Miksi avaruudellinen hahmotuskyky on älykkyyttä, mutta tunteiden tunnistaminen ei?
Jotkut ihmiset ovat hyviä pyörittelemään kolmiulotteisia esineitä mielessään. Samat ihmiset voivat olla todella huonoja tunnistamaan tunteitaan ja motiveejaan. Toisilla tuo menee toisinpäin.
Onko jotenkin itsestäänselvää, että avaruudellinen hahmotuskyky on yksi älykkyyden muodoista, mutta kyky tunnistaa tunteitaan ym ei? Avaruudellinen hahmotuskykyhän kuuluu älykkyysosamäärän käsitteeseen. Monet puhuvat myös tunneälystä, mutta ne jotka haluavat pitää kiinni vakiintuneesta ÄO-käsitteestä, eivät halua tunnustaa tunnelälyn olemassaoloa. Miksi?
Kommentit (868)
Tunneälyä (EQ) on tutkittu vuosikymmeniä ja sen mittaamiseen on myös olemassa testejä. Suurin osa tutkijoista ja teorioiden kehittämistä on ollut miehiä. Tunneäly ja empatia on työelämässä ja esim. johtamisessa nykyisin kovaa huutoa ja näitä EQ testejä hyödynnetään myös rekrytoinnissa. Ehkä tulevaisuudessa IQ testeihin yhdistetään myös EQ mittareita.
Mutta kehityshäiriöhän (häiriötila) tarkoittaa, että sen voi korjata. Voiko siis autismia tai kehitysvammaisuutta parantaa/korjata.
Avaruus on ihmisille objektiivinen. Tunteet on subjektiivisia.
Koska tunne ei ole mitattava suure, sillä ei voi myöskään määrittää älykkyyttä.
Sama kuin kysyisit, miksei punainen väri tee tietokoneesta suorituskykyisempää.
Tunnetaidot opitaan eikä ole syitä, miksi pojat oppisivat huonommin kuin tytöt. Pojille vain sallitaan idioottimainen impulsiivisuus ja kyvyttömyys tunneasioissa. Heidän sallitaan olla niissä henkisesti laiskoja. Se kostautuu heille aikuisuudessa.
Alilaudan poikaset ovat surkeita tunneasioissa mutta tunteita heillä kyllä riittää siinä määrin että älyn käyttö on heille mahdotonta.
Vanhentunut näkemys, nykyään tunnistetaan että on monenlaista erilaista älykkyyttä. Mutta toki historian painolla termi usein koetaan nimenomaan matemaattis-loogiseen ajatteluun liittyväksi.
Koska kaikki terveet ihmiset tunnistavat tunteet, se ei vaadi erityiskyvykkyyttä. Kyse on vain siitä, että kaikki eivät koe tarvetta VÄLITTÄÄ toisten tunteista jatkuvasti ja joka tilanteessa. Eikä elämästä mitään tulisikaan, jos koko ajan pitäisi varmistaa että kaikkien tunteet on joka tilanteessa tyydytetty. Johtajuuskin on sitä, että on valmis tekemään vaikeita päätöksiä, joista kaikki eivät tule pitämään.
Vierailija kirjoitti:
Vanhentunut näkemys, nykyään tunnistetaan että on monenlaista erilaista älykkyyttä. Mutta toki historian painolla termi usein koetaan nimenomaan matemaattis-loogiseen ajatteluun liittyväksi.
Lets construct an emotional hospital.
Toisaalta:
Lets construct an emotional state.
-Emotional hospital on järjetön->mahdoton
-Hospital on mahdollinen
-State on mahdollinen, esim Hospital on tietty teräsbetonin state ->tila
-Emotional kuvaa jotakin tiettyä aineenvaihdunnan tilaa ->state
Nähdään kausaalinen hierarkia, jossa operaatio Construct kohdistuu Tiloihin, jotka ovat sen-tai-tuon aineen mahdollisten konfiguraatioiden joukkoja.
Construct-operaatio suoritetaan avaruudellisella hahmotuskyvyllä. Silvuplöh.
Vierailija kirjoitti:
Tuo tunneäly ei taida olla mitenkään järkevästi mitattavissa?
Rakentaako tunneälyllä kestävän sillan?
Siis että vain tarkasti mitattava olisi älykkyyttä. Ei niin voi olla. Paremminkin ihminen ei ole kyvykäs mittaamaan kaikenlaista älykkyyttä.
Tunneälyllä ei tarvitse osata rakentaa konkreettista siltaa. Sillä voi kuitenkin rakentaa siltoja ihmisten välille ja ihmisten ja eläinten välille ja kukapa tietää, vaikka myös ihmisten ja kasvien välille.
Älykkyys on mielestäni hyvää suoriutumista jossakin asiassa.
Tunteet ovat järjen vastakohta. Miksi antijärjellisyyden pitäisi olla jollain tavallä älykästä?
Älykkyys on nimenomaan järjellisyyttä, jota Antiikin Kreikassa 2500 vuotta sitten kutsuttiin termillä Logos.
