Lue keskustelun säännöt.
Missä maassa elit edellisessä elämässäsi?
Siis omasta mielestäsi. Jos uskot edelliseen elämään.
Kommentit (925)
Minä asuin ennen aavikolla kunnes kuulin suomalaisen sipilä hihhulin kuuluttavan maaliman laajuisesti että kaikki maaliman ä h l äämit ovat tervetulleita suomeen loisimaan. Sinne menin taikasanaa rajalla hokien ja sitten naiset, etenkin ne lihavimmat lkoivat tyrkyttämään jalkoväliään ja ostivat mulle hillomunkkeja ja kaikkee..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on niin narsistista porukkaa, kas kun ei Rooman- ja Venäjän keisareita, Ruotsin kuninkaita ym. aatelistoa:).
En tiedä narsistisuudesta, mutta kummasti kaikki on shamaaneja, prinsessoja tai jotain muita aatelisia.
Ja AINA tietyltä alueelta Euroopasta. Tai Egyptistä ja kauko-Idästä.
Jos nyt joku olisi nokkela, hän tekisi sellaisen taulukon, missä kerrotaan edellisten elämien suosikkimaat- ammatit ja vuosiluvut.
Kaikista kovimmat reinkarnaation vastustajat touhottavat täällä jeesuksesta. Huoh.
Kristinusko on verrattain uusi uskonto, maailmassa on paljon vanhempia uskontoja, mitkä perustuu jälleensyntymiseen.
Millä tavoin on hyväksyttävämpää uskoa jeesukseen ja raamatun oppiin, ku mihin tahansa muuhun? Vaikka joulupukkiin?
Ihan meillä Suomessakin on ollut omat vanhat pakanauskontomme jumaluuksineen, ei kristinusko tänne kuulu. Se tuotiin tänne väkisin vasta viikinkiajan loppupuolella. Esimerkiksi vielä 50-luvulla, varsinkin maalla oli ihan yleistä viedä uhrilahjoja petäjälle, eikä se hieno perinne, onneksi, ole vieläkään tyystin kadonnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
USA, koska rakastan sitä maata enemmän kuin mitään muuta ja tunnen jatkuvaa vetoa sinne. Ehdottomasti.
Hienoa! Usa on kuitenkin aika helvetin iso maa (liittovaltio) , johon mahtuu monia kulttuureja.
Kerrotko meille mitä osaa Amerikan Yhdysvalloista tarkoitat? Wow, waitin´ for it!
Etelävaltioita. jenkkilään en ole koskaan tuntenut vetoa.
Jaapa jaa. Toivottavasti Etelä ei kuitenkaa nouse enää.
Asuin Saksassa. Olin n a t S i , joka kaatui Suomen lapissa.
Olen aina tuntenut vetoa Saksaa kohtaan. H i t l e r i n valtakausi kiinnostaa ja tuntuu tärkeältä. En kuitenkaan voisi nyt sanoa kannattavani sitä. Sieluni puolestaan lepää lapissa, siellä vieraillessa aika pysähtyy ja tulee rauha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen eläneeni kivikautisessa metsästäjä-keräilijäheimossa. Missä? En osaa sanoa. Mutta olen liikkunut ääneti metsäpolkuja pitkin ja kavunnut korkealle puiden latvoihin tähystämään. Asumukseni oli osittain maanalainen, puulla katettu. Savuisen nahkan tuoksu vie kotiin ja kehärummun kumina porautuu suoraan sydämeeni. Kenties se oli jossakin Amerikan alkuperäisasukkaiden heimossa, olen nimittäin aina tuntenut heikäläisiin voimakasta yhteyttä.
Mielessäni on myös pyörinyt lapsesta lähtien visioita Intiasta: vaatteita, koruja, tuoksuja, ruokaa ja musiikkia. Ja varmaan aika harva suomalainen lapsi tuskin innostuu oma-aloitteisesti kuuntelemaan intialaista perinnemusiikkia - ja kuuntelen muuten vielä edelleenkin.
Sitten on tapaus Skotlanti. Skotlannin lampaat, linnat, musiikki, maisemat ja ilmasto ovat aina aiheuttaneet kummallista kaipuuta, mikä eskaloitui siihen pisteeseen, että myöhäisteininä sain kummallisen päähänpinttymän, että nyt on muutettava Skotlantiin; olin siis oikeasti lähdössä yksin sinne, mutta elämä menikin sitten (onneksi?) vähän eri raiteita.
