Onko tuossa 2-vuotisessa eskarissa mitään järkeä?

Poliitikot jaksavat jankuttaa, että tarhassa saa laadukasta varhaiskasvatusta, josta lapset hyötyvät. Siksi pitää ohjata vanhempia laittamaan lapsensa tarhaan. Käytännössä henkilökunta on koko ajan enemmän huolissaan siitä, ettei edes lasten turvallisuutta voida taata saati sitä, että voisi käyttää pedagogista osaamistaan antaakseen laadukkaan varhaiskasvatuksen. Aika ja energia menee käytännössä lasten säilömiseen ja vahtimiseen, etteivät tapa toisiaan tai juokse auton alle, vaikka vuosikausia on kouluttauduttu, miten lapsen kehitystä voi edistää. Mahtaa olla pettymys, kun käytännössä niistä mitään ei kunnolla ehdi ongelmallisimmissa tarhoissa tehdä. Ei se varhaiskasvatus ole käytännössä niin laadukasta kuin poliitikot antavat ymmärtää. Valmentaa toisaalta oppimaan pitämään puolensa ennen vieläkin sekopäisempää koulumaailmaa. Tarhassa oppii korkeintaan, että kukaan muu ei sinua auta. Omillasi olet.

Eskarin pitäisi alkaa jo 1-vuotiaasta lähtien. Sisäoppilaitostyyppinen ratkaisu toimisi hyvin. Näin lapset eivät saa vääriä vaikutteita tai mielipiteiä vanhemmiltaan ja valtio voi kasvattaa lapset haluamallan tavalla. Vanhemmilta vapautuisi valtavasti aikaa työntekoon valtion hyödyksi, kun ei lapsia tarvitsisi hoitaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotikasvatus terveessä ja sivistyneessä perheessä on hieno asia. Kaikilla ei vaan ole varaa olla poissa töistä yli kolmea vuotta (sekin jo nykyään tiukkaa).

Eskarin kaksivuotistaminen on oikeansuuntainen askel - toivottavasti saadaan myös lisää resursseja erityisopettajien ja psykologien muodossa. Oppivelvollisuuden pidentäminen taas oli silkkaa idiotismia - monen kohdalla juna on jo mennyt. Eskari on oikea paikka saada tukea ajoissa. Se on myös kiva paikka normaalile ja fiksulle lapselle jos opetus on hyvää.

Just tämä.

Kotona hoidetaan vain sellaisia lapsia, joiden äideillä ei ole koulutusta tai työpaikkaa, ja tämä on todella iso syrjäytymisriski myös lapsille, äidin kohdalla juna meni jo. Tarkoitus on katkaitsa näitä ylisukupolvisia syrjäytymisketjuja. Lisäksi on tämä on ihan tasa-arvojuttu: naisillakin tulee olla mahdollisuus työhön, omaan rahaan ja itsenäisyyteen.

Tämä on muuten harmillisen totta, vaikka moni ei haluaisi myöntää sitä. Sitä paitsi mistä nämä kotona olevat äidit tietävät miten terveitä heidän kotiympyränsä ovat jos ei ole mitään kontaktia mistä saada palautetta? Esimerkiksi meilläkin olisi jäänyt moni asia huomioimatta ilman päiväkodin tukea ja huomioita. Muutenkin tuli lisää perspektiiviä kun näki erilaisia lapsia eri vanhempien kanssa ja aivan varmasti aivan eri tavalla kuin puistossa tekohymyn kanssa - siinä viedessä ja hakiessa tulee todellisuus aivan eri tavalla esiin kuin loputtomissa puistoiluissa. Ainakin tiedän, että kaikki kehittyvät eri tahtiin eri asioissa, lapseni ei ole paras eikä pidäkään olla. 

Lapsen käytös on muutenkin erilaista kotona kuin hoidossa ja niin pitääkin olla, mutta missä niitä eri rooleja oppii jollei hoidossa..? 

