä ajoin, mutta tosi paljon kyllä itse harrastan kulttuuririentoja ja musiikkia ja leffoja, ja kavereidenkin tapaamista. Osassa lapsi mukana, osassa ei. Matkailu on ihan mun harrastus myös, monta kertaa vuodessa täytyy päästä menemään, mutta siihen kyllä kaikki ylim. raha sitten meneekin ;) Ulkona myös syödään aika paljon koko porukalla, et kyllä rahaa saa kulumaan, jos tahtoo... Biletykseen ei paljon kulu, ollaan ennemmin kotona ruuan kanssa tissuttelijoita, keikoilla käyn kyllä, mutta krapulassa en ole vissiin ollut neljään vuoteen eli lapsen koko ikä masuaikoineen :) Eikä oo ikävä!

Ja on se kotikin vaan aika ihana paikka, sen arvo on kyllä noussut selkeästi. Ja sitten myös uusi maailma on lapsen myötä avautunut, kaikki lasten tapahtumat ja jutut, mitä onkaan. Kiva mennä ja puuhailla yhdessä. Sitäpä ei sitten tiedä, miten kahden kanssa jaksaa. Riippuu varmaan lasten luonteista.

Miiisu, totta puhut. Ei itsellä olekaan mikään paniikkiolo näin yk5 vielä, mutta toki sit taas tämän ikäisenä väkisin miettii, että onnistuuko enää ollenkaan. Onpa harmi, että jouduit taas uudelle kierrokselle :(

Yhden lapsen kun on kuitenkin jo saanut, ei ole sellaista ahdistavaa ja pakottavaa, kaiken nielevää tarvetta saada lapsi ja PIAN, muistan sen kyllä tosi hyvin ja ymmärrän kaikkia sen tunteen parissa painivia!

Tervetuloa uusille :) 

Talous, tokihan se tulee muuttumaan, ja radikaalisti. Miehelläni on sentään hyvä palkka ja työsuhde edut, että sen puoleen ei pitäisi tulla mitään ongelmia vaikken itse töissä olekaan. Eniten mua itseäni pelottaa se pienokainen. Mietin jo nyt, että miten sitä uskaltaa edes koskaan päästää pois silmistä.. 

pikaiseen omanapailen. Tänään tosiaan kp30/28, menkkakipuja pikkusen, mutta itse menkkoja ei näy.. Enkä myöskään uskalla testata.. Josko sitä päivän pari vielä kuullostelis, että tuleeko vai ei..

plussatuulia ja tsemppiä jokaiselle :)

Yemk kp 30/28 dpo 15 yk1

Tästä tulee nyt valitettavasti kilometripostaus, kun yritän kaikenlaisia kysymyksiä kerralla pohtia! :D Mutta se lukee, joka jaksaa.

Sandybell tuossa aiemmin mietti sitä varsinaista vauvan tuloa ja siihen liittyviä ajatuksia mm. taloudesta. Itse en ole niinkään taloudellisesta tilanteesta huolissani, koska meillä olemmilla on ihan hyvät työt ja OK palkat ja molemmilla reippaasti säästöjäkin tässä kertynyt vuosien myötä (vaikkakin asuntolainallisia ollaan). Eli sellaista sopivaa taloudellista turvaa on olemassa jopa "pahan päivän varalle". Myöskään sitä arjen suurta muutosta/mullistusta en pelkää; lähinnä kaipaan sitä, että saisin työstä nyt sopivan tauon, hyvällä syyllä! Kun on kuitenkin opiskelujen jälkeen painanut työtä aika lailla täysillä.

Seksistä vielä: Joskus aiemmin kirjoittelinkin, mutta voin nyt toistaa kun on tullut uusiakin - ehkä löytyy samassa tilanteissa olevia? Eli yhdyntäkivuista kun kärsin, on varsinaisten yhdyntöjen ajoittaminen meille nyt todella avainasemassa, kun ei tuo alapää kestä hirveän paljon kerralla. :/ Kivut yhdistettynä haluttomuuteen (joka on ilmeisesti tullut juuri siitä syystä, että niitä yrityksiä on ollut pakko "aikatauluttaa järkevästi" ja kaikenlainen spontaanius on tipoteissään) on nyt ollut etenkin viime kierrossa haasteellista. Mieskin toi esille, että harmittaa kun on se muutama päivä "pakkopullaa" ja sitten loppuaika aika hiljaista. Eli olen päättänyt yrittää nyt paremmin elävöittää seksielämäämme jotenkin myös sen otollisimman ajan ulkopuolella, kunhan vaan nämä menkat tästä ohittuisi... ;)

