Lue keskustelun säännöt.
mies pitää mua pilkkanaan
21.08.2014 |
Olen ihan rikki. Nyt tarvitsen kuitenkin puolueetonta näkökulmaa asioihin.
Tutustuin mieheeni opiskeluaikoina. Rakastuin häneen. Hän oli tuolloin kova juhlimaan. Niin kuin me kaikki nuoret, enemmän ja vähemmän. Muutimme yhteen ja meillä oli suuria vaikeuksia elämässä mutta ponnistimme eteenpäin toinen toisiamme tukien. Olin hyvin kiintynyt mieheeni mutta alusta asti suhdettamme söi miehen alkoholin käyttö. Joi aina juhliessa liikaa jolloin minun ihana mieheni muuttui typeräksi hölmöksi jota kohtaan tunsin vihaa ja sääliä. Aina kun mies on humalassa häpeän ja inhoan häntä.
Juhliminen ei kuitenkaan yltynyt niin pahaksi että olisin pystynyt lopettamaan suhteen vaan menimme naimisiin ja saimme kaksi ihanaa lasta.
Mies on lapsille ihana isä, minulle hän on ihana puoliso, remontoi kotiamme ja autoa, ei tuhlaa rahoja. Kumpikin olemme töissä. Meillä on yhteisiä haaveita ja unelmia ja kaikki edellytykset hyvään elämään mutta mies vetää minulta mattoja alta. Tykkään juoda viiniä ja säilyttää muutamia hyviä viinejä omassa kaapissani. Viinejä jotka ostan omilla rahoillani jotain tiettyä hetkeä varten rai varastoon. Viinit ovat minun. Mies on juonut jo kymmenen vuotta alkoholivarastoni tyhjäksi. Välillä on ollut kausia että en ole ostanut mitään koska olen tiennyt että hän juo ne iltaisin tissutellen. Silti hän pettää luottamuiseni joka kerta. Hän vannoo ettei enää ota ja kun kuukauden päästä lasken viinit niin pari pulloa on hävinnyt. Olen asiasta ihan palasina. Nyt viimeisen kerran vannotin häntä ettei juo ja jos juo niin hän joutuu seuraavat viisi vuotta perumaan osanottonsa tärkeimmän harrastuksensa leirille. Jäi kiinni ja naureskeli vain. Olen uhannut avioerolla.Ei auta. Mikään ei auta.
Pitäisi varmaan laittaa eropaperit vetämään koska en halua miestä joka valehtelee. En vain haluaisi koska lapset on pieniä ja rakastan silti miestä.
Miehellä on alkoholiongelman lisäksi muita ongelmia. Hän ei kerro pahasta olostaan tai paineistaan vaan hautaa nämä sisinpäänsä ja lääkitsee pahaa oloaan alkoholilla.
Mies on ollut joskus pitkiäkin aikoja juomatta. Juominen ei yleensä mene pahaksi kaatokänniksi vaan on iltatissuttelua. Pahinta on valehtelu. Pahinta on myös että mies syyttää etten auta häntä ja kun tarjoan yhdessäoloa ja apua ei ota sitä vastaan. Häätää minut iltaisin ylös että saa juoda rauhassa. Haluaisin olla hänen lähellään ja jutella ja tukea häntä.
Minusta tuntuu että mies vihaa minua. Minä kuitenkin rakastan häntä. Mies on sitä mieltä että olen pakottanut hänet talon ostoon ja muuttamaan kotisudultaan pois kavereidensa luota. Tämä ei mielestäni ole totta koska hänelle itselleen ei kelvannut kerrostalo tai rivitalo. Työpaikkamme ovat täällä joten muutto on hankalaa ja kyllä asun tottakai lielummin omalla kotiseudullani jossa olemme tutustuneet ja asuneet miehen kanssa.
Olen ihan hukassa.
Välillä alan tosissani miettimään eroa ja käytännön järjestelyjä.
Mielipiteitä?
Kommentit (41)
Ota ero välittömästi ja liity katkerat yksinhuoltajat ry:n kannatusjäseneksi.
Tai hyydy sitten ikuiseen valitukseen ja rutinaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo se sun viinipullojen juomisongelma loppuu sillä, ettet osta viinipulloja varastoon, tai jos ostat niin lukitset ne johonkin missä mies ei niitä näe eikä tiedä niistä. Ihan turha sellaisen takia riidellä mahdollisen alkoholistin kanssa! Ja myös tuo oli typerä veto, että "jos juot mun viinit niin kyl viiteen vuoteen et pääse leirille!" Oletko miehesi äiti? Tajuatko miksi tuollainen uhkailu on naurettavaa ja ei edes ns. neutraalia vaan vääristää teidän suhdetta? Keksit yksipuolisen uhkauksen jollakin joka ei ole sinun vallassa ensinkään ja joka ei liity mitenkään siihen viinipulloon, ja luulet että se on ok.
