Lue keskustelun säännöt.
Miksi avaruudellinen hahmotuskyky on älykkyyttä, mutta tunteiden tunnistaminen ei?
Jotkut ihmiset ovat hyviä pyörittelemään kolmiulotteisia esineitä mielessään. Samat ihmiset voivat olla todella huonoja tunnistamaan tunteitaan ja motiveejaan. Toisilla tuo menee toisinpäin.
Onko jotenkin itsestäänselvää, että avaruudellinen hahmotuskyky on yksi älykkyyden muodoista, mutta kyky tunnistaa tunteitaan ym ei? Avaruudellinen hahmotuskykyhän kuuluu älykkyysosamäärän käsitteeseen. Monet puhuvat myös tunneälystä, mutta ne jotka haluavat pitää kiinni vakiintuneesta ÄO-käsitteestä, eivät halua tunnustaa tunnelälyn olemassaoloa. Miksi?
Kommentit (868)
Tulen hyvin toimeen eläinten kanssa, koska tunnistan niiden tunteet ja tarpeet. Olen älykäs, mutta miksi kukaan ei ymmärrä sitä??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun aivoihin sopii molemmat älykkyyden muodot. Tuo emotion intelligent (EI), eli tunneäly on erittäin tärkeä. Sen huomaa varsinkin ihmisestä, jolla sitä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteet aiheuttavat niin paljon ongelmia että en sanoisi niitä älykkyydeksi
Tunteita ei sanota älykkyydeksi. Tunneäly on mm. sitä että pystytään välttämään tunteiden aiheuttamia ongelmia.
Mitä ihmettä solkotat? :D
Tunneälykkäämpi henkilö olisi muotoillut vastakommenttinsa eri tavalla kuin sinä. Hän olisi ymmärtänyt omaa turhautumistaan ja sen aiheuttamaa tunnetta eikä olisi kiirehtinyt kommentoimaan provosoivaan sävyyn muutamalla sanalla. Sait kommenttiisi jo yhden vastauksen, jossa älysi arveltiin loukkaavaan sävyyn eri tavoilla heikoksi. Tämä on malliesimerkki siitä kuinka tunteet voivat aiheuttaa ongelmia ja johtaa konflikteihin.
Olet tajunnut koko jutun väärin. Äly on kyky ratkoa ongelmia eikö tulkita toisten ihmisten tunteita. Tajuat varmaan kumpi noista on hyödyksi kun selvitetään vaikka atomin rakennetta. Glad to help.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti onko se jotain älykkyytä jos tunnistaa milloin joku on surullinen ja milloin iloinen? Miehille se on itsestään selvää ja siksi sitä ei lasketa älykkyydeksi. Mutta naisilta se vaatii maksimiponnistuksen aivotoiminnan osalta tunnistaa tuollainen itsestäänselvyys ja siksi he sanovat sitä älykkyydeksi. Naisten kapasitetti ei riitä mihinkään monimutkaisempaan aivotoimintaan.
Pakko sanoa, että jos ymmärtää ihmisten tunne-elämän noin simppeliksi, että on vain ne muutamat selkeät perustuneet ja niiden universaalit tyypilliset ilmaisutavat, niin silloin ei oma tunneäly ole kovin hyvä. Tai itse asiassa se on alkeellinen.
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehdit ainaskin tarvitsevat avaruudellista hahmotuskykyä. Minun tuntemani arkkitehti oli hyvä sekä avaruudessa että sängyssä.
Arkkitehti tarvitsee myös tunneälyä tai työparin jolla sitä on paljon.
Ideat täytyy saada myytyä asiakkaille, suunnittelutiimi innostumaan, toimiston työntekijät motivoitua, työmaa yrittämään parhaansa.
Mutta testiälykkyys tai mikään muukaan lahjakkuuden osa-alue ei johda menestykseen jos puuttuu itsekuria, sinnikkyytä ja itsehillintää sekä motivaatiota.
