Miksi avaruudellinen hahmotuskyky on älykkyyttä, mutta tunteiden tunnistaminen ei?

Koska tunteet ovat bullshittiä, joka pistää naiset huutamaan ja lopettamaan suhteita ja ihmiset sotimaan ja tappelemaan. Kuka tahansa voi "kokea" jotain, joka onkin muotia nykyään, ja harvalla älykkyys riittääkään mihinkään järjelliseen toimintaan, mutta tunteet pelaa silti. Jokainen tuntee, jopa se älykkäinkin professori. Ennen kuin väitätte tähän vastaan, että proffat on äkäisiä vanhoja ukkoja, niin taisitte unohtaa että myös negatiiviset tunteet ovat tunteita, ei ainoastaan ihastelu, aah, uuh, lampaitten määkynä.

Avaruudellinen hahmottaminen taas kertoo siitä, että olet tarpeeksi fiksu hahmottamaan ympäröivää maailmaa. Voit myös käyttää tätä hyväksesi suunnitellessasi asioita.

Kysytkö ihan tosissaan vai oletko vain ihminen, joka ei hahmota ja yrittää tehdä itsestään fiksumpaa kuvittelemalla että tunteet on älykkyyttä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanaa, että kirjoitit! Minustakin älykkyystestit taitavat mitata vain hyvin kapeaa sektoria älykkyydestä; sen ulkopuolelle jää ihan hirveän paljon alueita. Olen lukenut, että älykkyystestejä on paljon kritisoitu ja että muutos on tulossa ehkäpä. Toivon niin!

Älykkyyttä on äärettömän moni asia minusta, ja olen usein ihaillut esim. työtoverien ongelmanratkaisukykyä; kouluttamattomien, mutta työssä oppineiden ihmisten valtavaa kapasiteettia ratkaista parhain päin tilanteita.

Älykkyyttä ei voi mitata yksiselitteisesti, vaan jokaisen omat, erityiset kyvyt soisin otettavan siihen käyttöön, että ne tulevat esille ja että niillä osaa luoda ympärilleen hyvää elämää.

Onko nämä kouluttamattomat ihmiset sitten testeissä todettu jotenkin heikkolahjaisiksi, vai mistä päättelet etteivät he ole älykkäitä? Määrätyt koulutukset vaativat älykkyyttä, mutta koulutuksen puute ei tarkoita suoraan älykkyyden puutetta. Se tarkoittaa vaan, ettei joku ole hakenut johonkin kouluun ja valmistunut sieltä. Hänellä saattaa kuitenkin olla vaikka 150 pisteen äo.

Kyllä älykkyyttä voi mitata aika yksiselitteisesti. Se on nimittäin ihmisen antama nimitys määrätyille kyvyille ja kun ne kyvyt ovat hyvät, ihminen lasketaan älykkääksi.

Tämä aiempi ei ilmeisesti ymmärrä mitä älykkyydellä tarkoitetaan. Älykkyys on yhdeltä ilmenemismuodotaan nimenomaan tuota ongelmanratkaisukykyä. Ehkäpä tämä henkilö myös kuuluu kategoriaan "koulutettu hoitaja, siksi muiden yläpuolella, koska koulutettu". Kouluun pääsee tyhmätkin, mutta Schrödingerin kissan paradoksin ymmärtäminen ei synny Anne-nukkejen kanssa leikkiessä.

Miksi sinfonian säveltäminen osoittaa musikaalisuutta, mutta leivän leipominen ei?

Miksi tunteiden tunnistamisen pitäisi olla älykkyyttä? Miksi nykyään kovasti halutaan kuvata kaikkea älykkyytenä? Ihmiset ovat lahjakkaita ja hyviä eri asioissa. Ei kaikkea mahdollista tarvitse kuvata älykkyyden eri muotoina, jotta jokainen voisi olla älykäs. Erilaiset taidot ja osaamiset ovat ihailtavia ominaisuuksia, vaikka ne eivät olisikaan älykkyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinfonian säveltäminen osoittaa musikaalisuutta, mutta leivän leipominen ei?

Miksi tunteiden tunnistamisen pitäisi olla älykkyyttä? Miksi nykyään kovasti halutaan kuvata kaikkea älykkyytenä? Ihmiset ovat lahjakkaita ja hyviä eri asioissa. Ei kaikkea mahdollista tarvitse kuvata älykkyyden eri muotoina, jotta jokainen voisi olla älykäs. Erilaiset taidot ja osaamiset ovat ihailtavia ominaisuuksia, vaikka ne eivät olisikaan älykkyyttä.

