Lue keskustelun säännöt.
Kuolema
Kommentit (308)
Polttohautaus, vain laatta muistolehtoon, ei hautajaisia eikä ainakaan muistotilaisuutta. Nämä kaikki on kirjattu ylös, minä sairastan vaikeasti ja etenevästi. Ja olen täysin valmis lähtemään, en jää kaipaamaan mitään. Elämä on raskas ja kivulias matka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te jotka olette valinneet polttohautauksen: ehdotan ruumiin testamenttaamista lääketieteelle. Edistätte kehitystä vielä kuoltuanne, eikä perillisille tule mitään kustannuksia..
Vierailija kirjoitti:
Olen yrittänyt tappaa itseni jo viidesti joten päättele siitä. Aina joku pelle estelemässä.
Mä olen repinyt letkut irti teholla. Viiltänyt millin vahingossa ohi valtimosta. Muuta kuvailin jo ensimmäisessä vastauksessa. Silloin ei ollut sun juttua. Auton alle melkein onnistuin jäämään. Luoti on mennyt ihan hipoen ohi.
Piruko mua pitää elossa?
En pelkää. Sairastan syöpää, joten lähtö voi tulla. Luotan kuitenkin lääkäreihimme. Suomessa hyvä hoito.
Miten olla sinut kuoleman kanssa?
T. Elämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menetin isäni ja äitini nuorena ja odotan vain että tuhkani saadaan heidän vierelleen maan poveen. Ei elämällä ole minulle mitään annettavaa, kelpaisi jo lähtö täältä.
Nainen 38, työssä saattohoidossa
Vierailija kirjoitti:
Miten olla sinut kuoleman kanssa?
T. Elämä.
No, ajattelisin näin, että sinuttelu vs teitittely, on selkeä ero, miten nimitetään...
Hienoja tarinoita, tälläisiä toivoinkin☻
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pelkää omaa kuolemaani lainkaan. Mutta läheisteni kuolemista olen surrut jo useaan otteeseen etukäteen. Esim. välillä öisin ahdistun, kun tajuan, että voi olla että mieheni kuolee ennen minua ja jään yksin. Tai mitä jos lapseni, jota odotan, kuolee ennen syntymää, syntymässä tai sen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Menetin isäni ja äitini nuorena ja odotan vain että tuhkani saadaan heidän vierelleen maan poveen. Ei elämällä ole minulle mitään annettavaa, kelpaisi jo lähtö täältä.
Nainen 38, työssä saattohoidossa
Hei, olet vielä nuori, elämällä voi olla vaikka mitä tarjolla. Eihän sitä tiedä, mutta mitä jos antaisit vielä mahdollisuuden. Luonto itsellä on aina ilon aihe. Vuodenajat ja eri maisemat lohduttaa ja tuo mielihyvää. Se terve väsymys, kun päivän retkeilyn ja ulkoilman jälkeen pääseen omaan sänkyyn. Hyvä ruoka, mieluisat harrastukset...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Polttohautaus, vain laatta muistolehtoon, ei hautajaisia eikä ainakaan muistotilaisuutta. Nämä kaikki on kirjattu ylös, minä sairastan vaikeasti ja etenevästi. Ja olen täysin valmis lähtemään, en jää kaipaamaan mitään. Elämä on raskas ja kivulias matka.
Hyvä että toiveesi on kirjattu. Saat kaiken haluamallasi tavalla hoidettavaksi. Toivon ilonpilkahduksia raskaalle matkallesi.
Vierailija kirjoitti:
Puutarhuri kirjoitti:
Oletko valmistautunut jotenkin? Jakanut tavaroitasi? Suunnitellut hautajaisiasi? Hautaan vai polttohautaus?
Toivotaan asiallista ketjua☻Tuo hautausjuttu on minulla vielä auki. En osaa millään päättää, että valitsisinko polttohautauksen vai perinteisen hautauksen. Pitäisi ehkä kysyä lapsilta, että mitä mieltä he olevat. Hautajaisiani olen suunnitellut jo monta vuotta, mutta ne suunnitelmat ovat vaihtuneet jo useampaan kertaan :).
N63
Mielenkiintoista, miten joidenkin on vaikea puhua kuolemasta läheisten kanssa. Itseäni lohdutti, kun tiesin vanhempieni toiveet. Oli helpompaakin, kun ei sitten ollut vaikeita valintoja edessä, suru oli muutenkin haikea. Valitut laulut itkettivät, mutta myös lohduttivat, kun tiesi niin toivotun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Te jotka olette valinneet polttohautauksen: ehdotan ruumiin testamenttaamista lääketieteelle. Edistätte kehitystä vielä kuoltuanne, eikä perillisille tule mitään kustannuksia..
Tää hyvä huomio. Näin olenkin tehnyt. Hoitotahto ja tämä. Jälkeen jäävillä helpompaa vaikeana aikana.
Olen spiritualistnen. Tapaan Jeesuksen, kun kuolen. En halua vielä. Laitan paperit kuntoon nyt jo. Olen 63. En tiedä pelosta, mitäpä sille silloin voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puutarhuri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menetin isäni ja äitini nuorena ja odotan vain että tuhkani saadaan heidän vierelleen maan poveen. Ei elämällä ole minulle mitään annettavaa, kelpaisi jo lähtö täältä.
