Oma nimi vai yhdistelmäsukunimi?
Olen menossa naimisiin ja nyt pyörittelen tätä nimiongelmaa. Mieheni sukunimeä en halua ottaa, koska se on Suomen yleisin sukunimi ja oma etunimenikin on todella yleinen. Yhdistelmänimi houkuttaisi, oma sukunimeni sopii ihan hyvin mieheni sukunimeen ja oma nimeni on harvinaisempi. Kuitenkin noita yhdistelmänimiä parjataan aina niin paljon..
Miten itse tekisit/olet tehnyt?
Kommentit (23)
Oma nimi tietenkin. Kaksoisnimet olivat muotia 90-luvulla, ja niiden tarkoitus oli osoittaa, että "olen PÄÄSSYT naimisiin".
Omakin tyttönimi olisi sopinut hyvin yhteen miehen sukunimen kanssa, ja yhdistelmä olisi ollut kauniin soljuva.
Itselleni oli kuitenkin itsestään selvää, että joko tai, joten valitsin nimistä erikoisemman, eli mieheni nimen.
Jos naisen tyttönimi on ruotsinkielinen, sitä ei todellakaan vaihdeta miehen suomenkieliseen sukunimeen. Sama toisinpäin, jos oma sukunimi on suomalainen, niin se vaihdetaan 100% aina ulkomaankieliseksi, jos vaan miehellä sellainen on. Suomalainen nainen kun vaan on sellainen, että sukunimelläkin pitää vähän päteä.
Niinkuin itsekin kirjoitit..:"Mieheni sukunimeä en halua ottaa, koska se on Suomen yleisin sukunimi..". Jos se olisi Suomen yleisin ruotsinkielinen nimi Johansson, niin tottakai ottaisit. Tai Ruotsin yleisin nimi Andersson, tai Saksan yleisin Müller tai Englannin yleisin Smith.. Tosin Viron yleisintä nimeä Tamm et ottaisi, koska siitä tulee mieleen tamma ja virolaiset ovat muutenkin mielestäsi vähäisempää kansaa.. Eikö vaan? Vai voitko väittää vastaan?
No itseasiassa meidän molempien sukunimet ovat ihan täysin suomalaisia. Eikä minua mieheni sukunimen yleisyys haittaisi jos oma nimeni olisi eri. Olen siis etunimeltäni Laura ja jokainen voi katsoa väestörekisterikeskukselta mikä se yleisin sukunimi on.
-ap
Pidin omani, koska en halua kadottaa osaa identiteetistäni, ja piiloutua/alistua miehen nimen varjoon.
Miehen nimen ottavat yleensä ne jotka kokevat sen jotenkin omaansa hienompana, tai ne jotka haluaa mainostaa kaikille että he ovat vihdoin päässeet naimisiin edes jonkun kanssa :)
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 17:48"]
Oma nimi tietenkin. Kaksoisnimet olivat muotia 90-luvulla, ja niiden tarkoitus oli osoittaa, että "olen PÄÄSSYT naimisiin".
[/quote]
Eihän se sitä tarkoita. Kaksoisnimet ovat nimen omaan todella hieno asia esimerkiksi Briteissä, vaikka ei olisi naimisissa niin silti voidaan sekoittaa yhteen äidin ja isän aatelissukujen nimet, joko väliviivalla tai ilman.
^ niinpä, kuten brittiläinen naimaton huippumalli Rosie Huntington-Whiteley..... tai brittiläinen seurapiirineito Tara Palmer-Tomkinson.
Henkilökohtaisesti en ymmärrä mikä idea kaksoisnimessä on. Sinuna pitäisin oman nimeni, jos miehen nimi ei miellytä.
Mä ymmärrän yhteisen sukunimen vain niissä tapauksissa jos aiotaan hankkia lapsia.
Mulla on yhdistelmänimi, eikä kukaan ole päin naamaa parjannut. Jos se jotakuta haittaa, kyseessä on varmasti sellainen ihminen, joka saa kiksejä negaamisesta, joten sehän on loppujen lopuksi win-win-tilanne!
Mä otin miehen nimen omani perään just siksi, että meillä olisi kaikilla yhteinen sukunimi. Halusin pitää omani, mutten halunnut miehen ottavan mun nimeä, koska hän olisi silloin ollut serkkuni täyskaima.
