Mies lyttää itsetuntoni
Nykyinen suhteeni on kestänyt kymmenisen vuotta. Alussa mies oli tosi mustasukkainen täysin syyttä, ja väittää joskus edelleen (!), että siihen oli aihetta, vaikka asia on puhuttu.
Sitten alkoi haukkuminen. Olen saanut kuulla olevani ällöttävä, itsekäs, ilkeä, ties mitä.
Lisäksi mies uhkailee riitatilanteissa erolla. Riitaa syntyy milloin mistäkin, turhista jutuista. Asioista ei voida keskustella, mies haluaa että tehdään hänen tavallaan. En enää tiedä, mitä uskallan sanoa, koska en jaksa jatkuvaa riitelyä. Jos olen jostakin eri mieltä, riitaa tulee lähes varmasti. Olen itsekäs ja pahanilmanlintu.
Keskustelu on usein mahdotonta, koska mies ei pysty siihen, että yritettäisi yhdessä ratkoa ongelmia ja puhuttaisi asioista. Sitä vastoin hän menee henkilökohtaisuuksiin, syyttää ja haukkuu. Eli riita syntyy taas.
Huomaan tämän kaiken vaikuttavan itsetuntooni. Tiedän olevani lempeä ja hyvä tyyppi, en sitä mitä mies väittää. Mutta silti huomaan miehen vuosien mittaan syytämien haukkujen vaikuttavan.
Ero on käynyt useasti mielessä. Tämä on tosi kuluttavaa. Onko kohtalotovereita?
Kommentit (43)
No ei todellakaan. Miten tuollaiseen edes retkahdit alun perin.
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan. Miten tuollaiseen edes retkahdit alun perin.
Alussa kaikki oli helpompaa ja erilaista, vaikka kai merkkejä oli ilmassa. Olisi pitänyt vetää rajat heti alkuun, sanoa että mulle ei puhuta tai mua kohdella noin. En kai uskaltanut, ja tässä vaiheessa se on jo hankalampaa...
Ap
Toivottavasti trollaat vaan mutta jos et niin lähde nyt jo
Mulla kokemusta samanlaisesta, vieläkin ahdistaa ja itsetunto ei ole palautunut. Lähde niin nopeasti kuin pystyt.
Olet siinä syystä että? Koska oli alussa kivaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan. Miten tuollaiseen edes retkahdit alun perin.
Alussa kaikki oli helpompaa ja erilaista, vaikka kai merkkejä oli ilmassa. Olisi pitänyt vetää rajat heti alkuun, sanoa että mulle ei puhuta tai mua kohdella noin. En kai uskaltanut, ja tässä vaiheessa se on jo hankalampaa...
Ap
Ap. Miten sinä reagoit, kun mies sytyttelee ja kuvittelee. Oletko hiljaa. Oletko joskus sanonut napakasti, että minua ei nimitellä. Jos ei usko, eroa.
Et voi saada tuon miehen kanssa keskustelua, jotkut eivät keskustele tai koskaan ryhdy siihen. Olisi hyvä että eroat suhteesta, joka tekee sinulle pahaa ja sabotoi. Parisuhteen tarkoitus on tuoda jotain hyvää, ei mitään ikävää. Löydät muualta parempaa elämää tai jonkun toisen. Juttele yksin edes pariterapeutin tai jonkun fiksun ihmisen kanssa, jos et voi erota noin vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan. Miten tuollaiseen edes retkahdit alun perin.
Alussa kaikki oli helpompaa ja erilaista, vaikka kai merkkejä oli ilmassa. Olisi pitänyt vetää rajat heti alkuun, sanoa että mulle ei puhuta tai mua kohdella noin. En kai uskaltanut, ja tässä vaiheessa se on jo hankalampaa...
Ap
Miten niin hankalampaa? Sanot että olet niellyt tuota paskaa jo 10v ja nyt riittää. Loppuu joko paskanjauhaminen tai parisuhde
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan. Miten tuollaiseen edes retkahdit alun perin.
Alussa kaikki oli helpompaa ja erilaista, vaikka kai merkkejä oli ilmassa. Olisi pitänyt vetää rajat heti alkuun, sanoa että mulle ei puhuta tai mua kohdella noin. En kai uskaltanut, ja tässä vaiheessa se on jo hankalampaa...
Ap
Miten niin hankalampaa? Sanot että olet niellyt tuota paskaa jo 10v ja nyt riittää. Loppuu joko paskanjauhaminen tai parisuhde
👏 juuri näin!
Minulle riitti vuoden seurustelu tuollaisen miehen kanssa. Kaikki ei näkynyt suhteen alussa. Hän ei ollut mustasukkainen. Valehteli paljon.
Jos miestäsi kiinnostaisi ratkoa ongelmia, ne olisi jo ratkottu. Haluatko olla hänen kanssaan loppuelämän? Lue kirja 100 faktaa narsismista, uskon että löydät paljon tuttua juttua. Suosittelen myös ammattiapua sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan. Miten tuollaiseen edes retkahdit alun perin.
Alussa kaikki oli helpompaa ja erilaista, vaikka kai merkkejä oli ilmassa. Olisi pitänyt vetää rajat heti alkuun, sanoa että mulle ei puhuta tai mua kohdella noin. En kai uskaltanut, ja tässä vaiheessa se on jo hankalampaa...
Ap
Eivät jotkut miehet noudata mitään rajoja, vaikka vetäisit rajoja toiselle ja piirtäisit ne liidulla maahan. Ja jotkut voivat käydä päälle. On järkevää joskus vain lähteä, ei jäädä valheellisiin mielikuviin että se yksi parisuhde voi toimia. Kun merkit ovat noin vakavat. Jos se olisi normaali parisuhde tilanne voisi olla korjattavissa, mutta tuo ei näytä lähtökohtaisesti turvalliselta? Henkinen olotila on tärkeä, miten voi suhteessa.