Vierailija kirjoitti:

Ongelma taitaakin olla teissä, ketkä luulee että teidän täydellinen kolme kieltä puhuva matikkanero ei tarvi eskaria tai on liian hyvä yleiseen ryhmään. Onpa ylimielinen ajatus. Opettakaa ikäryhmän mukaisia asioita, niin ei tule yllätystä. Erot tasoittuu viimeistään kolmannelle luokalle mennessä, vaikka kuinka luulitte lapsenne olevan edellä kaikessa. Turhaa puskette lasta täydellisyyteen, siitä aiheutuu todella ahdistuneita perfektionismiin taipuvaisia pieniä opiskelijoita. Sori, mutta tää on nähty moneen kertaan.

T. Koulunkäynnin ohjaaja

Tämä..

Sitä paitsi on aivan turhaa vertailla kuka oppii mitäkin, koska erot tasottuvat viimeistään aikuisuudessa. Sen jälkeen riippuu niin monesta tekijästä miten ihminen menestyy. Lapsen stressaaminen kaikessa on aivan turhaa. Tässäkin on taustalla pohjimmiltaan tarve opettaa lapsi yhteiskuntakelpoiseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Poliitikot jaksavat jankuttaa, että tarhassa saa laadukasta varhaiskasvatusta, josta lapset hyötyvät. Siksi pitää ohjata vanhempia laittamaan lapsensa tarhaan. Käytännössä henkilökunta on koko ajan enemmän huolissaan siitä, ettei edes lasten turvallisuutta voida taata saati sitä, että voisi käyttää pedagogista osaamistaan antaakseen laadukkaan varhaiskasvatuksen. Aika ja energia menee käytännössä lasten säilömiseen ja vahtimiseen, etteivät tapa toisiaan tai juokse auton alle, vaikka vuosikausia on kouluttauduttu, miten lapsen kehitystä voi edistää. Mahtaa olla pettymys, kun käytännössä niistä mitään ei kunnolla ehdi ongelmallisimmissa tarhoissa tehdä. Ei se varhaiskasvatus ole käytännössä niin laadukasta kuin poliitikot antavat ymmärtää. Valmentaa toisaalta oppimaan pitämään puolensa ennen vieläkin sekopäisempää koulumaailmaa. Tarhassa oppii korkeintaan, että kukaan muu ei sinua auta. Omillasi olet.

Siellä päässä selvästikin on aivan tuoretta tietämystä varhaiskasvatukseksen tilasta, kun käytetään 1970-luvun sanaa ”tarha”.

Tosiasia on että koko Suomen touhuja on laittanut suurten muutosten polulle, alkaen kotihoidon tuen lakkauttamisesta - eskariin, syynä on yksi ja sama "ryhmä", jotka eivät ole suomalaiset. Onko siinä järkeä? Mielestäni ei.

Eli suomalaisia, jotka olivat pisatestien ykkösiä, sopeutetaan vieraan, keskiaikaisen kulttuurin ympärille.

Isoin hyöty tuosta on se että 4h eskariosuus päivästä maksuton

Voi kunpa vanhemmat tietäisi millaista noissa päiväkodeissa oikeasti voi olla. Ei kaikissa mutta joissain. Sieltä saisi lööppejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma taitaakin olla teissä, ketkä luulee että teidän täydellinen kolme kieltä puhuva matikkanero ei tarvi eskaria tai on liian hyvä yleiseen ryhmään. Onpa ylimielinen ajatus. Opettakaa ikäryhmän mukaisia asioita, niin ei tule yllätystä. Erot tasoittuu viimeistään kolmannelle luokalle mennessä, vaikka kuinka luulitte lapsenne olevan edellä kaikessa. Turhaa puskette lasta täydellisyyteen, siitä aiheutuu todella ahdistuneita perfektionismiin taipuvaisia pieniä opiskelijoita. Sori, mutta tää on nähty moneen kertaan.

T. Koulunkäynnin ohjaaja

Tämä..

