Lue keskustelun säännöt.
Miksi avaruudellinen hahmotuskyky on älykkyyttä, mutta tunteiden tunnistaminen ei?
Jotkut ihmiset ovat hyviä pyörittelemään kolmiulotteisia esineitä mielessään. Samat ihmiset voivat olla todella huonoja tunnistamaan tunteitaan ja motiveejaan. Toisilla tuo menee toisinpäin.
Onko jotenkin itsestäänselvää, että avaruudellinen hahmotuskyky on yksi älykkyyden muodoista, mutta kyky tunnistaa tunteitaan ym ei? Avaruudellinen hahmotuskykyhän kuuluu älykkyysosamäärän käsitteeseen. Monet puhuvat myös tunneälystä, mutta ne jotka haluavat pitää kiinni vakiintuneesta ÄO-käsitteestä, eivät halua tunnustaa tunnelälyn olemassaoloa. Miksi?
Kommentit (868)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteiden tunnistamisesta ei taideta kuitenkaan maksaa mitään? Avaruudellisesta hahmottamisesta voi tienata sievoisen tilin.
Öh, kehotan tutustumaan esim. Applen brändinrakennukseen. "Avaruudellisella hahmottamisella" ei nykyään erotuta kilpailijoista mitenkään.
Mistä lähtien markkinoinnissa on älykkyyttä vaadittu? Markkinointi kohdistetaan yleensä massoille ja massat eivät ole erityisen älykkäitä. Tärkeintä markkinoinnissa lienee tuntea kohdeyleisönsä.
Siis ei hitto kuka tätäkin oikeasti alapeukuttaa? Kuvitteletteko te että vaatii jotain suurta älykkyyttä luoda joku iphone ja velottaa siitä moninkertaisesti kilpailijoihin nähden? Toki se varmasti vaatii monia muita taitoja kuten johtajan kykyä, päättäväisyyttä, suoraviivaisuutta jne. saada iso organisaatio toimimaan siten kun applella tehtiin mutta eihän esim steve jobs oikeasti koskaan mikään kovin älykäs ihminen ollut. Ne oikeasti (matemaattis-loogisesti) älykkäät ihmiset ovat työskennelleet enemmän kulisseissa jossain insinööriosastoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten avaruudellinen hahmotuskyky ei taida ulottua edes omien äärimittojen arviointiin, sen verran monesti olen lukenut naisista, jotka ovat jääneet kiinni kapeisiin paikkoihin leveästä takamuksestaan ja toisten on pitänyt pelastaa heidät xD
Ja miehillä vielä pahempi kun luulevat olevansa normaalipainoisia silloin kun ylipainoa on kertynyt yli 40kg.
En luule olevani normaalipainoinen mies. Olen 180cm/122 kg. Ylipainoa on noin 40 kg. Ikää on 65v.
Kuka noin on väittänyt? Tietenkin älykkyyttä on monenlaista. Joskus se on jopa kyseenalaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteiden tunnistamisesta ei taideta kuitenkaan maksaa mitään? Avaruudellisesta hahmottamisesta voi tienata sievoisen tilin.
Öh, kehotan tutustumaan esim. Applen brändinrakennukseen. "Avaruudellisella hahmottamisella" ei nykyään erotuta kilpailijoista mitenkään.
Mistä lähtien markkinoinnissa on älykkyyttä vaadittu? Markkinointi kohdistetaan yleensä massoille ja massat eivät ole erityisen älykkäitä. Tärkeintä markkinoinnissa lienee tuntea kohdeyleisönsä.
Siis ei hitto kuka tätäkin oikeasti alapeukuttaa? Kuvitteletteko te että vaatii jotain suurta älykkyyttä luoda joku iphone ja velottaa siitä moninkertaisesti kilpailijoihin nähden? Toki se varmasti vaatii monia muita taitoja kuten johtajan kykyä, päättäväisyyttä, suoraviivaisuutta jne. saada iso organisaatio toimimaan siten kun applella tehtiin mutta eihän esim steve jobs oikeasti koskaan mikään kovin älykäs ihminen ollut. Ne oikeasti (matemaattis-loogisesti) älykkäät ihmiset ovat työskennelleet enemmän kulisseissa jossain insinööriosastoilla.
