Lue keskustelun säännöt.
Miksi avaruudellinen hahmotuskyky on älykkyyttä, mutta tunteiden tunnistaminen ei?
Jotkut ihmiset ovat hyviä pyörittelemään kolmiulotteisia esineitä mielessään. Samat ihmiset voivat olla todella huonoja tunnistamaan tunteitaan ja motiveejaan. Toisilla tuo menee toisinpäin.
Onko jotenkin itsestäänselvää, että avaruudellinen hahmotuskyky on yksi älykkyyden muodoista, mutta kyky tunnistaa tunteitaan ym ei? Avaruudellinen hahmotuskykyhän kuuluu älykkyysosamäärän käsitteeseen. Monet puhuvat myös tunneälystä, mutta ne jotka haluavat pitää kiinni vakiintuneesta ÄO-käsitteestä, eivät halua tunnustaa tunnelälyn olemassaoloa. Miksi?
Kommentit (868)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteet ovat järjen vastakohta. Miksi antijärjellisyyden pitäisi olla jollain tavallä älykästä?
Älykkyys on nimenomaan järjellisyyttä, jota Antiikin Kreikassa 2500 vuotta sitten kutsuttiin termillä Logos.
En ymmärrä, mitä ihmettä tunneälykkyys on, enkä tuskin koskaan tule sitä ymmärtämäänkään, vaikka järjellinen olio olenkin, ja vaikka en tiedä, mikä älykkyysosamääräni on.
Mitä? Voiko ihminen olla älykäs, vaikka ei tiedä omaa älykkyysosamääräänsä?
Suosittelen tutustumaan aiheeseen. Et voisi olla enempää väärässä. Yksinkertaisesti sanottuna, tunteet ovat mukana kaikessa ihmisen toiminnassa. Muisti ei toimi ilman tunteita jne...
Muisti toimii täysin tunteettomasti. Tekoäly muistaa kaiken, ja päihittää ihmisen juuri sen vuoksi, koska sillä ei ole mitään tunteita. Tietokoneellakin on muisti, eikä se siihen tarvitse mitään tunteita.
Tunteet, jotka kumpuavat alapäästä, tai joihin tunteet aina tiensä johtavat aikuisilla ihmisillä, häiritsevät rationaalista ajattelua. Lievästi autistisissa ihmisissä on paljon hyperfiksuja ihmisiä juuri siksi, että näiden kognitiivista ajattelua eivät tunteet pääse häiritsemään.
Ja sitä paitsi tunteellisuus on ihan neitimäistä hommaa muutoinkin. Eikä objektiivinen ajattelu kaipaa tunteita.
Ihmiset eivät tee/suorita asioita ilman tunteita, koska esim. motivaation tai palkinnon saamisen tunne puuttuisi. Pelkät sanat, eli ajatukset, eivät riitä saamaan aikaan toimintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta kehityshäiriöhän (häiriötila) tarkoittaa, että sen voi korjata. Voiko siis autismia tai kehitysvammaisuutta parantaa/korjata.
Miksi helvetissä autismia pitäisi yrittää korjata?
Vierailija kirjoitti:
Tunteet ovat järjen vastakohta. Miksi antijärjellisyyden pitäisi olla jollain tavallä älykästä?
Älykkyys on nimenomaan järjellisyyttä, jota Antiikin Kreikassa 2500 vuotta sitten kutsuttiin termillä Logos.
En ymmärrä, mitä ihmettä tunneälykkyys on, enkä tuskin koskaan tule sitä ymmärtämäänkään, vaikka järjellinen olio olenkin, ja vaikka en tiedä, mikä älykkyysosamääräni on.
Mitä? Voiko ihminen olla älykäs, vaikka ei tiedä omaa älykkyysosamääräänsä?
Minkä sinä itse määrittelet järjelliseksi tai älykkääksi?