Eikö tuo ole vähän tuollainen villitys. Ja todellisuudessa lahjakkuuskin kasaantuu aika vahvasti samoille naamoille, mikä arvatenkin kytkeytyy vähintään kohtalaisen korkeaan älyyn.

Tunneälyä korostaa yleensä ne ihmiset jotka on täysin tunteiden vietävissä. Heitä tunteet hallitsee, eivät he tunteitaan

Vierailija kirjoitti:

Tunneälyä korostaa yleensä ne ihmiset jotka on täysin tunteiden vietävissä. Heitä tunteet hallitsee, eivät he tunteitaan

Koko tunneälyn määritelmä pitäisi poistaa. Ei ole älyä ihastua johonkin. Älyä on ymmärtää miksi ihastuu johonkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunteiden tunnistamisesta ei taideta kuitenkaan maksaa mitään? Avaruudellisesta hahmottamisesta voi tienata sievoisen tilin.

Öh, kehotan tutustumaan esim. Applen brändinrakennukseen. "Avaruudellisella hahmottamisella" ei nykyään erotuta kilpailijoista mitenkään.

Taitaa applekin työllistää markkinointiosastolleen mieluummin älykkään kuin ei-älykkään kaverin.

Mut iha mite vaa...koska ”applen brändinrakennus” lol

Olen eri, mutta miten mielestäsi poikkeuksellisen hyvä avaruudellinen hahmotuskyky on ominaisuus, josta olisi erityisesti hyötyä markkinoinnissa?

Applen brändin arvo n. 100 miljardia dollaria ja se keikkuu vuodesta toiseen brändivertailujen kärjessä. Brändin arvo yleisesti määritellään merkin tunnettuudella ja merkkiin liitetyillä mielikuvilla. Vaikka kuinka osaisi kieputella Applen logon 3D-versiota päässään, se ei muutu kuluttajien mielikuviksi laadukkaasta merkistä.

Tässä just päästään siihen, missä ”avaruudellisesta hahmotuskyvystä” olis hyötyä kokonaisuuksien hahmottamisessa:

Se kun on paljon muutakin kuin ”3d-logon kiputtelua päässään”, mm. prosessin abstrahoimista ja sitä kautta suhteuttamista, abstraktina analogiana, esim toisen viitekehyksen samanmuotoiseen prosessiin. Mut turha mun on tätä sen kummemmin selittää, ne jotka hiffaa, hiffaa jo eikä ns maindaa tämmösestä sekoilusta.

Kaikki avaruudellinen hahmottaminen on abstraktia ajattelua, mutta kaikki abstrakti ajattelu ei ole avaruudellista hahmottamista. Mielestäni vedät yhtäläisyysmerkin näiden kahden välille, vaikka kyse on eri asiasta.

Avaruudellinen hahmottaminen, johon logon pyörittämiselläkin viittasin, on nimenomaan ei-konkreettisen objekin suhdetta ei-konkreettiseen avaruuteen matemaattisessa kontekstissa. Mikäli tilanteeseen ei voi soveltaa metriikan säännönmukaisuuksia, tarvitsee asian tai ilmiön käsittelemiseen usein muita työkaluja.

Abstraktissa ajattelussa operoidaan matemaattis-luonnontieteellisten ilmiöiden ulkopuolella ensisijaisesti kielellisesti. Analogiat ja metaforat ovat alun alkaen olleet kielellisen esityksen keinoja. Ehkä olen yksinkertainen, mutta vaikkapa tuo brändin käsite olisi minulle haastava esittää ei-kielellisesti, saati sitten laajempi teoria aiheen ympärillä.

Analogiat ja metaforat ovat kuin epätarkkoja (ja kömpelöitä) syysuhteen kuvaajia, vrt lineaariset, taso- ja kompleksifunktiot. Ei ole vaikea ymmärtää, pohjatiedot saa esim kielitieteeseen ja merkitysanalyysiin (mitäs näitä kepeitä olis, de saussure, barthes jne) tutustumalla.