Mitä tämä ”oikeasti älykäs” ihminen oikeasti on? Keskiarvo menee 100 pisteessä. Onko nyt sitten vaikka 115äo väärästi älykäs? Vai ei edes älykäs? Vai puhummeko, että pitää olla poikkeuksellisen älykäs, jotta on oikeasti älykäs?
Mikä saa sinut ajattelemaan ettei Jobs ollut oikeasti älykäs, vaan ehkä peräti tyhmä? Koska hän perusti tietokonefirman ja palkkasi sinne myös insinöörejä töihin?
Mikä ihme saa sinut uskomaan ettei Jobs tiennyt mitään tietokoneista ja olisi voinut peräti toimia insinööriosastolla? Kunhan toimi ensin pomona yhdelle ja sitten tuhansille, mutta tietokoneen olivat ihan outo juttu hänelle? Hänellä saattoi olla myös hyvät tiedot yritystoiminnasta ym. Varmasti Nasan insinöörit olisivat pesseet mennen tullen Jobsin älykkyystesteissä. Kuten suurimman osan ihmisistä, mutta se ei vielä tee Jobsista tyhmää tai sitten et ole oikeasti tavannut noita alle 100äo:n ihmisiä. Jotka siinä sadan ympärillä eivät ole edes erityisen tyhmiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunneäly :DDD Hahahaha. Pääseekö tunneälykkäät johonkin saippuasarjojen katsomisen linjalle korkeakouluun?
Oleellisempi kysymys miksi ihmiset kokevat niin suurta tarvetta luokitella kaikki toiminnot älykkyydeksi. Koko älyn määritelmä aika pitkälti hälvenee jos sillä tarkoitetaan mitä tahansa olemassa olevaa ihmisen toimintaa.
Se on sitä poliittisen korrektiuden ja tasa-arvon aikaa. Uima- ja laulutaidostakin voidaan yhtä hyvin tehdä älyllinen taito, jotta kaikilla olisi hyvä mieli ja voidaan osoittaa kaikkien olevan yhtä älykkäitä. Älykkyydestä on tehty jokin pyhä lehmä kuten kirjoitin täällä tänään aiemmin. Itse taas en ymmärrä poliittista korrektiutta, eikä termien muuttaminen heikkolahjaisuudesta laaja-alaisiksi oppimisvaikeuksiksi muuta tilannetta mikskään. Ennemmin tuo vain menee siihen, että kielletään eroavaisuudet. Menee samaan kastiin monisukupuolisen uskonnon kanssa. Nielen sen faktan, että olen tyhmä ja sillä sipuli.
Enpä tiedä. Mitäpä sillä älykkyyden käsitteellä sinällään tekee kun jos haluaa kuvata matemaattis-loogista älykkyyttä sitä voi ihan hyvin sitten kuvata tuolla oikealla täsmällisellä termillä. Nykyisinhän älykkyys tunnutaan aika vahvasti puhekielessä liitettävän menestykseen vaikka perinteisesti monilla (matemaattis-loogisesti) älykkäillä ihmisillä on usein ollut hankaluuksia saada mitään oikeasti suurempaa menestystä.