Muille kertomisesta ei nyt ihan hiljattain ole ollut tässä juttua, mutta muutama sivu taaksepäin. Nyt kun yritykset ovat venyneet kp 7:lle, niin rupeaa vähän harmittamaan että on kertonut yrityksistä kenellekään. Yhdelle hyvälle ystävälleni jouduin vähän "pakosta" kertomaan, ja se on just sellainen aika mustavalkoinen tyyppi, joka ajattelee tyyliin, että "kerran kun pannaan ilman ehkäisyä niin siinä se on!" Ja tätä vahvistaa tietenkin se, että parillakin meidän kaverilla on tärpännyt nimenomaan ekasta kerrasta... Sitten se meni vielä kertomaan omalle avomiehelleen tästä (vaikka sanoin, ettei saa kenellekään kertoa) ja tämä avomies on kaikista viimeisin, jonka haluan tietävän! Monestakin syystä, mutta mm. siitä, että se aina v*ttuilee kaikesta ja kesälläkin oli sellainen tilanne, että sen piti vihjailla ja vinoilla tästäkin asiasta sen verran, että siitä syntyi vähän kiusallinen tilanne ja meinasi lopullekin ystäväporukalle selvitä nämä meidän yritykset! Sain onneksi pelastettua tilanteen ja laitettua sille jauhot suuhun. En onneksi ole nähnyt sitä sen jälkeen kuin vaan ohimennen.

Äidillenikin mainitsin tästä yrittelystä jo alkumetreillä ja hän on kyllä ollut aika hissukseen asiasta, mutta eilen sitten sattui vähän varovasti kyselemään että "milloinkas se vauva tulee oikein" ja oikein vitsikkäästi heitti siihen perään, että "vauvan tekemiseen tarvitan sitten sitä seksiä, hehheh". Eihän se pahalla tarkoittanut, mutta en siinä tilanteessa viitsinyt ruveta asiasta sen enempää avautumaan, kun (teini-ikäinen) siskonikin siinä oli. Äidillekin kun on tärpännyt ekasta kerrasta (=minä) ja vahingossa (=sisko) niin ei varmasti hahmota, että kaikille ei käy niin helposti, vaikka hän ihan älykäs nainen onkin. 

Kolmas, jolle olen kertonut on ehkä ainoa kenen kohdalla ei kaduta. Hän on itse niitä "ekasta ja ainoasta kerrasta tärppi", mutta hänellä on kaveripiirissään paljon pitkään yrittäneitä ja lapsettomuudesta kärsineitä, joten häneltä löytyy ymmärrystä. <3

Huh ja puh, nyt taidan jättää palstatilaa muillekin! :D Kp3 menossa ja pahimmat surut ohi. Nyt odottelen vaan menkkojen ohittumista ja uutta actionia!

Mimsuli (30 v.) kp3/31, yk7

Taloudesta, meillä on tosiaan tilanne, et oon ite pienipalkkaisessa työssä, josta jää käteen vaihdellen 1000-1500 euroa kuussa siinä missä puoliso on nyt työttömänä. Puoliso valmistui keväällä suht yleiseen ammattiin, mutta ei ole kuin yksittäisiä päiviä sijaistanut, eikä tosiaan ole kiinni hakemisen puutteesta. Itse mahdollisesti lopetan työt ja palaan opiskelemaan (ei ole siis lukion jälkeistä tutkintoa) ja puolisokin pohtii josko hakisi keväällä yliopistolle täydentämään opintojaan. Eli tosiaan eipä todellakaan kieriskellä rahoissa, vaikka ihan hyvin rahat meillä on elämiseen riittänyt ja hiukan saa sivuunkin jos tarpeeksi pihistelee. Me ei olla pidetty lasta mitenkään valtavana menoeränä, mahdolliselta sairastelultakin toivottavasti sitten turvaisi riittävän hyvä vakuutus. Omasta näkökulmastani lapsen kasvattamiseen ei hirveää pääomaa tarvita, vaikka tietysti kuluja on aina. Olen ite kasvanut perheessä, jossa venytetään penniä paljon, mutta en ole erityisemmin koskaan kokenut eläväni puutteessa. (koska järkevästi ajateltuna en olekaan) Sen sijaan arvostan suuresti jokaista palkkakuittia kun postista kolahtaa ja ajattelen että asiat tuntuu arvokkaammilta kun niiden eteen oikeasti joutuu tekemään töitä sen sijaan että kaiken vain aina saa juuri silloin kun haluaa. :)