Jos mies on alkoholisti, niin hänen pitää itse haluta käsitellä se ongelma. Lakkaa olemasta miehen äiti. Kerro hänelle toki että mikä on ongelma ja mitä tarvitset häneltä, mutta älä kuvittele että pystyt häntä kiristämään millään keksityillä rangaistuksilla. Ainoa asia minkä voit laittaa mitenkään ehdolle, on sinun oma toimintasi. Parempi myös että ne ehdonalaisena olevat on sellaisia jotka liittyy suoraan miehen hallinnassa olevaan asiaan, eikä jollakin keksityllä yhteydellä. Esimerkiksi selität että sinun luottamus alkaa olla mennyttä, ja että jos mies ei tee mitään yritystä asian korjaamiseksi ja pidä sinua sen verran arvossa että käy sitä tilannetta avoimesti sinun kanssa läpi, niin sinun luottamusongelma voi vielä kaataa koko suhteen ja joudut eroamaan miehestä.
Sulla ei varmaan ole miehen alkoholiongelman kanssa tekoa, mutta teillä voi olla muita juttuja suhteessa, jotka koskettaa myös sinua esim. niin että pariterapia on tarpeen lopulta.
Hei! Joo, erolla olen uhkaillut mutta se ei
auta :( Tiesin että tuommonen leirillä uhkaaminen on tyhmää mutta ajattelin että se ymmärtäisi että olen tosisssni! Harrastus kun on henki ja elämä ja varmasti merkkaa paljon
Ap
Haluan vielä kiittää teistä jokaista ketjuun vastaajaa! Olen varmaan liian tiukkis. Mutta piilotan nuo loput pullot, kaivan vaikka säkissä maahan ja uusia en osta! Onneksi nyt viikonloppuna on juhlia joihin voin viedä tuliaisiksi heti kolme pulloa! Uusia en osta!
Lopetan rätkyttämisen ja suhtautumiseni alkoholiin. Rupean absolutistiksi. T.Ap
Arvostaisin todella jos joku voisi valaista että olenko aivan natsi puoliso kun haluan että meillä kotona voisi olla juomatonta alkoholia varastossa?
Olisiko paras vaan kaataa kaikki alkoholit viemäriin? Itse pystyn kyllä olemaan täysin raitis. Voisiko parisuhdeterapia auttaa meitä?
Olen uhannut soittaa miehen äidille mutta en viitsisi kuormittaa vanhusta jolla on omiakin murheita.
Näin ei voi jatkua. En aio antaa tässä asiassa milloinkaan periksi. Haluan puolison johon voi luottaa.
Ap:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mies kerta joi jo alussa niin olisiko kannattanut harkita muutaman kerran ennenkun pentuja väännät juopolle? Kerran juoppo, aika juoppo. Siinähän ristisi kannat.
Vaihda miestä, kun teet uusia aloituksiakin koko ajan. Asutteko jossain korvessa? Juokse pois!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihmettelen kovasti, miksi ostelet vain itsellesi tarkoitettuja viinipulloja.
Se tässä onkin kun miehessä on PALJON hyvää ja parisuhteessamme paljon jonka vuoksi taistella. En ole luovuttajatyyppi vaikka nyt olenkin pohjalla:( En ole aiemmin aloittanut ketjua tästä aiheesta. Kai ajattelin silloin nuorena että alkoholinkäyttö ja glorifiointi vähenee kun ikää tulee lisää. Ihan paskaa.
Mies ei koskaan juo niin että sammuisi. Sen verran että huomaan ja puhetyyli muuttuu. En haluaisi rikkoa lasten perhettä ; ( Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juon itse ehkä pari kolme kertaa kuukaudessa YHDEN siiderin tai lasin viiniä. Meillä kotikotona oli baari josta saattoi vieraille vaikka tarjota konjakkia kahvin kanssa. On myös kiva että on valkoista ja punaista vierasvaraksi ruoan kanssa. Joskus kun lähden kyläilemään voi kaapista napata mukaan tuliaisviinipullon. Semmoista normaalia sivistynyttä alkoholikulttuuria. Ap
Onko kellään miestä joka on pystynyt parantamaan tapansa alkoholin suhteen? Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehesi on alkoholisti. Hän ei välttämättä myönnä sitä vielä (tai koskaan), mutta toivottavasti itse ymmärrät asian selvästi. Ilman radiaalia muutosta hän ei tule alkoholismista parantumaan. Lupauksia kyllä tulet kuulemaan ihan niin kauan kuin niitä jäät kuuntelemaan.
Perheen rikkominen on suunnattoman vaikea päätös, varsinkin kun lapset ovat pieniä ja selvästi rakastat miestäsi, kun hän on selvä. Silti asumusero on ainoa oikea ratkaisu. Se saattaa vihdoin herättää miehesi oikeasti tekemään asialle jotain. Apua on saatavilla, mutta kukaan - ei siis kukaan - pysty parantamaan miestäsi, paitsi hän itse. Se edellyttää, että hän sekä myöntää ongelmansa että haluaa siihen muutosta. Jos näin käy, saat miehesi selvänä takaisin ja lapset turvallisen isän.