Puhekielessä nyt sanotaan vaikka mitä, mutta kyllä älykkyys on täysin pätevä nimike sille, mitä sillä tarkoitetaan. Menestys on menestystä ja älykkyys älykkyyttä ja ei ole mitään syytä muutella merkityksiä, koska joku ei ole oppinut niiden eroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne hahmotustestit on suhteellisia. Ihmiset on keksineet ne ja päättäneet oikeat vastaukset. Ihmiset ovat myös päättäneet niihin oikeat vastaukset. Mutta jos ajattelenkin eri tavalla kuin testin tekijä, voi löytää toisen logiikan, ihan järkevänkin, mutta se on väärä koska testin tekijät on niin päättäneet. Unohdetaan tunneäly ja ajatellaan arkea. Todella hyvin noista testeistä suoriutuva voi olla täysin kädetön yllättävissä arjen ongelmissa. Älykkyyttä on esim. selvitä omatoimisesti pois vaikeista tilanteista. Sillan rakentaminen ei vaadi älyä vaan matikan ja lujuusopin perusosaamista. Insinöörinä väitän, ettei ole vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Ne hahmotustestit on suhteellisia. Ihmiset on keksineet ne ja päättäneet oikeat vastaukset. Ihmiset ovat myös päättäneet niihin oikeat vastaukset. Mutta jos ajattelenkin eri tavalla kuin testin tekijä, voi löytää toisen logiikan, ihan järkevänkin, mutta se on väärä koska testin tekijät on niin päättäneet. Unohdetaan tunneäly ja ajatellaan arkea. Todella hyvin noista testeistä suoriutuva voi olla täysin kädetön yllättävissä arjen ongelmissa. Älykkyyttä on esim. selvitä omatoimisesti pois vaikeista tilanteista. Sillan rakentaminen ei vaadi älyä vaan matikan ja lujuusopin perusosaamista. Insinöörinä väitän, ettei ole vaikeaa.
Jos kaksi ihmistä, toinen älykäs ja toinen tyhmä laitetaan saman ongelman eteen. Kumpikin ensimmäistä kertaa siihen, samanlaisilla tausta kokemuksilla, niin kyllä se älykäs tulee selviytymään siitä nopeammin ja järkevämmin.
Tietenkin tyhmempikin ihminen, jolla on alla monen vuoden kokemus selviää asiasta paremmin kuin älykäs, joka kohtaa ongelman ensimmäistä kertaa.
Jos taas sama uusi ongelma selitetään heille ja pyydetään se ratkaisemaan se älykäs vie voiton. Älykkyys ei korvaa tietoa. Älykäs pystyy tosin hyvin hyödyntämään muissa asioissa oppimiaan asioita, jos ne vaan on hyödynnettävissä uuteen ongelmaan.
Vaikka kuinka haluttaisiin ajatella, että tunne korvaa kokonaan ajattelun tehoa, se ei vaan ole niin. Harvasta älykkäältä puuttuu tunteet ja niiden ymmärrys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteiden tunnistamisesta ei taideta kuitenkaan maksaa mitään? Avaruudellisesta hahmottamisesta voi tienata sievoisen tilin.
Öh, kehotan tutustumaan esim. Applen brändinrakennukseen. "Avaruudellisella hahmottamisella" ei nykyään erotuta kilpailijoista mitenkään.
Mistä lähtien markkinoinnissa on älykkyyttä vaadittu? Markkinointi kohdistetaan yleensä massoille ja massat eivät ole erityisen älykkäitä. Tärkeintä markkinoinnissa lienee tuntea kohdeyleisönsä.
Siis ei hitto kuka tätäkin oikeasti alapeukuttaa? Kuvitteletteko te että vaatii jotain suurta älykkyyttä luoda joku iphone ja velottaa siitä moninkertaisesti kilpailijoihin nähden? Toki se varmasti vaatii monia muita taitoja kuten johtajan kykyä, päättäväisyyttä, suoraviivaisuutta jne. saada iso organisaatio toimimaan siten kun applella tehtiin mutta eihän esim steve jobs oikeasti koskaan mikään kovin älykäs ihminen ollut. Ne oikeasti (matemaattis-loogisesti) älykkäät ihmiset ovat työskennelleet enemmän kulisseissa jossain insinööriosastoilla.
Mitä tämä ”oikeasti älykäs” ihminen oikeasti on? Keskiarvo menee 100 pisteessä. Onko nyt sitten vaikka 115äo väärästi älykäs? Vai ei edes älykäs? Vai puhummeko, että pitää olla poikkeuksellisen älykäs, jotta on oikeasti älykäs?
Mikä saa sinut ajattelemaan ettei Jobs ollut oikeasti älykäs, vaan ehkä peräti tyhmä? Koska hän perusti tietokonefirman ja palkkasi sinne myös insinöörejä töihin?