Lasten hankinnasta/tekemisestä. Jotkut täällä puhui siitä asenteesta, että lapsia nykyään hankitaan ja tehdään. Itse tavallaan oon sellainen kyynikko, joka ärsyyntyy kun puhutaan vaikka pupuilusta seksin tai panemisen sijaan tai sitten lähdetään puhumaan lapsista asiana jotka saadaan ja jotka on arvokas lahja. Tottakai lapset on arvokkaita, mutta itellä taas on nimenomaan sellainen olo, että kyllä hitto niitä lapsia tehdään ja hankkimalla hankitaan. :D Vaikka onkin vasta yk 9 meneillään meillä, niin tuntuu ihan tekemiseltä kun koko ajan vaan lasketaan päiviä ja sitten testaillaan että joko ois ovis ja että jos se ovis vaikka oiski tollon, ni varmuuden vuoksi täytyy seksiä harrastaa jne. Samalla myös oon seurannut vierestä perheenjäsenen muksun yritystä hoitoineen. Ei sitäkään kuunnellessa tule sellanen olo, että niitä lapsia  saadaan vaan oikeen tuskalla tehdään. Mutta se lienee tietty kiinni siitä miten noitakin sanoja päässään pyörittelee ja mitä merkityksiä antaa. Hirvee sepustus tästäkin, toivottavasti en ketään hermostuta eriävillä mielipiteilläni tai tulkinnoillani!

ON: tänään tuli ihan superselkeä ovisplussa ekaa kertaa ja aika innoissani olen! Tähän asti on tullut sellasia epäselvempiä joiden kohdalla on lähinnä ajatellut, että siinä oli ovis, koska seuraavat testit taas haalenee järjestelmällisesti. Eilen illalla harrastettiin sopivasti seksiä ja tänään ois tarkoitus jatkaa samalla linjalla, kunhan maltetaan erota tietokoneistamme.. Kävi myös niin, että kun tänään pyykkäsin, oli kaksi terveyssidepakettia jotenkin päätynyt pesukoneeseen?!! En todella tiedä miten, mutta kun kiroilin ja poimin niitä pesusienimäisesti vettä imeneitä siteitä, niin päätin, että jos se ois joku kohtalon merkki ettei niille enää vaikka 9 kuukauteen olisikaan käyttöä. :D

- Nelmis kp 13/25 yk 9

Moikka taas :) Itse pyörittelen näitä asioita kovasti mielessä. Että onko varaa 3 lapseen? Ei olla mitään kroisoksia, mutta kyllä ruoka saadaan pöytään ja laskut maksettua ja hiukan säästöönkin. Lainaa maksetaan ja töissä käydään. Olen suunnitellut että jos ja kun 3 täyttäisi vuoden niin voisin ryhtyä perhepvähoitajaksi niin silloin sais olla lapsen kanssa kotona ja sais hiukan rahaakin. Tein näin myös kakkosen kanssa. Ja voisin jopa lopettaa nykysen työni ja ehkä jäädä pph ksi tai vaikka opiskella siinä sivussa.

Ja kai lapset voi jakaa huoneen, ei kai kaikilla tarvii olla omaa huonetta?  Ja jos lapsi haluaa jonkun kalliin lelun tai laitteen vanhempana voi siihen säästää ja sitten ostaa se, ettei sitä varmaan heti tarvii ostaa ku  toinen näpäyttää sormiaan... Itse kasvoin sellaisessa perheessä missä oli tiukkaa, enkä nyt tiedä onko siitä mitään traumoja itelle jääny. Olis kyllä kiva jos jonkun unelma elämän pystyis lapsille tarjoamaan, mut mut. 

Jos tämä haave kolmannesta toteutuu niin olen kyllä valmis luopumaan haaveilemastani ulkomaan reissusta ym. Ja kerkee sitä reissaan willonkin kun lapset on jo isoja....

ja sitä ei pysty enää vanhempana korjaamaan jos nyt ei yritä....

argh...ku tää niin pyörii mun pääs ja sevottaa kaikki ajatukset....nyt lupaan olla näitä asioita täällä miettimättä ja kyselemässä :)

Moi! Taidan liittyä tänne mukaan, joskus aiemmin tätä keskustelua seurailin mutta raskautumisen myötä siirryin tuonne toiselle puolelle. Nyt sitten ollaan taas takaisin tässä yritysvaiheessa...