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä miksi tunteita ei voi vain kertoa toiselle. Miksi pitäisi yrittää arvailla? Lisäksi avaruudellinen hahmottelukyky meidän lajillamme alkoi jo siellä valtamerissä miljoonia vuosia sitten. Jos ihminen ei osaa kävellä tai ajaa autoa, niin se on tyhmä, turha, laiska ja saamaton mummonpillu luultavasti.
Ihan hyvin kirjoitettu, mutta miksi piti laittaa tuo mummonpillu tuohon loppuun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Akateemisessa maailmassa voi hyödyntää motivaatioiden ymmärtämistä vaikka psykologiassa tai muissa ihmistieteissä. Analysoida, miten asiat ovat aineiston valossa.
Toisen ihmisen tunteiden tunnistamisessa on vaaransa. Muiden taitava sanoittaminen ei tarkoita, että on oikeassa. Muilta kannattaa kysyä erikseen, mitä mieltä he ovat ja mitä tuntevat.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä miksi tunteita ei voi vain kertoa toiselle. Miksi pitäisi yrittää arvailla? Lisäksi avaruudellinen hahmottelukyky meidän lajillamme alkoi jo siellä valtamerissä miljoonia vuosia sitten. Jos ihminen ei osaa kävellä tai ajaa autoa, niin se on tyhmä, turha, laiska ja saamaton mummonpillu luultavasti.
Ei voi kertoa muille sellaista, mitä ei tunnista tai ymmärrä.
Ihminen voi tuntea ahdistuksen, möykyn, mutta ei pysty kertomasn onko se surua, pettymystä, pelkoa, vihaa vai mitä se on. Jos terapeutti auttaa tunteen nimeämisessä, niin ihminen voi itse pystyä tekemään sille jotain, joko yksin tai yhdessä muiden kanssa. Onhan eri asia päästä eroon pelosta kuin vihasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska kaikki terveet ihmiset tunnistavat tunteet, se ei vaadi erityiskyvykkyyttä. Kyse on vain siitä, että kaikki eivät koe tarvetta VÄLITTÄÄ toisten tunteista jatkuvasti ja joka tilanteessa. Eikä elämästä mitään tulisikaan, jos koko ajan pitäisi varmistaa että kaikkien tunteet on joka tilanteessa tyydytetty. Johtajuuskin on sitä, että on valmis tekemään vaikeita päätöksiä, joista kaikki eivät tule pitämään.
Omien ja toisten tunteiden tunnistaminen ON taito, jota voi harjoitella. "Kaikki terveet ihmiset" eivät todellakaan pysty siihen ihan syntyjään, vaan harjoittelun myötä. Sitä harjoitellaan nykyään jo päiväkodissa ja koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Koska tunne ei ole mitattava suure, sillä ei voi myöskään määrittää älykkyyttä.
Sama kuin kysyisit, miksei punainen väri tee tietokoneesta suorituskykyisempää.
Tunnetaidot opitaan eikä ole syitä, miksi pojat oppisivat huonommin kuin tytöt. Pojille vain sallitaan idioottimainen impulsiivisuus ja kyvyttömyys tunneasioissa. Heidän sallitaan olla niissä henkisesti laiskoja. Se kostautuu heille aikuisuudessa.
Tunteiden tunnistamista voi mitata. Yksinkertainen tapa on näyttää koehenkilölle kuvia muista ihmisistä ja pyytää häntä nimeämään kasvoilla näkyvä ilme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska miehet keksivät tämän järjestelmän. Kaikki mitä he eivät ymmärrä on alempiarvoista, ilmeisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska tunne ei ole mitattava suure, sillä ei voi myöskään määrittää älykkyyttä.
Sama kuin kysyisit, miksei punainen väri tee tietokoneesta suorituskykyisempää.
Tunnetaidot opitaan eikä ole syitä, miksi pojat oppisivat huonommin kuin tytöt. Pojille vain sallitaan idioottimainen impulsiivisuus ja kyvyttömyys tunneasioissa. Heidän sallitaan olla niissä henkisesti laiskoja. Se kostautuu heille aikuisuudessa.