Mikä ihme saa sinut uskomaan ettei Jobs tiennyt mitään tietokoneista ja olisi voinut peräti toimia insinööriosastolla? Kunhan toimi ensin pomona yhdelle ja sitten tuhansille, mutta tietokoneen olivat ihan outo juttu hänelle? Hänellä saattoi olla myös hyvät tiedot yritystoiminnasta ym. Varmasti Nasan insinöörit olisivat pesseet mennen tullen Jobsin älykkyystesteissä. Kuten suurimman osan ihmisistä, mutta se ei vielä tee Jobsista tyhmää tai sitten et ole oikeasti tavannut noita alle 100äo:n ihmisiä. Jotka siinä sadan ympärillä eivät ole edes erityisen tyhmiä.
Missä jobsia on tyhmäksi sanottu. Opettele lukemaan.
Mutta teet tuota mitä nykyisin juuri ylensä tehdään, eli rinnastetaan menestys älykkyyteen. Kukaan menestynyt ei ilmeisesti voi olla tyhmä tai edes keskivertoälykäs. En nyt ole jobsin historiaan erityisemmin perehtynyt mutta ainakin applen alkuvaiheilla hänen suunnittelemat koneet floppasivat täysin, sillon kun tietokoneet olivat enemmän asiaan perehtyneiden nörttien juttu. Ymmärtääkseni hänen suurimmaksi menestyksekseen lasketaan iPhone jossa jobs pohjimmiltaan vaan yhdisteli oikealla tavalla jo olemassa olevia teknologioita (mm. kosketusnäyttöpuhelin oli tehty jo 10v aikaisemmin ensimmäisen kerran) siten että sitä osaa idioottikin käyttää ja onnistui markkinoimaan sen hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne hahmotustestit on suhteellisia. Ihmiset on keksineet ne ja päättäneet oikeat vastaukset. Ihmiset ovat myös päättäneet niihin oikeat vastaukset. Mutta jos ajattelenkin eri tavalla kuin testin tekijä, voi löytää toisen logiikan, ihan järkevänkin, mutta se on väärä koska testin tekijät on niin päättäneet. Unohdetaan tunneäly ja ajatellaan arkea. Todella hyvin noista testeistä suoriutuva voi olla täysin kädetön yllättävissä arjen ongelmissa. Älykkyyttä on esim. selvitä omatoimisesti pois vaikeista tilanteista. Sillan rakentaminen ei vaadi älyä vaan matikan ja lujuusopin perusosaamista. Insinöörinä väitän, ettei ole vaikeaa.
Jos kaksi ihmistä, toinen älykäs ja toinen tyhmä laitetaan saman ongelman eteen. Kumpikin ensimmäistä kertaa siihen, samanlaisilla tausta kokemuksilla, niin kyllä se älykäs tulee selviytymään siitä nopeammin ja järkevämmin.
Tietenkin tyhmempikin ihminen, jolla on alla monen vuoden kokemus selviää asiasta paremmin kuin älykäs, joka kohtaa ongelman ensimmäistä kertaa.
Jos taas sama uusi ongelma selitetään heille ja pyydetään se ratkaisemaan se älykäs vie voiton. Älykkyys ei korvaa tietoa. Älykäs pystyy tosin hyvin hyödyntämään muissa asioissa oppimiaan asioita, jos ne vaan on hyödynnettävissä uuteen ongelmaan.
Vaikka kuinka haluttaisiin ajatella, että tunne korvaa kokonaan ajattelun tehoa, se ei vaan ole niin. Harvasta älykkäältä puuttuu tunteet ja niiden ymmärrys.
Aika mielivaltaista touhua tämäkin. Ei ihmisiä voi ikinä laittaa sellaisten ongelmien eteen mistä heillä ei olisi minkäänlaista aikaisempaa käsitystä. Ellei sitten puhuta jostain ihan pikkulapsista ja näillä varmaan monenlaiset muut kehityserot selittävät usein sitä kumpi nyt mistäkin pulmasta nopeammin selviää.