Sitä paitsi on aivan turhaa vertailla kuka oppii mitäkin, koska erot tasottuvat viimeistään aikuisuudessa. Sen jälkeen riippuu niin monesta tekijästä miten ihminen menestyy. Lapsen stressaaminen kaikessa on aivan turhaa. Tässäkin on taustalla pohjimmiltaan tarve opettaa lapsi yhteiskuntakelpoiseksi. 

Olen eri vastaaja. Miksi lasta ei saisi opettaa lukemaan ja laskemaan. Lapsi jolla esim isompi sisarus jo koululainen on helposti kiinnostunut samoista asioista. Kuopuksemme s.2000 oppi lukemaan 3-vuotiaana, hänelle luettiin paljon ja laskemaan alle kouluikäisenä, kun oli numeroista kiinnostunut. Kävi eskaria eikä siitä mitään haittaa ollut. Ala-asteella ei ollut ongelmaa opettajalla antaa helppolukuista luettavaa, eikä suinkaan ollut ainoa lukeva lapsi. Mikä tämä tasapäistämismeno oikein nykyään on. Yksilö saa olla yksilö.

Matematiikka jäi kiinnostuksen kohteeksi, lukeminen ei ja opiskelee matematiikkaa nyt yliopistossa. Normaali nuorimies.

Kyllä tämä kokeilu tuli niin huonoon saumaan! Päteviä varhaiskasvatuksen opettajia ei saada, pk-seudulla heistä on huutava pula, seurelta ei ole saanut koko kuukautena sijaisia, korona on väsyttänyt pk. n työntekijät jne. ja käsittääkseni valmistelut 5-vuotiaiden eo.een on ihan alkutekijöissään ainakin meidän kunnassa. Kokeilupäiväkodit arvottiin, eikä kaikki päiväkodit todellakaan olisi halunneet, että nakki napsahtaisi. Oon niin huolissani päiväkotien työntekijöiden jaksamisesta tällä hetkellä, ollut jo vuosia.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei sitten kokeilla rajatulla ryhmällä?

Minusta ei ole sama millä nimellä paikkaa kutsutaan. Pelkään, että tässä mennään metsään kuten on käynyt kaikkien koulu-uudistusten kanssa tällä vuosituhannella. Aiemmin on osattu olla ylpeitä siitä, miten koulu Suomessa alkaa vasta 7-vuotiaana ja silti on pärjätty Pisassa. Nythän tuo tarkoittaa, että loppuvuodesta syntyneet aloittavat eskarin jo 4-vuotiaana! Missä välissä saa olla lapsi ilman velvoitteita?

Samaa mieltä, paremmin suunnittelemalla olisi voitu kohdentaa rajattuun ryhmään. Täällä pienessä kunnassa varhaiskasvatus sekaisin tuon takia, johtaja ei ehtinyt kuin suunnitella tuota uutta eskaria koko kevään, muut asiat jäi. Varsinaiset eskarit siirrettiin väistötilaan päiväkodista ja viisivuotiaille ei saatu päteviä opettajia. Omani ei mennyt, on loppuvuodesta syntynyt eli nyt 4v. ja saa vielä kasvaa kotona. Tulee kuulema jotain kyselyjä kokeiluun liittyen myös meille. Ajattelin lukea sen opetussuunnitelman ja mikä estää meitä harjoittelemasta pikkuhiljaa näitä taitoja. Lapsi ehtii vielä monta monituista vuotta raahautua aamuisin oppimaan.

Tämähän aloitettiin rajatulla ryhmällä. Kokeilu on vain osassa kuntia ja osassa päiväkoteja niissäkin. Ja tottakai otoksen pitää olla edustava, jotta vaikutuksia voidaan edes jokseenkin arvioida.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa huono puoli tosiaan on tuo joustamattomuus ja pakollisuus. Iltavuoroon menevien lapsia ei voi viedä enää vasta lounaalle ja pakkoaamut ovat vaikeita myös niille, joilla on huonosti nukkuva vauva kotona.