Mikäli muutosta ei tapahdu, olet ainakin pelastanut itsesi ja lapsesi epävarmalta ja tuhoisalta tulevaisuudelta. Usko mua, tilanne ei vahingossa tai itsestään lähde paranemaan; jotain radikaalia pitää tapahtua. Niin kauan kuin katselet tuota, touhu jatkuu. Osa pystyy pyristelemään kuiville, kun joutuvat seinää vasten, osa ei. Omaa ja lasten elmää ei kannata haaskata jäämällä tuhoisaan suhteeseen. Olet tulevaisuuden velkaa sekä itsellesi että lapsillesi.
Riippuvuus vie pitemmän päälle kaiken: luottamuksen, rakkauden, läheisyyden, turvallisuuden, terveyden, rahat, mielenterveyden, onnellisuuden... ihan kaikki.
Oma isäni on alkoholisti. Lapsena toivoin hiljaa, että vanhempani olisivat eronneet - kaipasin normaalia, rauhallista, turvallista elämää. Alkoholit katosivat ja katoavat kotoa edelleen. Juominen paheni pikkuhiljaa, alkoi kuulemma juuri tuolla kuvailemallasi tavalla. Ja myös isäni kantoi jotain taakkoja sisällään, joita ei osannut purkaa. Ajan kuluessa tilanne paheni, ja pari, kolme kertaa on ollut hengenlähtö todella lähellä (muita vahinkoja ja lieviä vammoja tietysti sattui enemmän). Näiden kertojen jälkeen on tullut aina hetkellinen skarppaus. Nyt jo selkeästi iäkkäänä tolkuton juominen on jäänyt ja harventunut, mutta vuodet ovat silti jättäneet jälkensä. Tänään olen tyytyväinen, että vanhempani pysyivät yhdessä, sillä yksin isäni ei olisi taatusti enää hengissä. Äidilläni tosin olisi voinut olla helpompikin elämä.
Tee ratkaisusi ja lähde, sinulla ei ole MITÄÄN hävittävää.
Laita lukko siihen kaappiin, jos kerran haluat alkoholia säilyttää rauhassa. Yksinkertaista ja helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomaan että tämä heijastuu lapsiinkin. Toinen on varsinkin hyvin herkkä aistimaan mielentilojani. Meillä on myös vuosikaudet leikitty pullonpiilotusleikkiä. Löydän jatkuvasti tyhjiä tölkkejä ja täysinäisiä olen bälillä tyhjentänyt tai piilottanut eri paikkaan :(
Mies pystyy hoitamaan työnsä. Pystyy myös olemaan ilman. Hankala on kuitenkin tietää kuinka monta päivää on ilman:( Ap
Mies on alkoholisti, sinä läheisriippuvainen. Tiedän mistä puhun.
Mulla on mies, raitistunut. Elämä oli yhtä helvettiä monta vuotta, vaati pohjakosketuksen jotta siitä noustiin. Nyt vuosi ilman alkoa! Mitkään uhkailut, kiristämiset, lukot kaappeihin ym ei auta. Se on alkoholisti! Eikä muutu ellei sitä itse halua. Munkin mies hoito työnsä AINA, ei alkoholismi katso sitä. Tsemppiä ap. Tutustu eri hoitomuotoihin, päivdeklinikat kuntouttavat myös läheisiä esim minnesotahoito, myllyhoito ym. AA:t ym on ihan shaibaa.
Mitä ihmettä valitat miehesi alkoholinkäytöstä kun sen itse maksat ja mahdollistat, suorastaan tyrkytät? Sinulla tässä on myös ongelma, sillä en keksi yhtään syytä miksi joku pitäisi kaapeissaan useita pulloja viiniä tai muuta alkoholia jos perheessä on ihminen, jolle alkoholi on ongelma. Voi ihme miten tyhmä pitää olla... Eroa vaan, mutta jätä lapset miehellesi, sinä voit muuttaa omaan kotiisi niiden pullojesi kanssa. Tämä ratkaisisi teidän perheen monta ongelmaa, mieskin mitä todennäköisimmin raitistuisi kun lapset olisivat hänen vastuullaan ja hänen nenän eteen ei kannettaisi viinaa kaksin käsin.
En keksi kuin kaksi helppoa ratkaisua. A) Viinikaappi lukkoon. B) Tue alkoholistimiestäsi olemalla tuomatta alkoholia kotiin. Raitistumaan et häntä saa ilman omaa tahtoaan.
Ei ole miehenä helppoa kantaa yksin vastuuta talosta, autosta, asioiden selvittelystä, raskaasta asiantuntijatyöstä ja lapsien toimeentulosta (jossa sun pikku palkkas ei oikeasti merkkaa juuri mitään).
Kaikki miehet ei sitä vastuuta jaksa kannatella yksin 100% ja pientä helpotusta saa alkoholista. Sillä ovat miehet lääkinneet itseään jo tuhansia vuosia, että vaimot saava rauhassa keskittyä piipertämiseen ja ainaiseen valittamiseen.
Mutta luovuta ihmeessä ja tuhoa perheesi. Minäminäminäminäminä, minusta tuntuu nyt niiiiin pahalta, mä haluan, mä tahdon mä ansaitsen parempaa!... eikö vain?
En ostaisi viiniä, kun mies on alkoholisti.