Alan olla itse aika sen kannalla että älykkyydestä on aika turhaa edes puhua kun ei sen määrittelemiselle oikein näytä olevan mitään järkevää keinoa. Lähes kaikki toiminta pohjautuu jollain tavalla aikaisemmin opittuun ja melkeinpä kaikkia taitoja voi opetella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minun mielestäni tunneäly tunnistetaan yhdeksi älykkyyden osa-alueeksi. Ja tutkitusti älykkyyden eri osa-alueet tilastollisesti korreloivat keskenään, eli esim. matemaattis-loogisesti älykäs on todennäköisemmin myös kielellisesti lahjakas ja tunneälykäs kuin matemaattisesti lahjaton. Ihmiset uskovat vaan niin sitkeästi stereotypioihin asperger-tyyppisistä tiedemiehistä. Palstallakin on aina tuota samaa shaibaa, miten matemaattisesti lahjakas usein voi olla täysin tumpelo tunteiden kanssa, ja joku vitosen matikasta vetänyt rääväsuinen lähäri tunneälyltään ylivertainen. No, poikkeuksia toki on aina, mutta tilastollisesti näin ei todennäköisesti ole. Usein tällaisia kirjoittelevat paljastavat itsestään lähinnä sen, että tuntevat matemaattis-loogisesti lahjakkaita ihmisiä ja näiden sielunelämää lähinnä elokuvista. Moni niin matemaattis-loogisesti kuin muutenkin lahjaton ei todellisuudessa edes kykene kunnolla käsittämään, mitä tunneäly tarkoittaa, vaan sekoittavat sen osin persoonallisuuden piirteisiin kuten sosiaalisuuteen ja miellyttävyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteiden tunnistamisesta ei taideta kuitenkaan maksaa mitään? Avaruudellisesta hahmottamisesta voi tienata sievoisen tilin.
Öh, kehotan tutustumaan esim. Applen brändinrakennukseen. "Avaruudellisella hahmottamisella" ei nykyään erotuta kilpailijoista mitenkään.
Mistä lähtien markkinoinnissa on älykkyyttä vaadittu? Markkinointi kohdistetaan yleensä massoille ja massat eivät ole erityisen älykkäitä. Tärkeintä markkinoinnissa lienee tuntea kohdeyleisönsä.
Siis ei hitto kuka tätäkin oikeasti alapeukuttaa? Kuvitteletteko te että vaatii jotain suurta älykkyyttä luoda joku iphone ja velottaa siitä moninkertaisesti kilpailijoihin nähden? Toki se varmasti vaatii monia muita taitoja kuten johtajan kykyä, päättäväisyyttä, suoraviivaisuutta jne. saada iso organisaatio toimimaan siten kun applella tehtiin mutta eihän esim steve jobs oikeasti koskaan mikään kovin älykäs ihminen ollut. Ne oikeasti (matemaattis-loogisesti) älykkäät ihmiset ovat työskennelleet enemmän kulisseissa jossain insinööriosastoilla.
Mitä tämä ”oikeasti älykäs” ihminen oikeasti on? Keskiarvo menee 100 pisteessä. Onko nyt sitten vaikka 115äo väärästi älykäs? Vai ei edes älykäs? Vai puhummeko, että pitää olla poikkeuksellisen älykäs, jotta on oikeasti älykäs?
Mikä saa sinut ajattelemaan ettei Jobs ollut oikeasti älykäs, vaan ehkä peräti tyhmä? Koska hän perusti tietokonefirman ja palkkasi sinne myös insinöörejä töihin?
Mikä ihme saa sinut uskomaan ettei Jobs tiennyt mitään tietokoneista ja olisi voinut peräti toimia insinööriosastolla? Kunhan toimi ensin pomona yhdelle ja sitten tuhansille, mutta tietokoneen olivat ihan outo juttu hänelle? Hänellä saattoi olla myös hyvät tiedot yritystoiminnasta ym. Varmasti Nasan insinöörit olisivat pesseet mennen tullen Jobsin älykkyystesteissä. Kuten suurimman osan ihmisistä, mutta se ei vielä tee Jobsista tyhmää tai sitten et ole oikeasti tavannut noita alle 100äo:n ihmisiä. Jotka siinä sadan ympärillä eivät ole edes erityisen tyhmiä.Missä jobsia on tyhmäksi sanottu. Opettele lukemaan.