1980-luvun eskarikokeilussa eskari oli kahdessa ryhmässä, klo 9-13 ja klo 11-15. Itse olin iltapäiväryhmässä. Miksei enää ole ip-ryhmiä?

olen ollut 70 luvulla eskarissa, ja silloinkin se oli aamu ja iltapainoitteinen.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tämä kokeilu tuli niin huonoon saumaan! Päteviä varhaiskasvatuksen opettajia ei saada, pk-seudulla heistä on huutava pula, seurelta ei ole saanut koko kuukautena sijaisia, korona on väsyttänyt pk. n työntekijät jne. ja käsittääkseni valmistelut 5-vuotiaiden eo.een on ihan alkutekijöissään ainakin meidän kunnassa. Kokeilupäiväkodit arvottiin, eikä kaikki päiväkodit todellakaan olisi halunneet, että nakki napsahtaisi. Oon niin huolissani päiväkotien työntekijöiden jaksamisesta tällä hetkellä, ollut jo vuosia.

En tiedä mikä seurella on menossa mutta suurin osa sijaisuuksia on laitettu alkamaan 1.9 ainakin kiertävät otetaan sitten vasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma taitaakin olla teissä, ketkä luulee että teidän täydellinen kolme kieltä puhuva matikkanero ei tarvi eskaria tai on liian hyvä yleiseen ryhmään. Onpa ylimielinen ajatus. Opettakaa ikäryhmän mukaisia asioita, niin ei tule yllätystä. Erot tasoittuu viimeistään kolmannelle luokalle mennessä, vaikka kuinka luulitte lapsenne olevan edellä kaikessa. Turhaa puskette lasta täydellisyyteen, siitä aiheutuu todella ahdistuneita perfektionismiin taipuvaisia pieniä opiskelijoita. Sori, mutta tää on nähty moneen kertaan.

T. Koulunkäynnin ohjaaja

Tämä..

Sitä paitsi on aivan turhaa vertailla kuka oppii mitäkin, koska erot tasottuvat viimeistään aikuisuudessa. Sen jälkeen riippuu niin monesta tekijästä miten ihminen menestyy. Lapsen stressaaminen kaikessa on aivan turhaa. Tässäkin on taustalla pohjimmiltaan tarve opettaa lapsi yhteiskuntakelpoiseksi. 

Olen eri vastaaja. Miksi lasta ei saisi opettaa lukemaan ja laskemaan. Lapsi jolla esim isompi sisarus jo koululainen on helposti kiinnostunut samoista asioista. Kuopuksemme s.2000 oppi lukemaan 3-vuotiaana, hänelle luettiin paljon ja laskemaan alle kouluikäisenä, kun oli numeroista kiinnostunut. Kävi eskaria eikä siitä mitään haittaa ollut. Ala-asteella ei ollut ongelmaa opettajalla antaa helppolukuista luettavaa, eikä suinkaan ollut ainoa lukeva lapsi. Mikä tämä tasapäistämismeno oikein nykyään on. Yksilö saa olla yksilö.

Matematiikka jäi kiinnostuksen kohteeksi, lukeminen ei ja opiskelee matematiikkaa nyt yliopistossa. Normaali nuorimies.

Nyt takerruit väärään aiheeseen. Kenellekään ei ole ongelma siinä mitä lapsellesi opetat, vaan siinä, millaisella asenteella sen teet. Olen aivan kurkkuani myöten täynnä näitä äitejä, jotka yliarvioivat lapsensa kyvyt ja osaamisen ja tavallaan eväävät normaalin elämän sen varjolla. Lisäksi joillakin on hirveä tarve nollata ikäkausiin kuuluvat vaiheet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin miten tämä 5-vuotiaana alkava eskari käy yksi yhteen alkuluokkatoiminnan kanssa, jota ainakin joissain kunnissa ajetaan eteenpäin vahvasti.

Alkuluokka on siis 0-2 lk, eli eskareilla, ekaluokkalaisilla ja tokaluokkalaisilla on yhteisiä oppitunteja n. 20 h viikossa. Onko jatkossa ikäjakauma 4-9v noilla tunneilla?