Brändiä voi kuvata vaikka funktionaalisesti, kts käsite ”lovemarks” ja saman niminen kirja. Kyseessä on joka tapauksessa tietyn kohderyhmän riittämättömyyden tunteilla operointi, ja niistä saadaan dataa —> datasta malleja vaikkapa ärsyke-reaktio -polkua tutkimalla esim jonkin älylaitesoftan puitteissa. Psykan ja käyttäytymis(talous-)tieteen peruskehys varmaan jeesaa. En tiiä koska mulle noi on ihan itsestäänselviä ja tämä keskustelu witun wammasta.

Äläkä enää sit arvaile mitä esim mä ajattelen. Jos et ymmärrä, fine. Voit aina kysyy.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisellä on niin paljon älykkyyttä, mitä hän kulloinkin tarvitsee. Näin siis yleisellä tasolla.

Ihmisiä pelottaa, että mennään jotenkin ”väärään suuntaan”, kun ihmisten ÄÖ laskee koko ajan.

Ei evoluutio niin toimi. Ei ole mitenkään itsetarkoitus, että ÄÖmme kasvaa loputtomiin. Emme tarvitse älykkyyttä juurikaan tällä hetkellä selviytymiseen, joten se laskee.

Sama vaikkapa korpilla. Sillä on vain sen verran älykkyyttä, jota se tarvitsee selviytymiseen, sen vuoksi evoluutio ei koko ajan kehitä niitä älykkäämmiksi. Se on turhaa energian haaskausta.

Ehkä sitten kun koittaa taas kovat ajat, luonnonmullistukset, iso osa ihmisistä kuolee, niin ÄÖ lähtee taas kasvamaan. Kun sille on tarvetta.

Älykkyys laskee koska vähemmän älykkäät saavat enemmän jälkikasvua kuin ne, joilla on keskimääräistä enemmän älykkyyttä. Mistä tämä johtuu? Sitä voi jokainen miettiä tahollansa.

Käyttäjä2301 kirjoitti:

Koska tunteet ovat bullshittiä, joka pistää naiset huutamaan ja lopettamaan suhteita ja ihmiset sotimaan ja tappelemaan. Kuka tahansa voi "kokea" jotain, joka onkin muotia nykyään, ja harvalla älykkyys riittääkään mihinkään järjelliseen toimintaan, mutta tunteet pelaa silti. Jokainen tuntee, jopa se älykkäinkin professori. Ennen kuin väitätte tähän vastaan, että proffat on äkäisiä vanhoja ukkoja, niin taisitte unohtaa että myös negatiiviset tunteet ovat tunteita, ei ainoastaan ihastelu, aah, uuh, lampaitten määkynä.

Avaruudellinen hahmottaminen taas kertoo siitä, että olet tarpeeksi fiksu hahmottamaan ympäröivää maailmaa. Voit myös käyttää tätä hyväksesi suunnitellessasi asioita.

Kysytkö ihan tosissaan vai oletko vain ihminen, joka ei hahmota ja yrittää tehdä itsestään fiksumpaa kuvittelemalla että tunteet on älykkyyttä?

Vaikka olen heikkolahjainen (edelleenkään en mutuile, se on ihan ammattilaisten diagnosoima juttu), niin arvostan silti enemmän realismia ja järkeä. Varsinkin isompia päätöksiä tehdessä pitää kuunnella järkeä. Matematiikka on minulle hepreaa, mutta jännää silti, miten samaistun eniten miehisiin arvoihin naisellisten arvojen sijaan. Ja pidän tuota tunneälykkyyden niputtamista älykkyyden lajiksi ihan hömppänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkean äo:n omaavat ihmiset ovat tunteiden vietävissä kaikkialla koko ajan.

Et tiedä mistä puhut. Onhan egosi kunnossa?

Katso ihmiskunnan historiaa, onko se rationaalinen? Valtioiden päämiehet ovat kaikkialla olleet varmasti keskivertoa älykkäämpiä (korkea äo), mutta ovat ajautuneet sotiin aivan lapsellisista syistä.

Heidän lapsellinen syynsä on ollut pelkästään ahneus ja pelkuruus.

Yksikään suurista diktaattoreista ei ole seisonut sanojensa takana, vaan on aina paennut taistelematta ja lopulta kuollut. Tuollaisilla ihmisillä on suuret puheet jotka saavat välillä idiootit ylistämään häntä, ja sen jälkeen pelkuri ajattelee että otetaan idiooteilta rahat pois ja aletaan uhoamaan mediassa, jolloin kansa ikäänkuin pakottaa diktaattorin sekoamaan ja sen jälkeen jälki ei ole kaunista.