Mutta teet tuota mitä nykyisin juuri ylensä tehdään, eli rinnastetaan menestys älykkyyteen. Kukaan menestynyt ei ilmeisesti voi olla tyhmä tai edes keskivertoälykäs. En nyt ole jobsin historiaan erityisemmin perehtynyt mutta ainakin applen alkuvaiheilla hänen suunnittelemat koneet floppasivat täysin, sillon kun tietokoneet olivat enemmän asiaan perehtyneiden nörttien juttu. Ymmärtääkseni hänen suurimmaksi menestyksekseen lasketaan iPhone jossa jobs pohjimmiltaan vaan yhdisteli oikealla tavalla jo olemassa olevia teknologioita (mm. kosketusnäyttöpuhelin oli tehty jo 10v aikaisemmin ensimmäisen kerran) siten että sitä osaa idioottikin käyttää ja onnistui markkinoimaan sen hyvin.
”mutta eihän esim steve jobs oikeasti koskaan mikään kovin älykäs ihminen ollut. Ne oikeasti (matemaattis-loogisesti) älykkäät ihmiset ovat työskennelleet enemmän kulisseissa jossain insinööriosastoilla.”
No mitä ne oikeasti älykkäät sitten ovat? Ja mikä niiden vaihtoehto/vastapuoli on?
Minä en rinnasta älykkyyttä ja menestystä, vaan kysyn missä tämä ”oikean älykkyyden” puuttuminen oikein näkyi? Hän menestyi.
Se ei siis ole nyt merkki älykkyydestä? Jos hän ei olisi menestynyt, niin sitä nyt ei ainakaan olisi pidetty älykkyytenä.
Ei edes todella suuren menestyneen yrityksen perustaminen riitä siihen. Onko se nyt merkki siitä ettei voi olla kovin älykäs, jos ensimmäinen yrittäminen ei onnistu? Vai se, että yritti uudestaan? Vai se, että päättää tehdä sen minkä hallitsee ja palkata sellaisia jotka ovat huipputaitavia niihin töihin mitä ei itse osaa?
Mitä ihmettä ihmisen, joka ei ole insinööri pitäisi tehdä, että muut voisivat nähdä hänessä älykkyyttä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minun mielestäni tunneäly tunnistetaan yhdeksi älykkyyden osa-alueeksi. Ja tutkitusti älykkyyden eri osa-alueet tilastollisesti korreloivat keskenään, eli esim. matemaattis-loogisesti älykäs on todennäköisemmin myös kielellisesti lahjakas ja tunneälykäs kuin matemaattisesti lahjaton. Ihmiset uskovat vaan niin sitkeästi stereotypioihin asperger-tyyppisistä tiedemiehistä. Palstallakin on aina tuota samaa shaibaa, miten matemaattisesti lahjakas usein voi olla täysin tumpelo tunteiden kanssa, ja joku vitosen matikasta vetänyt rääväsuinen lähäri tunneälyltään ylivertainen. No, poikkeuksia toki on aina, mutta tilastollisesti näin ei todennäköisesti ole. Usein tällaisia kirjoittelevat paljastavat itsestään lähinnä sen, että tuntevat matemaattis-loogisesti lahjakkaita ihmisiä ja näiden sielunelämää lähinnä elokuvista. Moni niin matemaattis-loogisesti kuin muutenkin lahjaton ei todellisuudessa edes kykene kunnolla käsittämään, mitä tunneäly tarkoittaa, vaan sekoittavat sen osin persoonallisuuden piirteisiin kuten sosiaalisuuteen ja miellyttävyyteen.
Kyllä se hiton nörtti-stereotypia vaan oikeasti pätee monessa paikassa, muuallakin kuin elokuvissa. Selitäppäs itse jotenkin lyhyesti mitä tunneäly sitten muka on. Vähän kun netistä hakee niin näyttäs olevan ihan täyttä liirumlaarumia koko sana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska tunteet tunnistaa jokainen jolla ei ole jotain autistista häiriötä. Se on ihmisen perusbiologiassa. Mutta joka tyypistä ei ole esimerkiksi fyysikoksi. Oikein ärsyttää, mitä kaikkea nykyään yritetään nimetä älykkyydeksi, ettei vaan kenellekään tulisi paha mieli.
