Huippuosaaja jätti Suomen välittömästi - palkkataso viidennes USA:sta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä muija lähtikin siis siksi että asunto- ja päivähoitoasiat olisi pitänyt itse hoitaa :D

Itse en tuolla tavalla naureskelisi, sillä tunnen Yhdysvaltojen käytännöt, sekä Suomen. Uskallan sanoa, että Yhdysvalloissa on paljon helpompi hankkia vuokra-asunto, päivähoitopaikka jne. Yhdysvalloissa nämä asiat on ajateltu ja järjestetty asiakaslähtöisesti ja palveluhenkisesti, ja niiden hommaaminen on tehty vaivattomaksi ja helpoksi. Suomessa tiedot ovat vastaavasti kirjallisten ja epämääräisten ohjeiden viidakko netissä, joka asiakkaan pitää yrittää itse selvittää. Jos ei osaa suomen kieltä, eikä apua saa mistään, niin onhan se suoraan sanottuna painajainen. Pakolaisille on kaikki järjestetty valmiiksi, mutta ei tavalliselle maahanmuuttajalle. Suomessa älypuhelimen hankkiminen jo saattaa olla työlästä, saatikka isommat asiat. Nykyään kaikki palvelut ovat netissä, ja pitää olla nettipankkitunnukset, ennen kuin voit hoitaa omia asioitasi.

Ihan näin kantasuomalaiselle korkeakoulutetullekin ne tellien ja ryhmähenkivakuutusten sun muiden palkkaamisen ympärille rakentuneen byrokratian hoito on hyvin sietämättömän työlästä.

Suomessa kaupasta ostettava ruoka on monin verroin halvempaa kuin USAssa.

Vierailija kirjoitti:

Minun ei kannata lähteä Kanadaan ostamaan diabeteslääkettä, kun se maksaa minulle täällä $3/kk.

Viime viikolla hain mieheni laakkeen Pharmacysta, hinta $00.00. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä muija lähtikin siis siksi että asunto- ja päivähoitoasiat olisi pitänyt itse hoitaa :D

Itse en tuolla tavalla naureskelisi, sillä tunnen Yhdysvaltojen käytännöt, sekä Suomen. Uskallan sanoa, että Yhdysvalloissa on paljon helpompi hankkia vuokra-asunto, päivähoitopaikka jne. Yhdysvalloissa nämä asiat on ajateltu ja järjestetty asiakaslähtöisesti ja palveluhenkisesti, ja niiden hommaaminen on tehty vaivattomaksi ja helpoksi. Suomessa tiedot ovat vastaavasti kirjallisten ja epämääräisten ohjeiden viidakko netissä, joka asiakkaan pitää yrittää itse selvittää. Jos ei osaa suomen kieltä, eikä apua saa mistään, niin onhan se suoraan sanottuna painajainen. Pakolaisille on kaikki järjestetty valmiiksi, mutta ei tavalliselle maahanmuuttajalle. Suomessa älypuhelimen hankkiminen jo saattaa olla työlästä, saatikka isommat asiat. Nykyään kaikki palvelut ovat netissä, ja pitää olla nettipankkitunnukset, ennen kuin voit hoitaa omia asioitasi.

Ihan näin kantasuomalaiselle korkeakoulutetullekin ne tellien ja ryhmähenkivakuutusten sun muiden palkkaamisen ympärille rakentuneen byrokratian hoito on hyvin sietämättömän työlästä.

Juuri tämä voi olla se korkea kynnys, jonka yli maahan muualta muuttava voi kompastua tai ei pääse ollenkaan sen kynnyksen yli, jos ei saa apua. Suomalaisen virkamiehen ja yritysten laatimat kirjalliset ohjeet asioille ja toiminnoille voivat monimutkaisuudessaan olla turhauttavia. Jotenkin aina jaksan hämmästellä sitä miten yksinkertaiseksi ja ymmärrettäviksi Yhdysvalloissa osataan ohjeet tehdä, ja tällainen puolikielinenkin ymmärtää, ja pystyy nopeasti tulkitsemaan ja toimimaan niiden mukaisesti. Yhdysvalloissa voi myös halutessaan ostaa palveluita, jotka hoitaa näitä asioita asiakkaan puolesta maksua vastaan, jos itse ei halua tai ei ehdi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja jossain vaiheessa, kun lapset tarvitsevat turvallisen ympäristön kasvaa tai sairauden hoito käy jenkeissä liian kalliiksi palataan Suomeen yhteiskunnan kukkarolle.

Kuka palaa? En minä ainakaan. Miten niin Suomessa olisi "turvallisempi ympäristö kasvaa"?

Lapset menee kouluun ilman saattajaa.

Juuri noin!