Tätä on kyllä vaikea uskoa. Eihän tokaluokkalaisenkaan viikkotuntimäärä ole kuin ehkä 21 tuntia. Vaikea uskoa että jossain koulussa koko kouluaika vietetään pienempien kanssa.

Itselläni on nyt eka- ja kolmasluokkalaiset ja valtava erohan noiden taidoissa ja kyvyissä omaksua tietoa on.

Viime vuonna tokaluokkalaiset opettelivat mm kertotauluja, jakolaskuja ja yhteen- ja vähennyslaskuja tuhansilla. Eskarit opettelivat numeroita ja kirjaimia ja tavoitteena oli oppia oma nimi kirjoittamaan ja tunnistamaan kirjaimia ja numeroita. Ei tosiaan opetettu lukemaan vaikka moni sen oppikin. Oma tokaluokkalaiseni luki mm Harry Potterit ja näin teki moni hänen kaverinsakin.

Ei mitään järkeä olisi ollut olla edes ekaluokkalaisten kanssa samassa.

Mun lapseni ovat olleet alkuluokkakokeilussa mukana. Käytännössä eskarit, ykköset ja kakkoset ovat samassa ryhmässä taide- ja taitoaineissa sekä satunnaisissa projekteissa.

Äidinkielessä ryhmät on muodostettu taitotason mukaan, eli siis lukeva ekaluokkalainen voi olla samassa ryhmässä tokaluokkalaisten kanssa, tai hitaasti oppiva käydä kaksi kertaa saman luokan. Mielestäni tämä systeemi nimenomaan palvelee nopeasti oppivia.

Menee nyt ohi alkuperäisen aiheen mutta tämä alkoi kiinnostaa minua. Miten sitten kolmannella toimitaan, jos toiset ovat paljon pidemmälle edistyneitä? Tai jos joku on jo ekaluokalla laskenut tokaluokankin laskut, mitä hän tekee tokalla? Siis toki niitä eroja on nytkin mutta eikö tuo alkuluokka vain kasvata eroja?

Toki minun lastenkin koulussa äidinkielen ja matematiikan tunneilla luokkia yhdistellään ja muodostetaan eri tasoisia ryhmiä. Mutta siellä onkin kaikilla vuosiluokilla lähes 100 oppilasta eli hyvin saa monta ryhmää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska vuodessa on vaikea oppia toimimaan muiden lasten kanssa, jos on ollut vain kotona sitä ennen saati oppia käytöstapoja, odottaa vuoroa tms. Myös kieltä on vaikea oppia vuodessa. Omani aloittaa nyt eskarin. Lukee ja kirjoittaa suomeksi ja englanniksi, osaa laskea yhteen ja vähentää alueella 1-100.

Ongelmana on se, että käytöstavat, vuoron odottaminen jne. ei ole mikään eskarijuttu, koska eskarissa toimii vahvimman oikeus. Toisten kanssa toimiminen on asia, joka opitaan pomo-periaatteella eli eskarissa joku lapsista on pomo, toiset tottelevat eikä hoitajat tähän puutu.

Kotona tavallisessa suomalaisessa perheessä hoidetut lapset ovat huomattavasti koulukypsempiä kuin 2 vuotta eskarissa olleet. Tosin kotihoidetuille lapsille ei enää ole olemassa kunnollisia kouluja, koska suurin osa on jonkinlaisia eläintarhan ja avovankilan risteytyksiä.

Niin ne kotihoidetut eivät osaa toimia ryhmässä ja joutuvat sitten kiusatuiksi.

Osaavat toimia eli ottavat muita huomioon, malttavat odottaa vuoroaan jne., mutta siellä ryhmässä toimivat viidakon lait, eivät kehittyneen yhteiskunnan. Kaiken lisäksi hoitajat kannustavat tähän.