Nainen 38, työssä saattohoidossa
Hei, olet vielä nuori, elämällä voi olla vaikka mitä tarjolla. Eihän sitä tiedä, mutta mitä jos antaisit vielä mahdollisuuden. Luonto itsellä on aina ilon aihe. Vuodenajat ja eri maisemat lohduttaa ja tuo mielihyvää. Se terve väsymys, kun päivän retkeilyn ja ulkoilman jälkeen pääseen omaan sänkyyn. Hyvä ruoka, mieluisat harrastukset...
Oletko ajatellut, että nämä asiat eivät tuota kaikille mielihyvää? Esimerkiksi kaikilla ei ole mieluista harrastusta ihan vain siksi, että mikään tekeminen ei oikein tuota mielihyvää. Luonto on toki kaunista, mutta en itse ainakaan saa siitä mitään erityisiä kiksejä. Se vain on olemassa.
En ole koskaan pelännyt kuolemaa. Pelkään onnettomuuksia, joissa voi jäädä ikuisesti vammaiseksija myös sairauksia , joissa joudun makamaan muiden pyöriteltävänä.
Ei kuolemassa ole mitään pelättävä- ei sen jälkeen ole kärsimyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yrittänyt tappaa itseni jo viidesti joten päättele siitä. Aina joku pelle estelemässä.
Itse teen sen vain kerran, ei ole ketään paikalla. Pitää tehdä testamentti ensin ja etsiä koirille uusi koti, ja se on siinä. Ruumista ei koskaan löydetä, niin ei tartte haudatakaan.
Miten aiot estää, ettei ruumista koskaan löydetä? Itsekin olen miettinyt tuota ongelmaa, että miten tehdä asia mahdollisimman siististi.
Vierailija kirjoitti:
Puutarhuri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menetin isäni ja äitini nuorena ja odotan vain että tuhkani saadaan heidän vierelleen maan poveen. Ei elämällä ole minulle mitään annettavaa, kelpaisi jo lähtö täältä.
Nainen 38, työssä saattohoidossa
Hei, olet vielä nuori, elämällä voi olla vaikka mitä tarjolla. Eihän sitä tiedä, mutta mitä jos antaisit vielä mahdollisuuden. Luonto itsellä on aina ilon aihe. Vuodenajat ja eri maisemat lohduttaa ja tuo mielihyvää. Se terve väsymys, kun päivän retkeilyn ja ulkoilman jälkeen pääseen omaan sänkyyn. Hyvä ruoka, mieluisat harrastukset...
Oletko ajatellut, että nämä asiat eivät tuota kaikille mielihyvää? Esimerkiksi kaikilla ei ole mieluista harrastusta ihan vain siksi, että mikään tekeminen ei oikein tuota mielihyvää. Luonto on toki kaunista, mutta en itse ainakaan saa siitä mitään erityisiä kiksejä. Se vain on olemassa.
Siksipä kirjoitinkin, että itsellä nämä ilahduttaa. Jokaisella toki omat mielipiteensä. Tarkoitin vaan, että tavallaan pienetkin asiat voi tuoda valoisuutta elämään, leivonta, käsityöt, hyväntekeväisyys, lemmikit...harmi, jos ei mikään tuota mielihyvää.
En. Ajattelin lähteä oman käden kautta mutta ei sillä vielä kiire ole.
Vierailija kirjoitti:
Puutarhuri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menetin isäni ja äitini nuorena ja odotan vain että tuhkani saadaan heidän vierelleen maan poveen. Ei elämällä ole minulle mitään annettavaa, kelpaisi jo lähtö täältä.
Nainen 38, työssä saattohoidossa
Hei, olet vielä nuori, elämällä voi olla vaikka mitä tarjolla. Eihän sitä tiedä, mutta mitä jos antaisit vielä mahdollisuuden. Luonto itsellä on aina ilon aihe. Vuodenajat ja eri maisemat lohduttaa ja tuo mielihyvää. Se terve väsymys, kun päivän retkeilyn ja ulkoilman jälkeen pääseen omaan sänkyyn. Hyvä ruoka, mieluisat harrastukset...
Oletko ajatellut, että nämä asiat eivät tuota kaikille mielihyvää? Esimerkiksi kaikilla ei ole mieluista harrastusta ihan vain siksi, että mikään tekeminen ei oikein tuota mielihyvää. Luonto on toki kaunista, mutta en itse ainakaan saa siitä mitään erityisiä kiksejä. Se vain on olemassa.
Niinpä kaikki vain on. Itseasiassa en ymmärrä miksi luullaan nuorempina nauttivan elämästä enemmän kuin vanhojen.
Itselläni nuoruus meni jännitteessä ja srssatessa kaikkea. Koulua, ihmisiä, puheluita...
Vanhempana olen väsynyt työ vie kaikki voimat. Luontoon ei jaksa lähteä kun velvollisuuksien suorittaminen vie kaiken ajan. Kauniit päivät vaan harmittaa koska en jaksa innostua niistä. Joskus kun haluaisin jäädä ulos nauttimaan niin työt tai nukkuminen kutsuu. Ei tämä nyt niin ihanaa ole että loputtomiin jaksaisi. Mielekkäät harrastukset? Mitä ne on? Täysin turhia?
Kerran jo kuollut niin vähän fifti siksti. Toisaalta en pelkää ja toisaalta se avaruus pekottaa. Paljon tyhjää mustaa loputonta. Kuitenkin väistämätöntä odotellessa on sama koittaa nauttia. Yksin kotona se viikatemies ei tuu yhtään liian aikaisin.
Joskus oli elämä ja nyt on vain olemassa oleminen. Nooh sain sentään seksiä joiltain naisilta.