Amerikkalaiset ovat ihneissään että maailmassa on maa jossa alle 10 vuotiaat voivat isossa kaupungissa mennä yksin kouluun. Amerikassa ei saa edes rahalla samaa turvallisuutta kuin mikä täällä ollaan saatu aikaan veroilla ja hyvällä sosiaaliturvalla.

Monessa maailman maassa tuo katsottaisiin heitteillejatoksi ja rangaistavaksi teoksi, ks. brittien lait.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sille on hankala pistää hintalappua, että voi lähteä iltakymmeneltä yksin lenkille eikä tarvitse pelätä yhtään, vaikka asuu ns. kasvukeskuksessa. Toki rapakon takanakin on tällaisia paikkoja, mutta niissä menestyjät harvemmin asustelevat. 

Okei. Et siis asu Sörnäisissä etkä Kulosaarta idempänä Helsingissä.

Kuinka idässä pitää asua, jotta ulkona tarvitsee pelätä? Ennen Sipoon rajaa ei tuollaista aluetta ole tullut vastaan. Asumme Itäkeskuksessa. Täällä voi aivan huoletta kävellä ulkona mihin aikaan vuorokaudesta tahansa.

Persuilta kannata kysellä nehän pelkää jopa "larussakin"...Kummaa sakkia...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä muija lähtikin siis siksi että asunto- ja päivähoitoasiat olisi pitänyt itse hoitaa :D

Itse en tuolla tavalla naureskelisi, sillä tunnen Yhdysvaltojen käytännöt, sekä Suomen. Uskallan sanoa, että Yhdysvalloissa on paljon helpompi hankkia vuokra-asunto, päivähoitopaikka jne. Yhdysvalloissa nämä asiat on ajateltu ja järjestetty asiakaslähtöisesti ja palveluhenkisesti, ja niiden hommaaminen on tehty vaivattomaksi ja helpoksi. Suomessa tiedot ovat vastaavasti kirjallisten ja epämääräisten ohjeiden viidakko netissä, joka asiakkaan pitää yrittää itse selvittää. Jos ei osaa suomen kieltä, eikä apua saa mistään, niin onhan se suoraan sanottuna painajainen. Pakolaisille on kaikki järjestetty valmiiksi, mutta ei tavalliselle maahanmuuttajalle. Suomessa älypuhelimen hankkiminen jo saattaa olla työlästä, saatikka isommat asiat. Nykyään kaikki palvelut ovat netissä, ja pitää olla nettipankkitunnukset, ennen kuin voit hoitaa omia asioitasi.

Ihan näin kantasuomalaiselle korkeakoulutetullekin ne tellien ja ryhmähenkivakuutusten sun muiden palkkaamisen ympärille rakentuneen byrokratian hoito on hyvin sietämättömän työlästä.

Juuri tämä voi olla se korkea kynnys, jonka yli maahan muualta muuttava voi kompastua tai ei pääse ollenkaan sen kynnyksen yli, jos ei saa apua. Suomalaisen virkamiehen ja yritysten laatimat kirjalliset ohjeet asioille ja toiminnoille voivat monimutkaisuudessaan olla turhauttavia. Jotenkin aina jaksan hämmästellä sitä miten yksinkertaiseksi ja ymmärrettäviksi Yhdysvalloissa osataan ohjeet tehdä, ja tällainen puolikielinenkin ymmärtää, ja pystyy nopeasti tulkitsemaan ja toimimaan niiden mukaisesti. Yhdysvalloissa voi myös halutessaan ostaa palveluita, jotka hoitaa näitä asioita asiakkaan puolesta maksua vastaan, jos itse ei halua tai ei ehdi.

Suomessa apua näihin saa lähinnä toistaitoiset sosiaalitoimen asiakkaat. Tässä olisi hyvä bisnessauma aidosti. Myydä tällaisen asioiden hoitoa asiakkaille. Myös kodin pienet ja vähän suuremmatkin remontit ovat tässä maassa älyttömän työläitä. Olisi hienoa, jos olisi joku joka hoitaa asiakkaan puolesta sen, että on availemassa ovia ja sopimassa huoltoyhtiöiden,, putkimiesten, sähkömiesten jne kanssa tekemisiä. Asiakkaalle riittää, että sanelee mitä haluaa laitettavan ja maksaa laskun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amerikassa kaikki on kalliimpaa kuin Suomessa, joten ei sillä isolla palkalla siellä saa yhtään sen enempää kuin täällä pienemmällä palkalla.

eikö Amerikan kokoisessa maassa siis ole yhtään ns.halpakauppaa? ainakin kaikissa Euroopan maissa saa halvalla vaatteita ja ruokaa, Suomessa on vain yksi lidlketju kun muut maat täynnä kaikkia halpakauppoja. Suomessa pitää maksaa enemmän ihan kaikesta.  Ainiin kirpputoreja on, mutta tässä oli kyse uusista ja edullisista. 