En ymmärrä, mitä ihmettä tunneälykkyys on, enkä tuskin koskaan tule sitä ymmärtämäänkään, vaikka järjellinen olio olenkin, ja vaikka en tiedä, mikä älykkyysosamääräni on.
Mitä? Voiko ihminen olla älykäs, vaikka ei tiedä omaa älykkyysosamääräänsä?
Vierailija kirjoitti:
Koska kaikki terveet ihmiset tunnistavat tunteet, se ei vaadi erityiskyvykkyyttä. Kyse on vain siitä, että kaikki eivät koe tarvetta VÄLITTÄÄ toisten tunteista jatkuvasti ja joka tilanteessa. Eikä elämästä mitään tulisikaan, jos koko ajan pitäisi varmistaa että kaikkien tunteet on joka tilanteessa tyydytetty. Johtajuuskin on sitä, että on valmis tekemään vaikeita päätöksiä, joista kaikki eivät tule pitämään.
Tunneäly on muutakin kuin tunteiden tunnistamista. Se on mm. kykyä toimia onnistuneesti monimutkaisissakin vuorovaikutussuhteissa.
Vierailija kirjoitti:
Tunteet ovat järjen vastakohta. Miksi antijärjellisyyden pitäisi olla jollain tavallä älykästä?
Älykkyys on nimenomaan järjellisyyttä, jota Antiikin Kreikassa 2500 vuotta sitten kutsuttiin termillä Logos.
En ymmärrä, mitä ihmettä tunneälykkyys on, enkä tuskin koskaan tule sitä ymmärtämäänkään, vaikka järjellinen olio olenkin, ja vaikka en tiedä, mikä älykkyysosamääräni on.
Mitä? Voiko ihminen olla älykäs, vaikka ei tiedä omaa älykkyysosamääräänsä?
Suosittelen tutustumaan aiheeseen. Et voisi olla enempää väärässä. Yksinkertaisesti sanottuna, tunteet ovat mukana kaikessa ihmisen toiminnassa. Muisti ei toimi ilman tunteita jne...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteet ovat järjen vastakohta. Miksi antijärjellisyyden pitäisi olla jollain tavallä älykästä?
Älykkyys on nimenomaan järjellisyyttä, jota Antiikin Kreikassa 2500 vuotta sitten kutsuttiin termillä Logos.
En ymmärrä, mitä ihmettä tunneälykkyys on, enkä tuskin koskaan tule sitä ymmärtämäänkään, vaikka järjellinen olio olenkin, ja vaikka en tiedä, mikä älykkyysosamääräni on.
Mitä? Voiko ihminen olla älykäs, vaikka ei tiedä omaa älykkyysosamääräänsä?
Suosittelen tutustumaan aiheeseen. Et voisi olla enempää väärässä. Yksinkertaisesti sanottuna, tunteet ovat mukana kaikessa ihmisen toiminnassa. Muisti ei toimi ilman tunteita jne...
Muisti toimii täysin tunteettomasti. Tekoäly muistaa kaiken, ja päihittää ihmisen juuri sen vuoksi, koska sillä ei ole mitään tunteita. Tietokoneellakin on muisti, eikä se siihen tarvitse mitään tunteita.
Tunteet, jotka kumpuavat alapäästä, tai joihin tunteet aina tiensä johtavat aikuisilla ihmisillä, häiritsevät rationaalista ajattelua. Lievästi autistisissa ihmisissä on paljon hyperfiksuja ihmisiä juuri siksi, että näiden kognitiivista ajattelua eivät tunteet pääse häiritsemään.
Ja sitä paitsi tunteellisuus on ihan neitimäistä hommaa muutoinkin. Eikä objektiivinen ajattelu kaipaa tunteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteet ovat järjen vastakohta. Miksi antijärjellisyyden pitäisi olla jollain tavallä älykästä?
Älykkyys on nimenomaan järjellisyyttä, jota Antiikin Kreikassa 2500 vuotta sitten kutsuttiin termillä Logos.
En ymmärrä, mitä ihmettä tunneälykkyys on, enkä tuskin koskaan tule sitä ymmärtämäänkään, vaikka järjellinen olio olenkin, ja vaikka en tiedä, mikä älykkyysosamääräni on.
Mitä? Voiko ihminen olla älykäs, vaikka ei tiedä omaa älykkyysosamääräänsä?
Suosittelen tutustumaan aiheeseen. Et voisi olla enempää väärässä. Yksinkertaisesti sanottuna, tunteet ovat mukana kaikessa ihmisen toiminnassa. Muisti ei toimi ilman tunteita jne...
Muisti toimii täysin tunteettomasti. Tekoäly muistaa kaiken, ja päihittää ihmisen juuri sen vuoksi, koska sillä ei ole mitään tunteita. Tietokoneellakin on muisti, eikä se siihen tarvitse mitään tunteita.