Täytyy innostua ja tehdä tavoitteensa eteen paljon töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko nyt sen verran oikaista, että tunneälyssä on nimenomaan kyse myös tunteiden, niin omien kuin muidenkin, tunnistamisesta, hallitsemisesta ja "oikeissa" mittasuhteissa käyttämisestä. Tässä keskustelussa on oudosti sekoitettu tunneäly sentimentaalisuuteen ja sokeasti tunteiden mukaan toimimiseen, mikä on aivan eri asia, jopa päinvastainen. (Ja juuri tällaisen tunneälyn puutteen takia mekaanista älyä runsainkin mitoin omaavat ihmiset saattavat tehdä aivan katastrofaalisia ratkaisuja, erityisesti jos hybriksessään kuvittelevat olevansa täysin rationaalisia.)
Edellä mainitun vuoksi todellinen tunneäly on tietenkin myös äärimmäisen tärkeää; se on mukana jo rakennettaessa yhteiskuntaa jossa aiemmin mainitun sillan rakentaminen on edes mahdollista (tai ylipäätään minkäänlainen yhteistyö, tieteen tekeminen tms.). Ihmislajin kehitys tällaiseksi olisi ollut mahdotonta ilman sitä.
Voisin kuvitella että tunneälyn mittaaminenkin saattaisi jo ainakin jollain tasolla tai osa-alueella olla mahdollista neurotieteiden jatkuvasti kehittyessä. Älykkyysosamäärän mittaaminen vain ikävä kyllä kuuluu niihin lukemattomiin asioihin joiden suhteen on jämähdetty menneisyyteen, muutenkin kuin tämän käsillä olevan aiheen suhteen.
Tässä koko keskustelussa on sellainen joko/tai - harha. Korkea ÄO ei sulje pois tunneälyä. Minun mielestäni hyvät sosiaaliset taidot, ihmisen "lukeminen" tilanteessa ja hyvin pienien eleiden ja äänen painojen tunnistaminen joko aggressiiviseksi, tai vastaanottavaksi ovat tärkeä ominaisuus, kun on esim. face to face keskustelussa, tai hankalassa asiakastilanteessa. Nämä ominaisuudet on minun mielestäni sitä tunneälyä, millä tulkitaan toista ihmistä hänen tunteittensa kautta ja siitä seuraa oman käytöksen sopeuttaminen ko. henkilöön tässä ja nyt.
Tunneälyä puhtaimmillaan on intrapersoonallinen älykkyys eli kykyä analysoida ja tunnistaa omia tunteitaan ja interpersoonallinen älykkyys enemmän sitä sosiaalista älyä. Toki nuo tunneälyn molemmat muodot ovat yhteydessä toisiinsa, ja jos on jommassakummassa erittäin hyvä, niin on vähintään kohtalaisen hyvä myös siinä toisessa.
Kiitos kommentista. Toin keskusteluun sen sosiaalisen puolen siksi, että hyvin usein toinen ihminen arvioidaan suhteessa ympäristöön, muihin ihmisiin. Ja niissä tilanteissa on hyödyllistä osata lukea ihmistä. Muuten nuo kaksi ominaisuutta on melko tasapainossa, eli kykenen ymmärtämään myös itseäni,
Samaa mieltä aloittajan kanssa. Jos tunneäly ei ole jonkun mielestä älykkyyttä, niin mieti miten ihminen lajina kykenisi selviytymään ilman sitä. Todella surkeasti. Miten kymmeniä tuhansia vuosia sitten eläneiden ihmisten pelkkä kyky rakentaa majoja on auttanut ihmislajia kasvamaan ja kehittymään? Eiköhän lisääntymiseen ja perheestä huolehtimiseen sekä yhteisöjen muodostumiseen ole tarvittu myös tunneälyllä varustettuja ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi myös miettiä miten monimutkainen kokonaisuus tunneäly on. En tiedä sen nykyistä virallista määritelmää, mutta omasta mielestäni siihen kuuluu kyky tunnistaa ja säädellä tunteita, kyky tunnistaa ihmisten motiiveja, empatiakyky ja tietynlainen altruistisuus, johtamiskyky (kyky ajatella sekä yksilöiden että yhteisön parasta), ja kyky rakentaa ja ylläpitää suhteita. Valitettavan usein tunneälykköinå pidetään."suosittuja" ihmisiä, jotka pikemminkin ovat kiusaajia kuin yhteistyön rakentajia. Tunneälyä ei ole itsensä erinomaisuuden korostaminen, kiusaaminen tai hyljeksiminen, väkisin johtajaksi tuppautuminen ja muiden määrätty tai ihmisten johtaminen pelolla.