Ruoka on melko pieni kustannuserä kokonaiskustannuksista USA:ssa. Siellä eniten rahaa uppoaa asumiseen, terveydenhuoltoon, koulutukseen ja päivähoitoon.

Yhdysvalloissa roskaruoka on halpaa ja se on aina tarjouksessa. Tuoreet raaka-aineet, kuten raaka kala, liha ja kana, kalliita. Samoin vihannekset, hedelmät ja marjat. Näin myös rural areas eikä vain suurkaupungeissa.

Vakuutuksiin menee paljon rahaa. Jos haluaa riskeerata niin sitten ei mene niin paljon.

Suomessa vihannekset ja hedelmät myös talvella ovat halvempia.

Montako amerikkalaista ruokakauppaa olet kiertanyt kahden kassisi kanssa?

Mista ne vihannekset tuodaan Suomeen talvella? Usassa saa lapi vuoden kotimaista luomua.

Voinhan minakin kirjoittaa etta Suomessa pettuleipa on halpaa (tietamatta asiasta yhtaan mitaan).

Ameriikasta ei löydy mikroon sitä muovikupua. Ameriikassa ei keittiössä ole astiakaappia.

Hammaslääkärin maksut, synnyttäminen ja sairaslamaksut ovat siellä tähtitieteelliset.

Vaikka on vakuutukset.

Vierailija kirjoitti:

Kai se sitten varmaan myös kerää eläkkeet usalaisen järjestelmön mukaan, maksaa suomeen opi tonsa takaisin usalaisen järjestelmön mukaam ja käyttää vain ja ainoastaan usalaista terveysjärjestelmää. Tosin ehtihän jo nauttia suomalaisesta ilmaisuudesta mknessakin kohtaa: päivähoito, lääkäri, hammaslääkäri…

ei se. yt ihan. niin mene, että verrataam palkkoja, kun sen palkan saantiin on toisessa maassa tarvinnut velkaantua ensin se 200t euroa ja toisessa työnnetty rahaa käteen ilmaiseksi…

Se on vähän niin ja näin tämä suomalainen järjestelmä. Koulutus on aika heikkotasoista nykyisin. Siihen on ihan syynsäkin miksi niistä pisa-jutuista ole puhuttu enää vuosikausiin.

Toinen on tuo niin kutsuttu terveydenhuoltojärjestelmä, jossa saat jonotella kymmenen tuhannen muun asiakkaan kanssa puhelimessa ja ajan saa jonnekin neljän kuukauden päähän... että joka tapauksessa niiden korkeiden verojen ja surkean palkan lisäksi saat erikseen maksaa sinne terveystaloon siitä terveyspalvelusta jota juuri sillä hetkellä tarttet - eikös tällaisessa tapauksessa tämä suomalainekin järjestelmä kuulosta aika uuesaalaiselta? Siis sillä erotuksella että täällä se kaikki joudutaan maksamaan viisi kertaa huonommasta palkasta.

Minun poikani tarvitsi remonttiapua. Marketin pihassa hän näki muutaman latinon hengailevan ja päätti kysästä, onko miehillä tietoa tekijöistä. Joo, pari puhelua ja jo kahden tunnin päästä tekijät hyppäsivät poikani avolavalle.

Remonttimiehiä oli 6 ja 10 viikon päästä homma hoidettu. Olivat ammattitaitoisia ja ahkeria. Uusi keittiö, putkistohommia, uusi kylppäri ja yksi seinä purettiin.

Noin hommat hoidetaan siellä, sanoi poikani. Mutta hammaslääkäriin hän menee aina ollessaan Suomessa. Täällä halvempaa ja osaavampia lääkäreitä.

Testing

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai se sitten varmaan myös kerää eläkkeet usalaisen järjestelmön mukaan, maksaa suomeen opi tonsa takaisin usalaisen järjestelmön mukaam ja käyttää vain ja ainoastaan usalaista terveysjärjestelmää. Tosin ehtihän jo nauttia suomalaisesta ilmaisuudesta mknessakin kohtaa: päivähoito, lääkäri, hammaslääkäri…

ei se. yt ihan. niin mene, että verrataam palkkoja, kun sen palkan saantiin on toisessa maassa tarvinnut velkaantua ensin se 200t euroa ja toisessa työnnetty rahaa käteen ilmaiseksi…

Se on vähän niin ja näin tämä suomalainen järjestelmä. Koulutus on aika heikkotasoista nykyisin. Siihen on ihan syynsäkin miksi niistä pisa-jutuista ole puhuttu enää vuosikausiin.