Tunteet, jotka kumpuavat alapäästä, tai joihin tunteet aina tiensä johtavat aikuisilla ihmisillä, häiritsevät rationaalista ajattelua. Lievästi autistisissa ihmisissä on paljon hyperfiksuja ihmisiä juuri siksi, että näiden kognitiivista ajattelua eivät tunteet pääse häiritsemään.
Ja sitä paitsi tunteellisuus on ihan neitimäistä hommaa muutoinkin. Eikä objektiivinen ajattelu kaipaa tunteita.
Kyllä kai tekoäly päihittää ihmisen tiedonkäsittelyssä siksi, että sen prosessointinopeus on huima. Ihminen ei missään olosuhteissa voi pystyä samaan.
Tunteiden tunnistaminen voi mennä pahasti pieleen, mutta sitä ei pysty osoittamaan virheelliseksi kuten matemaattisen päättelyn pystyy.
Tiedättehän: En minä ole kateellinen! Tunnen vain moraalista närkästystä, koska
Tai En minä suhtaudu lapsiini eriarvoisesti! C on vaan todella ärsyttävä ja Y tosi kultainen!
Usein ihminen julistaa varmimmin niitä asioita, jotka ovat pelkkää projisointia tai totuuden kieltämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteet ovat järjen vastakohta. Miksi antijärjellisyyden pitäisi olla jollain tavallä älykästä?
Älykkyys on nimenomaan järjellisyyttä, jota Antiikin Kreikassa 2500 vuotta sitten kutsuttiin termillä Logos.
En ymmärrä, mitä ihmettä tunneälykkyys on, enkä tuskin koskaan tule sitä ymmärtämäänkään, vaikka järjellinen olio olenkin, ja vaikka en tiedä, mikä älykkyysosamääräni on.
Mitä? Voiko ihminen olla älykäs, vaikka ei tiedä omaa älykkyysosamääräänsä?
Suosittelen tutustumaan aiheeseen. Et voisi olla enempää väärässä. Yksinkertaisesti sanottuna, tunteet ovat mukana kaikessa ihmisen toiminnassa. Muisti ei toimi ilman tunteita jne...
Muisti toimii täysin tunteettomasti. Tekoäly muistaa kaiken, ja päihittää ihmisen juuri sen vuoksi, koska sillä ei ole mitään tunteita. Tietokoneellakin on muisti, eikä se siihen tarvitse mitään tunteita.
Tunteet, jotka kumpuavat alapäästä, tai joihin tunteet aina tiensä johtavat aikuisilla ihmisillä, häiritsevät rationaalista ajattelua. Lievästi autistisissa ihmisissä on paljon hyperfiksuja ihmisiä juuri siksi, että näiden kognitiivista ajattelua eivät tunteet pääse häiritsemään.
Ja sitä paitsi tunteellisuus on ihan neitimäistä hommaa muutoinkin. Eikä objektiivinen ajattelu kaipaa tunteita.
Kyllä kai tekoäly päihittää ihmisen tiedonkäsittelyssä siksi, että sen prosessointinopeus on huima. Ihminen ei missään olosuhteissa voi pystyä samaan.
Tekoäly on matemaattinen malli. Se ei sinänsä ole nopea, vaan tietokone, jolla malli lasketaan, tuo sen nopeuden.
Itävaltalaistutkijat löysivät vuonna 2014 yhteyden tunneälyn ja narsismin välillä. Heidän mukaansa tunneälykkäät narsistit saattavat käyttää taitojaan muiden manipuloimiseen.
Journal of Nonverbal Behavior -tiedelehdessä julkaistu tutkimus puolestaan yhdisti tunneälyn machiavellismiin, jossa menestyksen tavoittelu menee moraalin edelle. Myös vuoden 2007 skottitutkimus todisti saman.
Vuoden 2011 tutkimuksessa huomattiin, että tunneälykkäät manipuloijat ovat muita todennäköisemmin nolanneet toisen ihmisen julkisesti, koska ovat ajatelleet hyötyvänsä siitä itse jotenkin.
Tunneäly ja empatia eivät ole myötäsyntyisiä asioita.
Empatia opitaan kohdusta kolmevuotiaaksi ja se kehittyy koko nuoruuden 25-30 vuotiaaksi, ympäristötekijöiden vaikutteista.
Nuorena aloitettu viinanveto katkaisee kehityksen.
Minä en ymmärrä miksi tunteita ei voi vain kertoa toiselle. Miksi pitäisi yrittää arvailla? Lisäksi avaruudellinen hahmottelukyky meidän lajillamme alkoi jo siellä valtamerissä miljoonia vuosia sitten. Jos ihminen ei osaa kävellä tai ajaa autoa, niin se on tyhmä, turha, laiska ja saamaton mummonpillu luultavasti.
Ap:n mielestä siitä pitäisi saada osallistumispalkinto kun pystyy tietämään millä tuulella sitä itse milloinkin on. Tämä on oikeastaan paras tähän mennessä näkemäni esimerkki siitä, mitä tarkoitetaan uniikilla lumihiutalella.