Itse hylkäsin kaksoisnimivaihtoehdon, koska en olisi koskaan jaksanut luetella koko litaniaa! Molemmilla pitkähköt sukunimet, tyttönimessäni 9 kirjainta ja miehen nimessä 7 kirjainta. Lisäksi joudun paljon allekirjoittamaan papereita töissä enkä niihinkään olisi jaksanut kirjoittaa sitä kokonaan. Ja mitä järkeä kaksoisnimessä, jos arkielämässä käyttäisi vain toista? Itse päädyin ottamaan miehen nimen (joka on kylläkin ruotsinkielinen, vaikkakin mies on täysin suomenkielinen :D), koska minulle ei oikeastaan ollut väliä mikä se sukunimi on, kunhan ei ole Finni tai Tampio tmv joita täälläpäin on :) Miehelle se sensijaan tuntui olevan isompi asia. Ja nimen alkuperäiskieli ei kyllä vaikuttanut mitenkään, olisin ottanut suomenkielisenkin nimen. Minun identiteettiäni sukunimi ei muuta, määrittelen itseni ihan muiden asioiden kuin sukunimen kautta!
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 19:01"]
No itseasiassa meidän molempien sukunimet ovat ihan täysin suomalaisia. Eikä minua mieheni sukunimen yleisyys haittaisi jos oma nimeni olisi eri. Olen siis etunimeltäni Laura ja jokainen voi katsoa väestörekisterikeskukselta mikä se yleisin sukunimi on.
-ap
[/quote]
Hei Laura Korhonen, hauska tavata!
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 19:04"]Pidin omani, koska en halua kadottaa osaa identiteetistäni, ja piiloutua/alistua miehen nimen varjoon.
Miehen nimen ottavat yleensä ne jotka kokevat sen jotenkin omaansa hienompana, tai ne jotka haluaa mainostaa kaikille että he ovat vihdoin päässeet naimisiin edes jonkun kanssa :)
[/quote]
Mielestäni yhdistelmäsukunimet taas antavat vaikutelman naimisiinpääsyn julistamiselta. Mistä kukaan tietää esittäytyessäni yhdellä sukunimellä, että olen naimisissa tai että se ei ole tyttönimeni?
Mun miehellä kans hyvin yleinen sukunimi ja sitten mulla taas erittäin harvinainen. Halusin kuitenkin perheelle yhteisen nimen (jos lapsia tulee), mutten halunnut luopua täysin omasta nimestäni. En myöskään halunnut vaatia miestäni vaihtamaan nimeä minun nimeeni. Päädyin siis ottamaan yhdistelmänimen, enkä ole katunut.
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 19:14"]
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 19:04"]Pidin omani, koska en halua kadottaa osaa identiteetistäni, ja piiloutua/alistua miehen nimen varjoon.
Miehen nimen ottavat yleensä ne jotka kokevat sen jotenkin omaansa hienompana, tai ne jotka haluaa mainostaa kaikille että he ovat vihdoin päässeet naimisiin edes jonkun kanssa :)
[/quote]
Mielestäni yhdistelmäsukunimet taas antavat vaikutelman naimisiinpääsyn julistamiselta. Mistä kukaan tietää esittäytyessäni yhdellä sukunimellä, että olen naimisissa tai että se ei ole tyttönimeni?
[/quote]
Jos haluaisi oikein julistaa naimisiinpääsyään, järjestäisi varmasti isot häät, tai ylipäätään häät, ja pitäisi sormusta - toisin kuin minä :)
12
Piiloutua/alistua....nyt ei ole jollain kaikki muumit laaksossa.
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 19:04"]
Pidin omani, koska en halua kadottaa osaa identiteetistäni, ja piiloutua/alistua miehen nimen varjoon.
Miehen nimen ottavat yleensä ne jotka kokevat sen jotenkin omaansa hienompana, tai ne jotka haluaa mainostaa kaikille että he ovat vihdoin päässeet naimisiin edes jonkun kanssa :)
[/quote]Mainostaa, miten? Pitämällä sormusta?
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 19:12"]
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 19:01"]
No itseasiassa meidän molempien sukunimet ovat ihan täysin suomalaisia. Eikä minua mieheni sukunimen yleisyys haittaisi jos oma nimeni olisi eri. Olen siis etunimeltäni Laura ja jokainen voi katsoa väestörekisterikeskukselta mikä se yleisin sukunimi on.
-ap
[/quote]
Hei Laura Korhonen, hauska tavata!
[/quote]
Hä, ovatko Korhoset ohittaneet Virtaset?
Yhdistelmänimi kuulostaa hyvältä. Silloin perheessä on yksi yhteinen sukunimi, jonka lisäksi sinulla on oma, hiukan harvinaisempi nimi. En ole kenekään kuullut parjanneen yhdistelmänimiä.
Pitäisin omani.