Toinen on tuo niin kutsuttu terveydenhuoltojärjestelmä, jossa saat jonotella kymmenen tuhannen muun asiakkaan kanssa puhelimessa ja ajan saa jonnekin neljän kuukauden päähän... että joka tapauksessa niiden korkeiden verojen ja surkean palkan lisäksi saat erikseen maksaa sinne terveystaloon siitä terveyspalvelusta jota juuri sillä hetkellä tarttet - eikös tällaisessa tapauksessa tämä suomalainekin järjestelmä kuulosta aika uuesaalaiselta? Siis sillä erotuksella että täällä se kaikki joudutaan maksamaan viisi kertaa huonommasta palkasta.

Moni sen päivähoudonkin ostaa yksityiseltä kun kunnan päiväkoti on kaukana ja väärään suuntaan työmatkasta. Tunnin säästö ajassa monesti. Maksaa se sama perhe sen kunnankin palvelun, vaikka ei siitä hyödy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

S.B. kirjoitti:

Vai oli hänellä fysiikan tutkinto ihan Standfordin yliopistosta? Onneksi emme sentään menettäneet henkilöä, jolla olisi tutkinto Hardvardista tai Yaldesta.

No mistä sinulla? Suomen paras Helsinki ranking listalla 86, Stanford 8.

Mikä tahansa usalainen top 50 päihittää Suomen ( paitsi Aalto) yliopistot, hakukriteerit ja sisäänpäässeitä ei voi edes verrata.

Tuollaisessa vertailussa ei ole mitään järkeä. Oletetaan, että kahdessa maassa on täsmälleen yhtä hyvät opiskelijat. Toisessa maassa on vain yksi yliopisto, joten maan ainoassa yliopistossa opiskelijat ovat täsmälleen yhtä hyviä kuin maan keskiarvo. Oletetaanpa. että toisessa maassa sama määrä opiskelijoita jaetaan 100 yliopistoon paremmuusjärjestyksessä (eli jollain tavalla pääsykokeilla tai tasokokeilla). Opiskelijoiden keskimääräinen taso maan yliopistoissa on täsmälleen sama kuin yhden yliopiston maassa, mutta kun verrataan näiden kahden maan parasta yliopistoa, opiskelijat ovat monen yliopiston maan parhaassa yliopistossa keskimäärin parempia.

Jos verrataan vain parhaita yliopistoja (tai  kouluja, urheilijoita, melkein mitä tahansa), isommassa maassa paras yliopisto on pienen maan parasta yliopistoa parempi, jos yliopistot ovat molemmissa maissa samankokoisia. Toisaalta myös ison maan huonoin yliopisto on huonompi kuin pienen maan huonoin yliopisto, jos yliopistoon pääsyn ehdot ovat molemmissa maissa samat.

Jos toisessa maassa (kuten Suomessa) yliopistoja ovat vain viralliset valtion tunnustamat yliopistot ja toisessa mikä tahansa oppilaitos saa väittää itseään yliopistoksi, jos vain haluaa, yliopistojen tasosta ei ole mitään takeita. Pahimmillaan maassa on yliopistoja, jotka antavat opiskeluoikeuden ja jopa tutkinnon kenelle tahansa, jolla on varaa maksaa täysin osaamisesta riippumatta.

 

Ensinnäkin USA:n huippukouluihin suorastaan tunkee huippuopiskelijoita ympäri maailman.

Toinen juttu nuo ranking tilastot eivät riipu maan koosta, ne kertovat yliopiston tutkimuksen, opettajien, opiskelijoiden ja uran laadusta. Sitä varten ranking on luotu että karsitaan kirjekurssikoulut ja tutkinnot ja saadaan asetettua koulut paremmuusjärjestykseen.

Sitten vielä, Aalto on ranking sijalla (QS THE) jotain 200-300 ja Helsingin yliopisto sijalla 104 ja tuo NC jenkkiesimerkki sijalla 94.

Mietihän vielä. Pienessä maassa on vähän yliopistoja ja niihin otetaan kaikki kyseisen maan opiskelijat. Jos yliopistoja on suunnilleen sama määrä suhteessa asukaslukuun, pienessä maassa parhaassakin yliopistossa on opiskelijoina iso joukko ihmisiä, jotka isommassa maassa joutuisivat tyytymään vähän vaatimattomampaan opinahjoon. Jos yhdessä maassa paras 10% opiskelijoista on maan parhaassa yliopistossa, kymmenen kertaa isommassa maassa samankokoisessa maan parhaassa yliopistossa on paras 1% opiskelijoista. On puhdas matemaattinen fakta, että isomman maan parhaassa yliopistossa on keskimäärin paremmat opiskelijat kuin pienemmän maan parhaassa yliopistossa (jos yliopistot ovat samankokoisia ja niitä on väestömäärään suhteutettuna yhtä paljon.