Tässä täytyy muistaa se että kaikissa diktaattorien hallitsemissa maissa on ensimmäiseksi tuhottu älymystö ja koulutetut eli maailman asioista ja niiden suhteista perillä olevat, sen jälkeen kaapattu hyvin toimivat yritykset, eli tuhottu ihmiset jotka ovat aikaansaavia ja energisiä, sekä idearikkaita ja jäljelle on jäänyt pelkkien lampaiden jättimäinen lauma joka kuvittelee että yksi ihminen ehtii ratkaista kaikki heidän ongelmansa. Siitä ei hyvää seuraa koskaan.

Yksikään diktaattori ei ole koskaan, missään maassa, ajatellut kansansa parasta, vaan vain ja ainoastaan omaa parastaan ja yrittänyt varastaa kansalta sen minkä ehtii viedä ennen kuolemaansa.

Se mikä sinun täytyy muistaa on se, että jos ajatellaan että sinä olet keskinkertainen ja keskiverto ihminen joka asiassa ja suhteessa, sinua älykkäämpiä on puolet kansasta, mutta samaan aikaan sinua tyhmempiä on myös puolet! Ja katso ympärillesi ja jaa ne ihmiset kahteen leiriin. Ensinnäkään sinä et ole mikään älykäs, mutta niistä ihmisistä on puolet sinuakin tyhmempiä. Mieti millainen työsarka siinä on älykkäille kestää kun heidän kohdallaan suurin osa koko ihmiskunnasta on täysiä aivokääpiöitä, jotka kuitenkin ovat niin tyhmiä että luulevat olevansa viisaita ja älykkäitä. Se joka loppupeleissä nostaa diktaattorin valtaan, on juuri nuo aivottomat idiootit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkean äo:n omaavat ihmiset ovat tunteiden vietävissä kaikkialla koko ajan.

Et tiedä mistä puhut. Onhan egosi kunnossa?

Katso ihmiskunnan historiaa, onko se rationaalinen? Valtioiden päämiehet ovat kaikkialla olleet varmasti keskivertoa älykkäämpiä (korkea äo), mutta ovat ajautuneet sotiin aivan lapsellisista syistä.

Heidän lapsellinen syynsä on ollut pelkästään ahneus ja pelkuruus.

Yksikään suurista diktaattoreista ei ole seisonut sanojensa takana, vaan on aina paennut taistelematta ja lopulta kuollut. Tuollaisilla ihmisillä on suuret puheet jotka saavat välillä idiootit ylistämään häntä, ja sen jälkeen pelkuri ajattelee että otetaan idiooteilta rahat pois ja aletaan uhoamaan mediassa, jolloin kansa ikäänkuin pakottaa diktaattorin sekoamaan ja sen jälkeen jälki ei ole kaunista.

Tässä täytyy muistaa se että kaikissa diktaattorien hallitsemissa maissa on ensimmäiseksi tuhottu älymystö ja koulutetut eli maailman asioista ja niiden suhteista perillä olevat, sen jälkeen kaapattu hyvin toimivat yritykset, eli tuhottu ihmiset jotka ovat aikaansaavia ja energisiä, sekä idearikkaita ja jäljelle on jäänyt pelkkien lampaiden jättimäinen lauma joka kuvittelee että yksi ihminen ehtii ratkaista kaikki heidän ongelmansa. Siitä ei hyvää seuraa koskaan.

Yksikään diktaattori ei ole koskaan, missään maassa, ajatellut kansansa parasta, vaan vain ja ainoastaan omaa parastaan ja yrittänyt varastaa kansalta sen minkä ehtii viedä ennen kuolemaansa.

Se mikä sinun täytyy muistaa on se, että jos ajatellaan että sinä olet keskinkertainen ja keskiverto ihminen joka asiassa ja suhteessa, sinua älykkäämpiä on puolet kansasta, mutta samaan aikaan sinua tyhmempiä on myös puolet! Ja katso ympärillesi ja jaa ne ihmiset kahteen leiriin. Ensinnäkään sinä et ole mikään älykäs, mutta niistä ihmisistä on puolet sinuakin tyhmempiä. Mieti millainen työsarka siinä on älykkäille kestää kun heidän kohdallaan suurin osa koko ihmiskunnasta on täysiä aivokääpiöitä, jotka kuitenkin ovat niin tyhmiä että luulevat olevansa viisaita ja älykkäitä. Se joka loppupeleissä nostaa diktaattorin valtaan, on juuri nuo aivottomat idiootit.