Tunteiden tunnistamista voi mitata. Yksinkertainen tapa on näyttää koehenkilölle kuvia muista ihmisistä ja pyytää häntä nimeämään kasvoilla näkyvä ilme.
Tuossa tehtävässä ei olisi oikeaa vastausta, jonka joku voisi osoittaa varmasti oikeaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tunneälyä (EQ) on tutkittu vuosikymmeniä ja sen mittaamiseen on myös olemassa testejä. Suurin osa tutkijoista ja teorioiden kehittämistä on ollut miehiä. Tunneäly ja empatia on työelämässä ja esim. johtamisessa nykyisin kovaa huutoa ja näitä EQ testejä hyödynnetään myös rekrytoinnissa. Ehkä tulevaisuudessa IQ testeihin yhdistetään myös EQ mittareita.
Mutta eivätkö alan tutkijatkin joudu myöntämään, että aihe on yhä aika höttöisellä pohjalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys ja tunteet ovat toisensa täysin poissulkevat. Ihminen ei voi olla yhtä aikaa järkevä ja puhtaasti rationaalinen sekä tunteikas ja vaistojen vietävänä.
Hah. Ihminen tekee lähes kaiken tunteiden perusteella. Se kannattaa tunnistaa heti, ettei kuvittele tekevänsä järkeviä ratkaisuja, kun oikeasti tunteet määrää. Jotkut ihmiset haluavat kuvitella tekevänsä kaikki ratkaisunsa rationaalisesti, koska kokevat olevansa silloin älykkäämpiä ja hallitsevansa tilannetta. Jos joku ulkopuolinen tulisi tarkastelemaan tilannetta, näkee kuitenkin selvästi miten on monesti tunnesyyt voittaneet.
Tämä on ehkä typerintä mitä olen täällä lukenut. Tietysti, jos ne päätökset on lähinnä 'keitänkö kahvia' tai 'menisinkö nukkumaan' yksineläjänä, niin voihan se jollakulla näin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta kehityshäiriöhän (häiriötila) tarkoittaa, että sen voi korjata. Voiko siis autismia tai kehitysvammaisuutta parantaa/korjata.
Miksi helvetissä autismia pitäisi yrittää korjata?
Koska se on silkkaa paskaa ja tuskaa kantajalleen.
Kyllähän ns. intrapersonaalinen älykkyys yleensä. nykyään tunnustetaan älykkyyden lajiksi, siihen kuuluu tämä tunteiden tunnistaminen myös.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä miksi tunteita ei voi vain kertoa toiselle. Miksi pitäisi yrittää arvailla? Lisäksi avaruudellinen hahmottelukyky meidän lajillamme alkoi jo siellä valtamerissä miljoonia vuosia sitten. Jos ihminen ei osaa kävellä tai ajaa autoa, niin se on tyhmä, turha, laiska ja saamaton mummonpillu luultavasti.
Siksi, että se nainen palaa niihin samoihin tunteisiin vielä kuukauden tai pitemmän ajan päästä, jos erehtyy sanomaan jotain. Sitten kun alat niitä huonolla muistilla selittämään, mikä se tilanne silloin oli, on tuloksena aina riita.
Samasta syystä kuin miksi teollisuudessa ja vientialoilla maksetaan isompia palkkoja kuin hoitoalalla. Koska toisilla ihmisillä ja tunteilla ei ole mitään väliä niin kauan kuin niillä ei voi joku lyödä rahoiksi.
Tunneinsinööri on ehkä tulevaisuutta.
Koska tunteet ovat liskoaivojen tuottamia välittäjäaineruiskahduksia, mutta älykäs ajattelu tapahtuu aivokuorella.
Jaa jaa. No on se kumma miten minun lapsuudessani ympärillä ei kasvanut mitään muuta kuin tunteettomia mulkvisteja. Eikä kukaan niistä vetänyt viinaa eikä niiden vanhemmatkaan. Pthui!