Tähän nostaisin esille myös sen, että ihmisten jälkeen älykkäimmiksi todetut eläimet ovat osoittaneet todella tunneälykästå ja epäitsekästä käytöstä. Esimerkiksi valaat ja delfiinit on pelastaneet ihmisiä haiden hyökkäyksiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omalla pojalla on hahmotushäiriö. Osaa hyvin huonosti käännellä jotain kuvioita. Silti on älykäs siten, että esimerkiksi matematiikassa pärjää muuten kuin geometriassa hyvin. Hyvä myös esimerkiksi riimittelemään ja huomaamaan toisten tunteita vaikka eivät sanoisi mitään.
Älykkyystestissä ei pärjäisi tämä, koska ne on kaikki niitä kuvioita.
Nämä on siis ihan testattu, että kykyprofiili on epätasainen. Monella aikuisella myös varmasti sama juttu, vaikka kukaan ei ole niin huomannut.
Ei geometriassa tarvitse avaruudellista hahmottamista.
Mietinmie kirjoitti:
Yhdellä tavalla älykkäät ovat älykkäitä myös muuten. Siihen äö ja ylipäätään koko älykkyyden käsite historian kautta perustuu.
Jos on älykäs, on myös todennäköisesti tunneälykäs. Äö- poikkeukselliset autistit sitten erikseen.
Tunneäly on tyhmien hellimä myytti omanarvontunnon nostamiseksi. Tunneälykkäiksi itseään kehuvat ovat yleensä itsekeskeisiä, tunteista rypeviä ja kavereita "ymmärtäviä" keskitasoa tyhmempiä naisia. Harvemmin miehiä. Eli heille se tunneäly on sitä, että mitään kriittistä ei sanota omista kavereista, eikä siedetä myöskään itse rakentavaa kritiikkiä, koska se on "loukkaavaa". Toisten manipulointiin tää porukka on onneksi liian tyhmää.
Jos olet muutenkin älykäs, osaat käsitellä omia ja muiden tunteita rakentavasti, vaan tätä eivät omasta mielestään "tunneälykkäät" tajua, vaan pitävät sitä viileytenä tai tunteettomuutena.
Tämä on totta. Jos pitäisi määritellä tunneäly, niin se olisi juuri sitä, että tunnistaa omat tunteensa, osaa käsitellä niitä, eli hyvä itsereflektiokyky, kuin myös kykenee ymmärtämään älyllisesti toisen ihmisen/ ihmisten tunne-elämää ja tunteiden merkitystä kokonaisuuksien kannalta. Kuin myös osaa astua tunteidensa ulkopuolelle ja tarkastella itseään kriittisesti jos ei aivan objektiivisesti erilaisissa tilateissa, joissa tunteet ovat mukana.
Tunneälyä ei ole se, että eläytyy mukana jokaisen dramaqueenin jokaisessa ahdistuksessa, kriisissä ja mielipahassa. Tunneälyn puute ei ole sitä, ettei osaa lukea toisen jokaista oikkua ja mielenmuutosta telepaattisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunteet ovat ihmisissä pään sisällä mielikuvituksessa. Avaruudellinen hahmotuskyky on todellisuutta kaikkialla.