Diktatuureissa on tietenkin omat ongelmansa ollut yleensä, mutta ovat ne toisaalta olleet toisinaan parempiakin paikkoja elää kuin viritelmät ennen tai jälkeen.

Mutta erityisen älykkäiden mielenterveysongelmat luultavasti johtuvat pitkälti tuosta henkisestä yksinäisyydestä ja äärimmäisestä turhautumisesta. Kohtalaisen fiksutkin (~120 äo) ovat kuin heikkolahjaiset (70) keskimääräiselle (100). Ja suurin osa ihmisistä on hyvin älykkäille aivan imbesillin tasoa ajatuksenjuoksuiltaan. Esimerkin omaisesti joku demokratia on aivan holtittoman typerien ihmisten käsissä, mitä älykkäät ja ovelat ketkut hyödyntävätkin sumeilematta.

Perustakaa yritys ja palkatkaa sinne vain tunneälykkäitä ihmisiä perinteisesti älykkäiden sijaan. Näemme sitten tuottaako se uuden Nokian vai ei.

Nämä jotka perustelee älykkyyttä vain konkreettisissa asioissa, matemaattisissa ym vastaavissa ovat tunneälyltään taaperon tasolla. Uskallan lyödä vaikka vetoa, että eivät kykene lukemaan omia tunteitaan/ajatuksiaan, ei kyetä lukemaan ihmisiä ja havaitsemaan esimerkiksi, miksi joku sanoo/tekee tietyllä tavalla eri tilanteissa, miksi reagoidaan itse tilanteeseen x tavalla y.

Ihmiset jotka ovat päättäjiä ja korkeissa asemissa ovat usein narsistisia, ylpeitä ihnistyyppejä, joilla todellisuudessa pohjalla on huonommuuden tunne, jolloin omaa itseään pitää pönkittää vallalla.

Jos joku, joka kykenee tulkitsemaan itseään olisi vaikka esimiehenä, ei tällöin olisi tilanteita jossa naljaillaan/kostetaan työntekijöille, koska silloin tietää itsekin, miksi kokee niinkuin kokee, eikä koe tällöin tarvetta ottaa muilta pönkittääkseen itseään.

Tämä jos joku on älykkyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Nämä jotka perustelee älykkyyttä vain konkreettisissa asioissa, matemaattisissa ym vastaavissa ovat tunneälyltään taaperon tasolla. Uskallan lyödä vaikka vetoa, että eivät kykene lukemaan omia tunteitaan/ajatuksiaan, ei kyetä lukemaan ihmisiä ja havaitsemaan esimerkiksi, miksi joku sanoo/tekee tietyllä tavalla eri tilanteissa, miksi reagoidaan itse tilanteeseen x tavalla y.

Ihmiset jotka ovat päättäjiä ja korkeissa asemissa ovat usein narsistisia, ylpeitä ihnistyyppejä, joilla todellisuudessa pohjalla on huonommuuden tunne, jolloin omaa itseään pitää pönkittää vallalla.

Jos joku, joka kykenee tulkitsemaan itseään olisi vaikka esimiehenä, ei tällöin olisi tilanteita jossa naljaillaan/kostetaan työntekijöille, koska silloin tietää itsekin, miksi kokee niinkuin kokee, eikä koe tällöin tarvetta ottaa muilta pönkittääkseen itseään.

Tämä jos joku on älykkyyttä.

Perusta oma yritys ja palkkaa sinne vain tunneälykkäitä. Siitähän pitäisi - jos kertomaasi on uskominen - tulla menestystarina hetkessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä jotka perustelee älykkyyttä vain konkreettisissa asioissa, matemaattisissa ym vastaavissa ovat tunneälyltään taaperon tasolla. Uskallan lyödä vaikka vetoa, että eivät kykene lukemaan omia tunteitaan/ajatuksiaan, ei kyetä lukemaan ihmisiä ja havaitsemaan esimerkiksi, miksi joku sanoo/tekee tietyllä tavalla eri tilanteissa, miksi reagoidaan itse tilanteeseen x tavalla y.