Mies tienaa hyvin,en haluaisi erota kuitenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan. Miten tuollaiseen edes retkahdit alun perin.
Alussa kaikki oli helpompaa ja erilaista, vaikka kai merkkejä oli ilmassa. Olisi pitänyt vetää rajat heti alkuun, sanoa että mulle ei puhuta tai mua kohdella noin. En kai uskaltanut, ja tässä vaiheessa se on jo hankalampaa...
Ap
Käyttäydyt tyypillisen uhriutujan tavoin.
Miten niin on hankalampaa?
Mitä sinä haluat omassa elämässäsi?
Siitä tässä on kyse. Koet tarpeellisuutta, kun olet siinä heikkoitsetuntoisen kyljessä lytättävänä. Olet niinkuin kuningatar ja paskahousu samassa.
Tuo on ulkopuolisen silmin todella surullista katseltavaa ja kuunneltavaa.
Siitä pääsee pois, kun siitä löhtee pois ja irrottautuu henkisesti. Ensimmäiseksi siitä on vaan fyysisesti lähdettävä POIS. Sitten sitä käsittelee itsensä rauhassa kuntoon ja miettii seuraavassa suhteessa, että mitä OIKEASTI haluaa.
Sinä voit elää tasapainoisessa suhteessa, mutta etsi ensin itsesi.
Suo itse itsellesi hyvää. Tutki lapsuuttasi. Usein sieltä voi löytyä vastauksia.
Joka tapauksessa oli miten oli, hyväksy se että tämä juttu epäonnistui. Lähde omaan elämään.
Ja lopeta tekosyiden kelsinininen, että miksi ei. Se on laiskuutta.
Onhan se kiva elellä tuollaista värikästä elämää? Ei ainakaan käy tylsäksi, kun saa pelätä että must
Millloinkin tuulee.
Vai?
Nouse, ota itsesi mukaan ja käy.
Olet arvokas ja hyvä semmoisena kuun olet. Sinulla ja sinussa on kaikki mahdollisuudet.
Elämme sellaisessa maassa, että voit vapaasti valita.
Älä enää vatvo ja venytä.
Ole utelias . ❤️
Tsemppiä. Pärjäät ihan takuulla.
Ap! Ymmärrän tilanteen. Jos haluat jatkaa suhdetta... Sinun täytyy tehdä pari asiaa. Sinun täytyy tehdä itsellesi selväksi, miten saan pidettyä suhteessa kontrollia, ennen kuin tilanne ajautuu riidaksi - se on VAIKEAA, sillä niissä tilanteissa reagoitte tottumuksesta vaistomaisesti. Juuri siksi sinun täytyy miettiä, kuinka voisit tunnistaa tilanteet, joissa kontrolli uhkaa riistäytyä.
Esimerkiksi, kun huomaat itsessäsi turhautumista ja ahdistumista miesystäväsi (puolisosi?) kanssa, pysähdy. Sano haluamallasi tavalla, että nyt SEIS. Sinun täytyy "kasata itsesi". Muuten et kykene toimimaan järjellä, vaan ajaudut yhä kurjemmaksi.
Päätökset suhteessa eivät saa mennä sen mukaan, että yksi on liian epävarma, toinen ärsyyntyy, ja epävarma ahdistuu. Oikea tornado, jossa toinen jää automaattisesti alakynteen. Reagointityyleillänne sinä joudut aina alistumaan, sillä miehesi jotenkin reagoi heikkouteen tylysti; se on kai hänen tapansa kestää epämääräisyyttä kanssasi. Oletan!
Sinun on siis otettava VASTUU ITSESTÄSI hänen kanssaan. harjoittele. Yritä aina muistaa, että Sinulla on oikeus pysähtyä ja saada mietintäaikaa; muistaa, ettei ole mitään hätää. Keskustele aina omilla ehdoillasi. Älä tee päätöksiä paineessa, äläkä pakota toista kuuntelemaan mielipiteitäsi väkisin, ellei kyseessä ole hengenhätä.
"miten saat pidettyä" - eläydyin liikaa? :D
Puhukaa kunnioituksesta ja rakkaudesta. Ajatelkaa suhdetta yhteisenä asiana, päätöksiä yhteisinä pohtimisina - ei toistenne heikkouksien sietämisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan. Miten tuollaiseen edes retkahdit alun perin.
Alussa kaikki oli helpompaa ja erilaista, vaikka kai merkkejä oli ilmassa. Olisi pitänyt vetää rajat heti alkuun, sanoa että mulle ei puhuta tai mua kohdella noin. En kai uskaltanut, ja tässä vaiheessa se on jo hankalampaa...
Ap
Juupa juu. Oliko? Jos olisi ollut helppoa, niin miksi et tehnyt niin?
Tuo on ihan itsen huijaamista..
Sano nyt, että tätä on nyt katsottu riittävästi. Minun solvaamiseni lippuu nyt!
Jos ei lopu.
Niin sitten sinä jäät tai lähdet.
Ei sillä ole merkitystä, että laitatko ne rajat nyt vai eilen.
Joka päivä voit aloittaa alusta.
Minua sieppaa tuollainen itsesääli ja ruikutus… että olisi ollut helpompaa. Se o. Yhtä helppoa nyt, jos se kerran on helppoa. Se o. Yhtä vaikeaa nyt kuin se olisi ollut silloin, jos se kerran on vaikeaa.
Sanoit sen jo itse. Eroa ja heti. Mitä hienoa ja tavoiteltavaa suhteessa on, raha?