Noituus ja noitavainot ovat kiehtoneet myös siihen malliin, että saatanpa hyvinkin olla ollut syytettynä tai jopa tuomittuna noituudesta. Yksi pahimmista peloistani ainakin tässä elämässä on olla syytettynä tai tulla tuomituksi jostakin (mihin en ole syyllistynyt). No eipä ole mennyt ihan putkeen sen suhteen, mutta ehkäpä se kaikki sitten onkin jotakin heijastumaa aiemmasta elämästä...
On myös sellainen kutina, että olisin ollut joku munkki tai erakkofilosofi jossakin vuorilla: askeettinen, mietiskelylle omistettu elämä jylhissä vuoristomaisemissa puhuttelee todella perustavalla tavalla. Lisäksi musta aina välillä kumpuaa vähäiseen elämänkokemukseen ja ikääni nähden kummallisen suurta elämänviisautta: toisinaan lohkaisen jotakin supersyvällistä, mikä ei kuulosta yhtään normaalilta itseltäni. Lieneekö sekin jokin jäänne aiemmasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on niin narsistista porukkaa, kas kun ei Rooman- ja Venäjän keisareita, Ruotsin kuninkaita ym. aatelistoa:).
En tiedä narsistisuudesta, mutta kummasti kaikki on shamaaneja, prinsessoja tai jotain muita aatelisia.
Ja AINA tietyltä alueelta Euroopasta. Tai Egyptistä ja kauko-Idästä.
Jos nyt joku olisi nokkela, hän tekisi sellaisen taulukon, missä kerrotaan edellisten elämien suosikkimaat- ammatit ja vuosiluvut
Ilmeisesti et ole lukenut ketjua kunnolla. Täällä on myös paljon aivan tavallisten ihmisten - siis maatyöläisten, sotilaiden jne. - reinkarnaatioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikista kovimmat reinkarnaation vastustajat touhottavat täällä jeesuksesta. Huoh.
Kristinusko on verrattain uusi uskonto, maailmassa on paljon vanhempia uskontoja, mitkä perustuu jälleensyntymiseen.
Millä tavoin on hyväksyttävämpää uskoa jeesukseen ja raamatun oppiin, ku mihin tahansa muuhun? Vaikka joulupukkiin?
Ihan meillä Suomessakin on ollut omat vanhat pakanauskontomme jumaluuksineen, ei kristinusko tänne kuulu. Se tuotiin tänne väkisin vasta viikinkiajan loppupuolella. Esimerkiksi vielä 50-luvulla, varsinkin maalla oli ihan yleistä viedä uhrilahjoja petäjälle, eikä se hieno perinne, onneksi, ole vieläkään tyystin kadonnut.
Huvittavinta on, että ihan ala-asteella koulussakin opetettiin, että se jeesuskin syntyi uudelleen... Ei ole tainneet nämä höpisijät sitä omaakaan kirjaansa lukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisko joku näkijä kertoa mullekin mun edellisistä elämistä? Yksi muistikuva on aina ollut eikä se ole tästä elämästä...
Näen että olet ollut mieshenkilö. Näkyy valtavan suuri kirjahylly ja iso puinen työpöytä, liittyy jotenkin ammattiisi. Hyvin oppinut henkilö. Polttaa piippua työhuoneessaan. Slaavilaiselta kielialueelta.
Tuntuuko mitenkään tutulta tällainen?
Minäkin olen näkijä sekä tarokki-korteista katsoja, 1995-lähtien. Kai tämä kyky on minulla ollut jo aiemmin, mutta tuossa 90-luvun puolessa välin muut ihmiset, siis en minä itse, sen totesivat.
Em. kysyjästä minulla on tällainen tunne, näkemys: Olet elänyt Suomessa 1800 lopussa -ja 1900- luvulle 1950-luvulle saakka. Elit n. 70-vuotiaaksi.
Olit nainen, pienessä kirkonkylässä joka nyt on kaupunki. Ei Helsinki. Halusit opettajattareksi mutta sinulla ei ollut varoja siihen. Myöhemmin sinulla oli varaa mennä kansanopistoon.
Työsi oli aluksi jonkinlaista sosiaalityötä, siitä ei kuitenkaan maksettu juurikaan palkkaa.
Kiitos vastauksesta! Oliko mulla perhettä tai muita läheisiä? Näetkö muita elämiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikista kovimmat reinkarnaation vastustajat touhottavat täällä jeesuksesta. Huoh.
Kristinusko on verrattain uusi uskonto, maailmassa on paljon vanhempia uskontoja, mitkä perustuu jälleensyntymiseen.