Ihmiset jotka ovat päättäjiä ja korkeissa asemissa ovat usein narsistisia, ylpeitä ihnistyyppejä, joilla todellisuudessa pohjalla on huonommuuden tunne, jolloin omaa itseään pitää pönkittää vallalla.

Jos joku, joka kykenee tulkitsemaan itseään olisi vaikka esimiehenä, ei tällöin olisi tilanteita jossa naljaillaan/kostetaan työntekijöille, koska silloin tietää itsekin, miksi kokee niinkuin kokee, eikä koe tällöin tarvetta ottaa muilta pönkittääkseen itseään.

Tämä jos joku on älykkyyttä.

Perusta oma yritys ja palkkaa sinne vain tunneälykkäitä. Siitähän pitäisi - jos kertomaasi on uskominen - tulla menestystarina hetkessä.

Tässä taas kertoo sinun älykkyydestä se, että et kykene ajattelemaan asiaa laajalti. Kuka on sanonut ja missä, että firmoissa ei tarvitsisi mitään muuta osaamista kuin tunneälyn?

Käyttäjä2301 kirjoitti:

Koska tunteet ovat bullshittiä, joka pistää naiset huutamaan ja lopettamaan suhteita ja ihmiset sotimaan ja tappelemaan. Kuka tahansa voi "kokea" jotain, joka onkin muotia nykyään, ja harvalla älykkyys riittääkään mihinkään järjelliseen toimintaan, mutta tunteet pelaa silti. Jokainen tuntee, jopa se älykkäinkin professori. Ennen kuin väitätte tähän vastaan, että proffat on äkäisiä vanhoja ukkoja, niin taisitte unohtaa että myös negatiiviset tunteet ovat tunteita, ei ainoastaan ihastelu, aah, uuh, lampaitten määkynä.

Avaruudellinen hahmottaminen taas kertoo siitä, että olet tarpeeksi fiksu hahmottamaan ympäröivää maailmaa. Voit myös käyttää tätä hyväksesi suunnitellessasi asioita.

Kysytkö ihan tosissaan vai oletko vain ihminen, joka ei hahmota ja yrittää tehdä itsestään fiksumpaa kuvittelemalla että tunteet on älykkyyttä?

Sinä juuri paljastit, että et tiedä mitä tunneäly pitää sisällään. Tunneäly ei tarkoita sitä, että kykenisi tuntemaan tunteita. Tunneäly tarkoittaa, että havaitset ympärillä olevien ihmisten tunnetiloja ja voit esim. esimiestehtävissä käyttää tätä tunneälyä ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Sama kotona ja kavereiden kanssa. Liittyy myös muihin ammatteihin ja lasten kasvatukseen.

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinfonian säveltäminen osoittaa musikaalisuutta, mutta leivän leipominen ei?

Miksi tunteiden tunnistamisen pitäisi olla älykkyyttä? Miksi nykyään kovasti halutaan kuvata kaikkea älykkyytenä? Ihmiset ovat lahjakkaita ja hyviä eri asioissa. Ei kaikkea mahdollista tarvitse kuvata älykkyyden eri muotoina, jotta jokainen voisi olla älykäs. Erilaiset taidot ja osaamiset ovat ihailtavia ominaisuuksia, vaikka ne eivät olisikaan älykkyyttä.

Koska se vaatii älykkyyttä. Jopas nyt on sinulta pois kun joillain on sellaista älykkyyttä, jossa sinä et voi menestyä :D

Käyttäjä2301 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunneälyä korostaa yleensä ne ihmiset jotka on täysin tunteiden vietävissä. Heitä tunteet hallitsee, eivät he tunteitaan

Koko tunneälyn määritelmä pitäisi poistaa. Ei ole älyä ihastua johonkin. Älyä on ymmärtää miksi ihastuu johonkin.

Tuohan jälkimmäinenhän on sitä tunneälyä. Huoh. Rasittavaa keskustella ihmisten kanssa, jotka ymmärtävät asiat niin puutteellisesti, että puhuvat itse itsensä pussiin ilman apuja. Olisi viihdyttävää, ellei olisi niin lannistavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunteiden tunnistamisesta ei taideta kuitenkaan maksaa mitään? Avaruudellisesta hahmottamisesta voi tienata sievoisen tilin.