Kokonaan toinen asia on sitten se, miten yliopistot asettuvat alunperin paremmuusjärjestykseen. Siihen vaikuttaa sattuma, sijainti, rahoitus ja erinäiset sekavat tekijät. Sattumaa on esimerkiksi se, että huippuluokan professori haluaa työskennellä kyseisessä yliopistossa syistä, jotka eivät riipu yliopistosta itsestään (professorin kotikaupunki, professorin perhe asuu kyseisessä kaupungissa, kaupungissa voi harrastaa jotain, mitä toisessa kaupungissa ei voi, kuten vaikkapa purjehdusta). Huippuprofessori houkuttelee rahoitusta, hyviä opiskelijoita ja tutkijoita, jotka haluavat työskennellä professorin tutkimusryhmässä.

Sijainti esimerkiksi maassa, jonka kieltä osataan laajalti on etu. Nykyään sellainen kieli on englanti, joskus aiemmin se on voinut olla vaikkapa ranska tai saksa. Hyvä rahoitus tarkoittaa sitä, että yliopisto kykenee maksamaan hyviä palkkoja ja houkuttelemaan hyviä opettajia, jotka puolestaan houkuttelevat hyviä opiskelijoita. Hyvä rahoitus merkitsee myös hyviä tutkimusvälineitä ja parempia mahdollisuuksia tehdä hyvää tutkimusta. Sekin houkuttelee hyviä työntekijöitä. Osansa on myös sillä, kuinka helppo kyseiseen maahan on muuttaa työskentelemään yliopistossa tai opiskelemaan siellä.

Kun yliopisto on onnistunut saamaan maineen hyvänä yliopistona, se alkaa lähes automaattisesti houkutella lisää rahaa, lisää hyvää henkilökuntaa ja siten myös hyviä opiskelijoita. Maailman parhaina pidetyt yliopistot houkuttelevat opiskelijoita sekä kotimaastaan että ulkomailta. Kun yliopisto voi valita parhaat opiskelijat sekä kotimaastaan että ulkomailta, sen suhteellinen taso nousee entisestään, koska se voi pudottaa huonompiin yliopistoihin ne kotimaiset opiskelijat, jotka ovat ulkomailta tulevia huonompia. Se johtaa joko siihen, että oman maan opiskelijoista huonoimmat putoavat kokonaan yliopistojen ulkopuolelle tai sitten yliopistojen kokoa pitää kasvattaa.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan kiva sitten kun oppii Suomea ja pääsee lukemaan näitä palstan kommentteja.

Olisihan se söpö ajatus, että hänkin täällä kohta palstailisi ja provoilisi meidän muiden kanssa. Sossun teille heittäydyttyään aikaakin olisi. Tämä palsta on aina ja edelleen ihan parasta viihdettä. Kiitos päivän naururemahduksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja jossain vaiheessa, kun lapset tarvitsevat turvallisen ympäristön kasvaa tai sairauden hoito käy jenkeissä liian kalliiksi palataan Suomeen yhteiskunnan kukkarolle.

Kuka palaa? En minä ainakaan. Miten niin Suomessa olisi "turvallisempi ympäristö kasvaa"?

Lapset menee kouluun ilman saattajaa.

Juuri noin!

Amerikkalaiset ovat ihneissään että maailmassa on maa jossa alle 10 vuotiaat voivat isossa kaupungissa mennä yksin kouluun. Amerikassa ei saa edes rahalla samaa turvallisuutta kuin mikä täällä ollaan saatu aikaan veroilla ja hyvällä sosiaaliturvalla.

Tässä meidän alueella koulubussi pysähtyy n. 30 metrin päässä talostamme ja siihen näkyy menevän lapsia. Jotkut ajavat polkypyörillä läheiseen middle school.

Vierailija kirjoitti:

Ameriikasta ei löydy mikroon sitä muovikupua. Ameriikassa ei keittiössä ole astiakaappia.

Hammaslääkärin maksut, synnyttäminen ja sairaslamaksut ovat siellä tähtitieteelliset.

Vaikka on vakuutukset.

Onpa meillä isot ongelmat, kuten mikron muovikupu!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut pieninkään yllätys, ettei viihtynyt tässä verohelvetissä. Nopeasti laski, että olisi omien kulujen lisäksi joutunut maksamaan viiden vapaamatkustajan kulut, joten päätti mennä takaisin sinne, missä ahkerat saa pitää palkkansa.

Suomi on kiva maa vapaamatkustajille, ei niille jotka maksavat.

Ei saa USA:ssa välttämättä ahkeratkaan pitää palkkaansa niin hyvin kuin täällä Suomessa luullaan. Verotaso voi olla normaalille palkansaajalle siellä yllättävän korkea. Ja kaikki muut kulut (kalliit sairasvakuutukset + kallis asuminen) siihen päälle. Jos on lapseton pariskunta tai sinkku, niin silloin voi mennä vielä suhteessa aika hyvin, mutta lasten hankkiminen (ja heidän koululutukseen säästäminen) vaikuttaa jo aika dramaattisesti perheen talouteen.