Millä tavoin on hyväksyttävämpää uskoa jeesukseen ja raamatun oppiin, ku mihin tahansa muuhun? Vaikka joulupukkiin?
Ihan meillä Suomessakin on ollut omat vanhat pakanauskontomme jumaluuksineen, ei kristinusko tänne kuulu. Se tuotiin tänne väkisin vasta viikinkiajan loppupuolella. Esimerkiksi vielä 50-luvulla, varsinkin maalla oli ihan yleistä viedä uhrilahjoja petäjälle, eikä se hieno perinne, onneksi, ole vieläkään tyystin kadonnut.
Anteeksi, nyt en seurannut keskustelua, ihan tarkasti joten jäin ehkä paitsi. Mutta otsikon kysymys on "missä MAASSA elit edellisen elämäsi". Joten em. kommentti ei mielestäni vastaa kysymykseeni. Vai olenko tosiaan näin lukihäiriöinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikista kovimmat reinkarnaation vastustajat touhottavat täällä jeesuksesta. Huoh.
Kristinusko on verrattain uusi uskonto, maailmassa on paljon vanhempia uskontoja, mitkä perustuu jälleensyntymiseen.
Millä tavoin on hyväksyttävämpää uskoa jeesukseen ja raamatun oppiin, ku mihin tahansa muuhun? Vaikka joulupukkiin?
Ihan meillä Suomessakin on ollut omat vanhat pakanauskontomme jumaluuksineen, ei kristinusko tänne kuulu. Se tuotiin tänne väkisin vasta viikinkiajan loppupuolella. Esimerkiksi vielä 50-luvulla, varsinkin maalla oli ihan yleistä viedä uhrilahjoja petäjälle, eikä se hieno perinne, onneksi, ole vieläkään tyystin kadonnut.
Huvittavinta on, että ihan ala-asteella koulussakin opetettiin, että se jeesuskin syntyi uudelleen... Ei ole tainneet nämä höpisijät sitä omaakaan kirjaansa lukea.
Tarkkaanottaen kristinuskossa uskotaan ylösnousemukseen ja kuolleista takaisin samaan ruumiseen tulemiseen. Siksi ruumista ei tulisi alkuperäisessä kristinuskossa krematoida. Tosin nyt tästä opista on luovuttu, kun hautausmaat alkoivat käydä ahtaaksi, ja paluu kuolleista onnistuu myös tuhkaruukkuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisko joku näkijä kertoa mullekin mun edellisistä elämistä? Yksi muistikuva on aina ollut eikä se ole tästä elämästä...
Näen että olet ollut mieshenkilö. Näkyy valtavan suuri kirjahylly ja iso puinen työpöytä, liittyy jotenkin ammattiisi. Hyvin oppinut henkilö. Polttaa piippua työhuoneessaan. Slaavilaiselta kielialueelta.
Tuntuuko mitenkään tutulta tällainen?
Minäkin olen näkijä sekä tarokki-korteista katsoja, 1995-lähtien. Kai tämä kyky on minulla ollut jo aiemmin, mutta tuossa 90-luvun puolessa välin muut ihmiset, siis en minä itse, sen totesivat.
Em. kysyjästä minulla on tällainen tunne, näkemys: Olet elänyt Suomessa 1800 lopussa -ja 1900- luvulle 1950-luvulle saakka. Elit n. 70-vuotiaaksi.
Olit nainen, pienessä kirkonkylässä joka nyt on kaupunki. Ei Helsinki. Halusit opettajattareksi mutta sinulla ei ollut varoja siihen. Myöhemmin sinulla oli varaa mennä kansanopistoon.
Työsi oli aluksi jonkinlaista sosiaalityötä, siitä ei kuitenkaan maksettu juurikaan palkkaa.
Kiitos vastauksesta! Oliko mulla perhettä tai muita läheisiä? Näetkö muita elämiä?
Vastaan nyt poikkeuksellisesti sinulle ja vain tässä ja nyt: Näen sinulla pienen perheen, jäit leskeksi verrattain nuorena. Kuitenkin ennen eläkeikääsi olit sosiaalityössä ja ja "kuolemaasi" asti joissain alallasi liittyvissä järjestöissä. Olisit halunnut harrastaa jotain pientä luovaa toimintaa, ehkä maalausta tms. mutta ei ollut rohkeutta tai aikaa.
Mongolian aroilla paimentolaisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on niin narsistista porukkaa, kas kun ei Rooman- ja Venäjän keisareita, Ruotsin kuninkaita ym. aatelistoa:).