Öh, kehotan tutustumaan esim. Applen brändinrakennukseen. "Avaruudellisella hahmottamisella" ei nykyään erotuta kilpailijoista mitenkään.

Taitaa applekin työllistää markkinointiosastolleen mieluummin älykkään kuin ei-älykkään kaverin.

Mut iha mite vaa...koska ”applen brändinrakennus” lol

Olen eri, mutta miten mielestäsi poikkeuksellisen hyvä avaruudellinen hahmotuskyky on ominaisuus, josta olisi erityisesti hyötyä markkinoinnissa?

Applen brändin arvo n. 100 miljardia dollaria ja se keikkuu vuodesta toiseen brändivertailujen kärjessä. Brändin arvo yleisesti määritellään merkin tunnettuudella ja merkkiin liitetyillä mielikuvilla. Vaikka kuinka osaisi kieputella Applen logon 3D-versiota päässään, se ei muutu kuluttajien mielikuviksi laadukkaasta merkistä.

Tässä just päästään siihen, missä ”avaruudellisesta hahmotuskyvystä” olis hyötyä kokonaisuuksien hahmottamisessa:

Se kun on paljon muutakin kuin ”3d-logon kiputtelua päässään”, mm. prosessin abstrahoimista ja sitä kautta suhteuttamista, abstraktina analogiana, esim toisen viitekehyksen samanmuotoiseen prosessiin. Mut turha mun on tätä sen kummemmin selittää, ne jotka hiffaa, hiffaa jo eikä ns maindaa tämmösestä sekoilusta.

Kaikki avaruudellinen hahmottaminen on abstraktia ajattelua, mutta kaikki abstrakti ajattelu ei ole avaruudellista hahmottamista. Mielestäni vedät yhtäläisyysmerkin näiden kahden välille, vaikka kyse on eri asiasta.

Avaruudellinen hahmottaminen, johon logon pyörittämiselläkin viittasin, on nimenomaan ei-konkreettisen objekin suhdetta ei-konkreettiseen avaruuteen matemaattisessa kontekstissa. Mikäli tilanteeseen ei voi soveltaa metriikan säännönmukaisuuksia, tarvitsee asian tai ilmiön käsittelemiseen usein muita työkaluja.

Abstraktissa ajattelussa operoidaan matemaattis-luonnontieteellisten ilmiöiden ulkopuolella ensisijaisesti kielellisesti. Analogiat ja metaforat ovat alun alkaen olleet kielellisen esityksen keinoja. Ehkä olen yksinkertainen, mutta vaikkapa tuo brändin käsite olisi minulle haastava esittää ei-kielellisesti, saati sitten laajempi teoria aiheen ympärillä.

Analogiat ja metaforat ovat kuin epätarkkoja (ja kömpelöitä) syysuhteen kuvaajia, vrt lineaariset, taso- ja kompleksifunktiot. Ei ole vaikea ymmärtää, pohjatiedot saa esim kielitieteeseen ja merkitysanalyysiin (mitäs näitä kepeitä olis, de saussure, barthes jne) tutustumalla.

Brändiä voi kuvata vaikka funktionaalisesti, kts käsite ”lovemarks” ja saman niminen kirja. Kyseessä on joka tapauksessa tietyn kohderyhmän riittämättömyyden tunteilla operointi, ja niistä saadaan dataa —> datasta malleja vaikkapa ärsyke-reaktio -polkua tutkimalla esim jonkin älylaitesoftan puitteissa. Psykan ja käyttäytymis(talous-)tieteen peruskehys varmaan jeesaa. En tiiä koska mulle noi on ihan itsestäänselviä ja tämä keskustelu witun wammasta.

Äläkä enää sit arvaile mitä esim mä ajattelen. Jos et ymmärrä, fine. Voit aina kysyy.

Joku on käynyt yliopiston johdatuskursseja, onnea siitä! Katellaan kun oot saanut gradun kasaan.

Tunneälystä on usein hyötyä ja joissain ammateissa jopa välttämätön, mutta idioottimaista väittää, että se olisi tärkeämpi kuin ammattiosaaminen. Kaikissa tärkeissä ammateissa kaiken perusta on ammattiosaaminen ja vasta sen jälkeen tunneälyllä on merkitystä. Toivottavasti yhtään siltaa ei rakenneta tai ohitusleikkausta tehdä tunneälyllä.