Olen aina sanonut, että tunteellisuus on käyttöliittymä tyhmien ihmisten kanssakäymiseen. Siksi älykkäät ovat kylmiä, koska vältellään tyhmiä ihmisiä, koska se on ajanhaaskausta, puuduttavaa.
avaruudellinen hahmotuskyky ei varsinaisesti ole älykkyyttä mutta se on suorassa yhteydessä moniin älykkyyden osa-alueisiin. siksi sitä kannattaa mitata kun haluataan tutkia älykkyyttä.
Jollei ole riittävän älykäs ymmärtämään, miksi älykkyyttä mitataan kuten mitataan, ei ole riittävän älykäs kyseenalaistamaan mittauksia.
Vierailija kirjoitti:
Tunteet ovat ihmisissä pään sisällä mielikuvituksessa. Avaruudellinen hahmotuskyky on todellisuutta kaikkialla.
Olen aina sanonut, että tunteellisuus on käyttöliittymä tyhmien ihmisten kanssakäymiseen. Siksi älykkäät ovat kylmiä, koska vältellään tyhmiä ihmisiä, koska se on ajanhaaskausta, puuduttavaa.
Erittäin hyvin sanottu käyttöliittymästä.
Vierailija kirjoitti:
Tunteet ovat ihmisissä pään sisällä mielikuvituksessa. Avaruudellinen hahmotuskyky on todellisuutta kaikkialla.
Olen aina sanonut, että tunteellisuus on käyttöliittymä tyhmien ihmisten kanssakäymiseen. Siksi älykkäät ovat kylmiä, koska vältellään tyhmiä ihmisiä, koska se on ajanhaaskausta, puuduttavaa.
Onko sinulla tiukkaa faktatietoa enemmän. Tunneäly lasketaan osaksi älyä. Enemmän lukemalla se selviää. Tuo on niin alkeellista, että sivistys siitä ei paista. Myös sivistys on osa älykkyyttä.
Minulla on hyvin korkeaksi mitattu ÄO (16X - en kerro tarkkaa lukua tunnistamisen vaikeuttamiseksi, koska kuuluun erääseen järjestöön, ja satuin aikoinaan luvun paljastamaan...), mutta tiedän myös että tunneälyni ei ole varmaan parasta a-luokkaa. En tosin tiedä, mitä sillä tarkalleen tarkoitetaankaan.
Empatiakykyni on hyvä, osaan asennoitua muiden asemaan, tunnistan muiden tunteet, surun, hädän, ilon. Kyynelehdin helposti elokuvissa ja tunnen onnea nähdessäni muiden riemua. Osaan mielestäni tulkita toisia ihmisiä keskimääräistä paremmin puheesta, muusta viestinnästä, viestinnän puutteista, ilmehdinnästä.
En osaa sanoa, kuinka kaikki tämä liittyy älykkyyteen, mutta älykkyys on mielestäni jaettava osiin ja ÄO on vain yhden osa-alueen mittari. ÄO:ta ei ole mielestäni lainkaan mielekästä soveltaa tunneälyyn tai muihin vaikeammin mitattaviin, älykkyyden kirjoon sisällytettäviin ominaisuuksiin. Ehkä joku joskus kykenee luomaan luotettavan mittausmenetelmän siihen ja ÄO:hon rinnastettavan tulosasteikon.
Tunneälyä puhtaimmillaan on intrapersoonallinen älykkyys eli kykyä analysoida ja tunnistaa omia tunteitaan ja interpersoonallinen älykkyys enemmän sitä sosiaalista älyä. Toki nuo tunneälyn molemmat muodot ovat yhteydessä toisiinsa, ja jos on jommassakummassa erittäin hyvä, niin on vähintään kohtalaisen hyvä myös siinä toisessa.