En tiedä narsistisuudesta, mutta kummasti kaikki on shamaaneja, prinsessoja tai jotain muita aatelisia.
Ja AINA tietyltä alueelta Euroopasta. Tai Egyptistä ja kauko-Idästä.
Jos nyt joku olisi nokkela, hän tekisi sellaisen taulukon, missä kerrotaan edellisten elämien suosikkimaat- ammatit ja vuosiluvut
Ilmeisesti et ole lukenut ketjua kunnolla. Täällä on myös paljon aivan tavallisten ihmisten - siis maatyöläisten, sotilaiden jne. - reinkarnaatioita.
Totta, en tainnut lukea. Otanpa nyt pohdin tästä ja ryhdyn tekemään taulukkoa suosikki-maista- ja ammateista.
Tunnen niin suurta viehätystä veteen ja vihreyteen ja kammoa kaikkea kuivuutta ja aavikoita kohtaan, joten voisi kuvitella että jommassa kummassa sellaisessa paikassa, tai ehkä molemmissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisko joku näkijä kertoa mullekin mun edellisistä elämistä? Yksi muistikuva on aina ollut eikä se ole tästä elämästä...
Näen että olet ollut mieshenkilö. Näkyy valtavan suuri kirjahylly ja iso puinen työpöytä, liittyy jotenkin ammattiisi. Hyvin oppinut henkilö. Polttaa piippua työhuoneessaan. Slaavilaiselta kielialueelta.
Tuntuuko mitenkään tutulta tällainen?
Minäkin olen näkijä sekä tarokki-korteista katsoja, 1995-lähtien. Kai tämä kyky on minulla ollut jo aiemmin, mutta tuossa 90-luvun puolessa välin muut ihmiset, siis en minä itse, sen totesivat.
Em. kysyjästä minulla on tällainen tunne, näkemys: Olet elänyt Suomessa 1800 lopussa -ja 1900- luvulle 1950-luvulle saakka. Elit n. 70-vuotiaaksi.
Olit nainen, pienessä kirkonkylässä joka nyt on kaupunki. Ei Helsinki. Halusit opettajattareksi mutta sinulla ei ollut varoja siihen. Myöhemmin sinulla oli varaa mennä kansanopistoon.
Työsi oli aluksi jonkinlaista sosiaalityötä, siitä ei kuitenkaan maksettu juurikaan palkkaa.
Kiitos vastauksesta! Oliko mulla perhettä tai muita läheisiä? Näetkö muita elämiä?
Vastaan nyt poikkeuksellisesti sinulle ja vain tässä ja nyt: Näen sinulla pienen perheen, jäit leskeksi verrattain nuorena. Kuitenkin ennen eläkeikääsi olit sosiaalityössä ja ja "kuolemaasi" asti joissain alallasi liittyvissä järjestöissä. Olisit halunnut harrastaa jotain pientä luovaa toimintaa, ehkä maalausta tms. mutta ei ollut rohkeutta tai aikaa.
Kiitos kun vastasit!
Minulla ei ole mitään muistikuvia muutoin, mutta Lontoossa käydessämme kävimme myös Westminster Abbeyssa. Heti kun pääsin sisälle, minulle tuli olo kuin kuuluisin sinne. En osaa kuvailla sitä oloa, olin koko vierailun ajan hämmentynyt. Mitään muistikuvia ei tullut vain kumma olo, että nyt olen siellä missä pitääkin. Hirveä haikeus iski kun lähdimme pois. Muutoin Lontoossa ei ollut mitään tuollaisia tuntemuksia eikä missään muualla ennen tai jälkeenkään.
Minulle on kaksi ihmistä sanonut, että olen asunut kumpuilevassa maastossa Välimeren maassa ja Saksassa joskus 30-luvulla suurperheen työteliäänä äitinä. Olisi mielenkiintoista muistaa, mutta valitettavasti en muista.
Saksassa. Kuolin sodassa 23- vuotiaana itärintamalla kesällä -44. Aivan liian todentuntuisia "välähdyksiä" tulee mieleeni aina silloin tällöin, ajasta ennen sotaa ja edellisestä perheestäni. Useimmiten unessa, mutta joskus myös valveilla jokin tilanne laukaisee "muistoja". Nyt olen 40 ja kuolema ei pelota, kun uskon, että ei tämä elämä yhteen kertaan lopu.
Etelävaltioita. jenkkilään en ole koskaan tuntenut vetoa.