Kehotan perehtymään USA:n sisäpolitiikkkaan vähän enemmän. USA:n tavanomaisen keskiluokan asema on kurjistunut jo vuosikymmeniä. En puhu nyt mistään huippulahjakkaista Harvardin käyneistä, jotka nostavat todella suurta palkkaa, vaan ihan ahkerista keskiluokkaisista ihmisistä.

Rekkakuskin palkka on Tennesseessä 42.000$/vuosi josta jää 36000$ käteen verojen jälkeen. Ei kuulosta pahalta minusta. Terveysvakuutus maksais 3200$/v, mutta en oo varma kuuluisko se työsuhde-eduksi? Lisäks järkevää tuo ku tein tuon terveysvakuutuskyselyn niin siinä kysyttiin tupakoiko, ja luonnollisesti se oli halvempi ku ei tupakoinu. Suomessa kaikki maksaa tupakoijan itelleen aiheuttamat terveyshaitat.

Mites rekkakuskin lasten opinnot? Keskivertocollege kustantaa noin 35 tonnia vuodessa.

Vaan kun ei kustanna google:

Average fees at US universities, 2018-19

Public two-year colleges

Tuition and other fees $3,660 lukukausimaksut vuodessa

Room and board $8,660  (Huone ja ruoka)

Vaan kun kustantaa. Sanoin, että keskivertocollege - siis laadultaan keskiverto college - kustantaa vuodessa 35 tonnia. Totta kai jonkun kikkeliskokkelistutkinnon saa halvemmallakin jostain paskasta julkisesta koulusta jonne kuljetaan metallinpaljastimien läpi. Mutta minkä arvoinen luulet sellaisen tutkinnon olevan, kun kilpailijoinasi on niitä Harvardin ja Yalen käyneitä verkostoituneita kultamussukoita?

No ei kustanna. Just nuori lähti ja koko vuosi alle $10000. Keskiverto osavaltion keskiverto (vähän vaikeempi ehkä päästä) yliopisto. Mutta ollaan kyllä osavaltion asukkaita, joten hinta halvempi. Koko neljä vuotta n. 35 000 - 40 000. Ja sisältää opiskelun lisäksi kaiken asumisen ja elämisen.

Nämä eivät ole rankingissa lähelläkään Helsingin yliopistoa. Eli hyvästä yliopistosta joutuu maksamaan.

Montako Nobel-palkittua Helsingin yliopistosta on valmistunut? Yksi? Että sellainen huippuyliopisto...

Ai sinä ajattelet, että Usan keskiverto-osavaltion keskivertocollegesta tulee paljon nobelpalkittuja? Ei tule. Tottakai Usan parhaat koulut ovat Suomea parempia. Keskimäärin eivät ole.

Katselinpa hyvikseni mitä opiskelu Helsingin yliopiston tasoisessa jenkkiyliopistossa maksaa, 

University of North Carolina at Chapel Hill on ranking listalla sijalla 94, kun taas HY ilmoittaa olevansa sijalla 104. 

lukukausimaksu/vuosi  $9,021 

https://www.usnews.com/best-colleges/unc-2974/paying

Siis viideltä vuodelta masters yhteensä $45000.  Täytyy vaan ihmetellä mistä ne joidenkin toimittelijoiden pelottelemat $100 000 vuosimaksut on keksitty, eihän edes maailman ykkönen MIT maksa kuin n. puolet tuosta.

Käypä lukemassa uudelleen. Laskit tuohon pelkän lukukausimaksun ja muut pakolliset maksut. Lisäksi pitää maksaa ruoka ja majoitus, joista tulee 11000 USD/vuosi. Todellinen hinta lukuvuotta kohti on 20k$ eli viisivuotisen tutkinnon hinta on 100k$. Sekin kannattaa muistaa, että Suomessa yliopistosta valmistuvalla on yleensä maisteritasoinen tutkinto, kun taas muualla maailmassa iso osa valmistuneista jää kanditasolle.

Suomessa ruoka ja majoitus maksaa enemmän kuin USAssa, joten sellainen  15000 USD se maksaa Suomessakin.

Siis, per vuosi.

Paitsi että asumistuen ja opintotuen ansioista Suomessa opiskelu ja asuminen on ilmaista. Toisin kuin Usassa.

USAssa on myös mahdollista saada stipendejä ym. rahoitusta opiskeluun.

Kyllä. Mutta Suomessa sitä saavat kaikki. Usassa ei.

Kopion tämän tänne, USA:ssa köyhimmille perheille yliopisto on halvempi kuin Suomessa:

Tuo UNCC maksaa muuten täysihoidolla majoitus, ruoka, kuljetukset, kaikki maksut $24,291 mutta varsinkin osavaltion yliopistot subventoivat köyhiä perheitä niin että kokonaiskustannukset eivät nouse täysihoidollakaan juurikaan Suomen yliopistoja korkeammiksi.