Meillä siis yrittäminen aloitettu marraskuussa 2013, eka raskaus alkoi yk 6 ja meni kesken 8. viikolla kesäkuussa. Sen jälkeen yhdet menkat ja uusi raskaus, se meni kesken 10. viikolla viime kuussa. Nyt sitten jälleen yritetään ja toivotaan ihan hirveästi että tällä kertaa päästäis loppuun saakka. Mulla ikää 27 ja miehellä 26. Lääkärit on lohdutellut että kun ootte noin nuoriakin vielä mutta ei oikeesti tunnu siltä! Hyvä puoli lienee se että tuossa raskautumisessa ei näyttäis olevan vikaa, lähinnä siinä raskaana pysymisessä...

Täällä ovulaatio lienee ollut joskus viime viikolla, vaikea sanoa tarkkaan kun tosiaan ei vielä ollut menkkoja keskenmenon jälkeen. Edellisestä menkkoihin meni 5 viikkoa ja sama voisi tietysti olla nytkin - toivon vaan ettei tällä kertaa niitä tarvitsisi katsella vaan raskautuisin heti tästä ekasta kierrosta. Päätin että 6 viikkoa keskenmenosta voi testin tehdä jos ei menkkoja näy, en aiemmin.

Mutta plussaamista toivottelen ihan kaikille, ei sitä olis vuosi sitten uskonut kuinka raskasta lapsen alulle laittaminen voi olla.

Nepala, jos en väärin muista niin alussa oli sitä kutinaa ja siitä neuvolassakin mainitsin mutta kun meni kerran ohi niin meinasivat että ei tarvi hoitaa. Taisi olla niin että välillä sekstailujen jälkeen oli päivän pari vaivoja ja hävisivät taas.

Toggolino, toivottavasti toi sun vuotos olis vaan harmitonta, paljon tsemppiä sinne! (mäki näin hirveesti unia kun odotin esikoista)

Enninkeri löysin sulle tällaisen kun itsekin tota asiaa joskus järkeilin

Ovulaatiotesti raskaustestinä

LH ja HCG ovat lähes identtiset hormonit. Ne ovat molemmat rakenteeltaan glykoproteiineja jotka koostuvat aminohapoista. Molemmat hormonit sisältävät saman alfaketjun sekä lähes samanlaisen beetaketjun. Niiden toimita on myös hyvin samankaltainen. Tämän takia HCG-ruiskeita käytetään hedelmällisyyshoidoissa. HCG:lla saadaan aikaseksi LH huippua muistuttava hormoni piikki, joka käynnistää ovulaation.

HCG:n ja LH:n ero on beetaketjussa, jossa HCG:n on lopussa noin 30 aminohappoa enemmän. HCG testit ovat kehitetty erityisesti etsimään tätä beetaketjua, jolla hormonit eroavat toisistaan. LH testi tunnistaa beetaketjun alkuosan, eikä loppuosalla ole väliä, joten se näyttää positiivista tulosta molemmille hormoneille.                  Linkki vielä perään          https://www.kotitesti.fi/info/ovulaatiotesti-info/18/

Nelmis, toivottavasti et niitä rättejä enää tarttiskaan kun niille niin huonosti kävi :D

Ja omasta navasta! Sain torstaiks neuvolaan ajan, oli se mun neuvolatäti taas yhtä ihana kun aina ennenkin, laitto heti ultraukseen että asia selveis :)

Mikka 20v toinen toiveissa biletykset jo bilettäneenä :D (sorry, oon hyvällä tuulella)

Tervetuloa Anna Mai ja onnea uuteen yritykseen, toivottavasti uusi tulokas aikanaan pysyisi loppuun asti mukana matkassa!

Voi Anna Mai, olen tosi pahoillani keskenmenoistasi. Mulla myös on nyt raskaudet alkaneet nopsaa mutta en oo niitä nyt saanu pidettyy sisäl, eka tärppäs yk 3 mutta meni kesken rv 7 (todettiin rv 12 ultrassa), toinen tärppäs heti tän keskenmenneen jälkeen muta meni kesken rv 22 kun sydän pysähty ja huomasin ettei enää liiku. Viime kierto oli eka yrityskierto tuon toisen keskenmenon jälkeen ja heti tärppäs mutta oli kemiallinen.

Hatuttaa kieltämättä miksi pitää olla näin vaikeeta ja joskus ajattelee että mielummin yrittäis vaikka 2 vuotta ilman tärppiä, jos se vaan tarkottais sitä ettei menis kesken. Toisaalta tieto siitä että voi oikeasti tulla raskaaksi on lohduttaa. Halaus sinulle Anna Mai ja toivon sinulle pysyvää raskautta piakkoin! <3

Ahaaa, kp kybä jo!  ya 11/2013, km 02/14 ja 07/14, kem 10/14