Ne ovat kasvatustieteiden KANDIDAATTEJA eli vaka-OPETTAJIA, eivätkä mitään hoitajia. Heille tittelit ovat äärimmäisen tärkeitä, joten pidä tämä mielessä, kun puhuttelet näitä akateemisen maailman huippuosaajia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskoisin, että varsinainen kohderyhmä eivät ole sinun ja minun taitavat ja lahjakkaat lapset, vaan tällä pyritään rauhoittamaan ja opettamaan tavoille nuo kaikki naapureiden häirikkökakarat ja ne, joille suomenkielen äännemaailma ei ole ihan yhtä tuttu. Ja jossainhan ne lapset täytyy pitää, kun vanhemmat ovat töissä, joten samapa se on, millä nimellä tuota hoitopaikkaa kutsutaan.

Miksi ei sitten kokeilla rajatulla ryhmällä?

Minusta ei ole sama millä nimellä paikkaa kutsutaan. Pelkään, että tässä mennään metsään kuten on käynyt kaikkien koulu-uudistusten kanssa tällä vuosituhannella. Aiemmin on osattu olla ylpeitä siitä, miten koulu Suomessa alkaa vasta 7-vuotiaana ja silti on pärjätty Pisassa. Nythän tuo tarkoittaa, että loppuvuodesta syntyneet aloittavat eskarin jo 4-vuotiaana! Missä välissä saa olla lapsi ilman velvoitteita?

Noh, kun huomataan, että Suomi tippuu kelkasta, niin mitä hyötyä siitä ”ennen oltiin hyviä ja ylpeitä”-ajattelusta on?

Mistäs kelkasta se Suomi taas on tippumassa? Kyllä meillä aika hyvin on Pisa-tutkimuksissa perinteisesti mennyt. Nyt saattaa alkaa tulokset tippumaan, kun saadaan kunnolla tämä vasemmistolainen kasvatuspolitiikka käyntiin. Siihenhän tämä kaksivuotinen esikoulukin tähtää. Seuraavaksi siitä tehdään pakollinen. Ja sitten aloitetaan "tutkimus" kaikkien kolmivuotiaiden "laadukkaasta varhaiskasvatuksesta". Sitten siitäkin tehdään pakollinen.

  luin että Itä-Suomen ja Lapin pojat madaltaa Pisa tuloksia, en tiedä pitääkö edelleen paikkansa, 

Eiköhän Pisa-tuloksia madalla eniten nämä värikkäät Vantaan ja Espoon pojat. Näiden mukaan muokataan koko koulujärjestelmä ja sitten ihmetellään, kun tieteessä ei olekaan enää huippuja, kun heidät on tasapäistetty tämän massan kanssa jankkaamaan matematiikkaa tyhmemmille.

Luulo ei ole tiedon väärti. Kyllä edelleen huonoimmat Pisa-pisteet menevät itäsuomalaisille pojille.

Itä-Suomessa on paljon ryssiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa huono puoli tosiaan on tuo joustamattomuus ja pakollisuus. Iltavuoroon menevien lapsia ei voi viedä enää vasta lounaalle ja pakkoaamut ovat vaikeita myös niille, joilla on huonosti nukkuva vauva kotona.

1980-luvun eskarikokeilussa eskari oli kahdessa ryhmässä, klo 9-13 ja klo 11-15. Itse olin iltapäiväryhmässä. Miksei enää ole ip-ryhmiä?

Koska nykyajan yhteiskuntaa hallitaan ja hoidetaan paskasti.

Useimmissa sivistysmaissa mennään kouluun 3-vuotiaina. Suomi jää aika lailla jälkeen, jos kouluun mennään vasta 7-vuotiaina.

Normaalissa, virikkeellisessä perheessä lapsi voi olla kotihoidossa vaikka 3-v. asti., jos se on perheelle mahdollista. WT:n ja MT:n kohdalla päiväkotiin kannattaa viedä mahdollisimman aikaisin, jotta edes joku kasvaisi veronmaksajaksi. Tämä näin yhteiskunnan näkökulmasta.