FAMILY INCOME            AVERAGE COST

$0-$30,000                      $4,159

$30,001-$48,000            $6,302

$48,001-$75,000            $11,501

$75,001-$110,000          $18,855

$110,001+                      $24,193

Ja sitten mietitään, mitä nuo luvut tarkotitavat. Oikeassa sarakkeessa oleva luku on se summa, joka opiskelijan pitää maksaa omista (tai perheensä) rahoista. En tiedä, onko tuossa mukana muita elämiskuluja, kuten vaatteet, harrastusvälineet, kännykät. Suomalaisen opiskelijat kulut katetaan lähes täysin opintotuella + asumistuella. Jos oikein niukasti elää, suomalainen opiskelija pärjää ilman lisärahaa. Jos elämästään haluaa vähän mukavampaa, pitää tukia täydentää omalla rahalla. 1000-2000 €/vuosi tukien päälle (noin 100€/kk) omaa rahaa tekee elämästä jo aika paljon mukavampaa.

Suomeksi: äärimmäisen köyhästä perheestä tulevan amerikkalaisopiskelijan pitää repiä jostain vielä 4000$/vuosi. Ei köyhällä perheellä sellaisia rahoja ole, kun rahat menevät asuntoon, ruokaan ja muihin välttämättömiin menoihin. Monilapsisen köyhän perheen on turha haaveilla yliopistopaikasta. Keskituloisen perheen pitäisi maksaa 20000-25000$ vuodessa itse. Auta armias, jos perheessä on kaksoset tai kaksi yliopistoikäistä lasta.

Kun otetaan huomioon se, että Yhdysvalloissa huomattavan usein äiti jää kotiin lasten kanssa tai tekee korkeintaan osapäivätöitä, säästöt pitäisi kerätä yhden tulonsaajan palkasta. Jos perheessä on kaksi lasta, säästöjä pitäisi ehtiä kerryttää tuohon yliopistoon neljännesmiljoona. Ei ihan helppo tehtävä, kun siitä palkasta pitää maksaa aika paljon muutakin kuin Suomessa.

On tietysti kiva esitellä taulukoita, joita tarkoitushakuisesti tulkitsemalla kustannukset näyttävät pieniltä, mutta pitää verrata samaa asiaa. Verrataan kahta köyhää perhettä (Suomessa opiskelija maksaa 1000-2000€/vuosi, Amerikassa yli 4000$/vuosi) tai kahta keskituloista perhettä (Suomessa opiskelija maksaa edelleen 1000-2000€/vuosi, Amerikassa 24000$/vuosi).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

S.B. kirjoitti:

Vai oli hänellä fysiikan tutkinto ihan Standfordin yliopistosta? Onneksi emme sentään menettäneet henkilöä, jolla olisi tutkinto Hardvardista tai Yaldesta.

No mistä sinulla? Suomen paras Helsinki ranking listalla 86, Stanford 8.

Mikä tahansa usalainen top 50 päihittää Suomen ( paitsi Aalto) yliopistot, hakukriteerit ja sisäänpäässeitä ei voi edes verrata.

Tuollaisessa vertailussa ei ole mitään järkeä. Oletetaan, että kahdessa maassa on täsmälleen yhtä hyvät opiskelijat. Toisessa maassa on vain yksi yliopisto, joten maan ainoassa yliopistossa opiskelijat ovat täsmälleen yhtä hyviä kuin maan keskiarvo. Oletetaanpa. että toisessa maassa sama määrä opiskelijoita jaetaan 100 yliopistoon paremmuusjärjestyksessä (eli jollain tavalla pääsykokeilla tai tasokokeilla). Opiskelijoiden keskimääräinen taso maan yliopistoissa on täsmälleen sama kuin yhden yliopiston maassa, mutta kun verrataan näiden kahden maan parasta yliopistoa, opiskelijat ovat monen yliopiston maan parhaassa yliopistossa keskimäärin parempia.

Jos verrataan vain parhaita yliopistoja (tai  kouluja, urheilijoita, melkein mitä tahansa), isommassa maassa paras yliopisto on pienen maan parasta yliopistoa parempi, jos yliopistot ovat molemmissa maissa samankokoisia. Toisaalta myös ison maan huonoin yliopisto on huonompi kuin pienen maan huonoin yliopisto, jos yliopistoon pääsyn ehdot ovat molemmissa maissa samat.

Jos toisessa maassa (kuten Suomessa) yliopistoja ovat vain viralliset valtion tunnustamat yliopistot ja toisessa mikä tahansa oppilaitos saa väittää itseään yliopistoksi, jos vain haluaa, yliopistojen tasosta ei ole mitään takeita. Pahimmillaan maassa on yliopistoja, jotka antavat opiskeluoikeuden ja jopa tutkinnon kenelle tahansa, jolla on varaa maksaa täysin osaamisesta riippumatta.

 

Ensinnäkin USA:n huippukouluihin suorastaan tunkee huippuopiskelijoita ympäri maailman.

Toinen juttu nuo ranking tilastot eivät riipu maan koosta, ne kertovat yliopiston tutkimuksen, opettajien, opiskelijoiden ja uran laadusta. Sitä varten ranking on luotu että karsitaan kirjekurssikoulut ja tutkinnot ja saadaan asetettua koulut paremmuusjärjestykseen.

Sitten vielä, Aalto on ranking sijalla (QS THE) jotain 200-300 ja Helsingin yliopisto sijalla 104 ja tuo NC jenkkiesimerkki sijalla 94.

Mietihän vielä. Pienessä maassa on vähän yliopistoja ja niihin otetaan kaikki kyseisen maan opiskelijat. Jos yliopistoja on suunnilleen sama määrä suhteessa asukaslukuun, pienessä maassa parhaassakin yliopistossa on opiskelijoina iso joukko ihmisiä, jotka isommassa maassa joutuisivat tyytymään vähän vaatimattomampaan opinahjoon. Jos yhdessä maassa paras 10% opiskelijoista on maan parhaassa yliopistossa, kymmenen kertaa isommassa maassa samankokoisessa maan parhaassa yliopistossa on paras 1% opiskelijoista. On puhdas matemaattinen fakta, että isomman maan parhaassa yliopistossa on keskimäärin paremmat opiskelijat kuin pienemmän maan parhaassa yliopistossa (jos yliopistot ovat samankokoisia ja niitä on väestömäärään suhteutettuna yhtä paljon.

Kokonaan toinen asia on sitten se, miten yliopistot asettuvat alunperin paremmuusjärjestykseen. Siihen vaikuttaa sattuma, sijainti, rahoitus ja erinäiset sekavat tekijät. Sattumaa on esimerkiksi se, että huippuluokan professori haluaa työskennellä kyseisessä yliopistossa syistä, jotka eivät riipu yliopistosta itsestään (professorin kotikaupunki, professorin perhe asuu kyseisessä kaupungissa, kaupungissa voi harrastaa jotain, mitä toisessa kaupungissa ei voi, kuten vaikkapa purjehdusta). Huippuprofessori houkuttelee rahoitusta, hyviä opiskelijoita ja tutkijoita, jotka haluavat työskennellä professorin tutkimusryhmässä.

Sijainti esimerkiksi maassa, jonka kieltä osataan laajalti on etu. Nykyään sellainen kieli on englanti, joskus aiemmin se on voinut olla vaikkapa ranska tai saksa. Hyvä rahoitus tarkoittaa sitä, että yliopisto kykenee maksamaan hyviä palkkoja ja houkuttelemaan hyviä opettajia, jotka puolestaan houkuttelevat hyviä opiskelijoita. Hyvä rahoitus merkitsee myös hyviä tutkimusvälineitä ja parempia mahdollisuuksia tehdä hyvää tutkimusta. Sekin houkuttelee hyviä työntekijöitä. Osansa on myös sillä, kuinka helppo kyseiseen maahan on muuttaa työskentelemään yliopistossa tai opiskelemaan siellä.

Kun yliopisto on onnistunut saamaan maineen hyvänä yliopistona, se alkaa lähes automaattisesti houkutella lisää rahaa, lisää hyvää henkilökuntaa ja siten myös hyviä opiskelijoita. Maailman parhaina pidetyt yliopistot houkuttelevat opiskelijoita sekä kotimaastaan että ulkomailta. Kun yliopisto voi valita parhaat opiskelijat sekä kotimaastaan että ulkomailta, sen suhteellinen taso nousee entisestään, koska se voi pudottaa huonompiin yliopistoihin ne kotimaiset opiskelijat, jotka ovat ulkomailta tulevia huonompia. Se johtaa joko siihen, että oman maan opiskelijoista huonoimmat putoavat kokonaan yliopistojen ulkopuolelle tai sitten yliopistojen kokoa pitää kasvattaa.

Koulutettujen lukumäärästäkin löytyy tutkimuksia, USA hieman edellä Suomea, Kanada kärjessä https://worldpopulationreview.com/country-rankings/most-educated-countr…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ameriikasta ei löydy mikroon sitä muovikupua. Ameriikassa ei keittiössä ole astiakaappia.

Hammaslääkärin maksut, synnyttäminen ja sairaslamaksut ovat siellä tähtitieteelliset.

Vaikka on vakuutukset.

Onpa meillä isot ongelmat, kuten mikron muovikupu!

Meille ainakin on loytynyt monta muovikupua ihan kaupasta USAssa.