No ei sitä tunteiden tunnistamiskykyä ainakaan avioerotilastoista huomaa :) Miehille tuppaa naisen eropäätös tulevan usein ihan puskista. Olen mies itsekin, joten en ole mielestäni puolueellinen tässä asiassa, vaan realisti.
Toki on eri asia tunnistaa tunteet ja tulkita niitä.
Niin, sanoisin että on eri asia tunnistaa tunteet kuin päättää toimia niiden pohjalta. Välinpitämättömyys ei ole sama kuin kyvyttömyys tunnistaa tunteita. Miehenä sitä nyt vaan ei jaksa aina välittää joka vinkaisusta vaikka tietää hyvin mitä tapahtuu.
Ei jaksa välittää? Ja sitten itketään, kun tulee ero.
Kyllä siitä auton öljynpainevalosta jaksetaan välittää, mutta se autohan onkin monelle miehelle rakkaampi kuin puoliso.
Jos moottorin öljynpainevalo syttyy kesken ajon, kyse on vakavuudeltaan lähes yhtä vakavasta asiasta kuin ihmisellä sydänkohtaus, moottori on vaarassa vaurioitua käyttökelvottomaksi, jos sitä ei öljynpainevalon sytyttyä sammuteta niin pian kuin mahdollista.
Moottorin tietysti voi uusia monessa tapauksessa, mutta maksaa todella paljon rahaa. Ennemmin kannattaa huolehtia siitä, ettei moottori hajoa ainakaan öljynpaineen puuttumiseen tai liian alhaiseen öljymäärään.
Öljynpainevalon vakavuus siis todellakin menee jonkin naisen pikkuvikinän edelle, koska ei ole ollenkaan saman vakavuusasteen asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteiden tunnistamisesta ei taideta kuitenkaan maksaa mitään? Avaruudellisesta hahmottamisesta voi tienata sievoisen tilin.
Öh, kehotan tutustumaan esim. Applen brändinrakennukseen. "Avaruudellisella hahmottamisella" ei nykyään erotuta kilpailijoista mitenkään.
Mistä lähtien markkinoinnissa on älykkyyttä vaadittu? Markkinointi kohdistetaan yleensä massoille ja massat eivät ole erityisen älykkäitä. Tärkeintä markkinoinnissa lienee tuntea kohdeyleisönsä.
Siis ei hitto kuka tätäkin oikeasti alapeukuttaa? Kuvitteletteko te että vaatii jotain suurta älykkyyttä luoda joku iphone ja velottaa siitä moninkertaisesti kilpailijoihin nähden? Toki se varmasti vaatii monia muita taitoja kuten johtajan kykyä, päättäväisyyttä, suoraviivaisuutta jne. saada iso organisaatio toimimaan siten kun applella tehtiin mutta eihän esim steve jobs oikeasti koskaan mikään kovin älykäs ihminen ollut. Ne oikeasti (matemaattis-loogisesti) älykkäät ihmiset ovat työskennelleet enemmän kulisseissa jossain insinööriosastoilla.
Mitä tämä ”oikeasti älykäs” ihminen oikeasti on? Keskiarvo menee 100 pisteessä. Onko nyt sitten vaikka 115äo väärästi älykäs? Vai ei edes älykäs? Vai puhummeko, että pitää olla poikkeuksellisen älykäs, jotta on oikeasti älykäs?
Mikä saa sinut ajattelemaan ettei Jobs ollut oikeasti älykäs, vaan ehkä peräti tyhmä? Koska hän perusti tietokonefirman ja palkkasi sinne myös insinöörejä töihin?
Mikä ihme saa sinut uskomaan ettei Jobs tiennyt mitään tietokoneista ja olisi voinut peräti toimia insinööriosastolla? Kunhan toimi ensin pomona yhdelle ja sitten tuhansille, mutta tietokoneen olivat ihan outo juttu hänelle? Hänellä saattoi olla myös hyvät tiedot yritystoiminnasta ym. Varmasti Nasan insinöörit olisivat pesseet mennen tullen Jobsin älykkyystesteissä. Kuten suurimman osan ihmisistä, mutta se ei vielä tee Jobsista tyhmää tai sitten et ole oikeasti tavannut noita alle 100äo:n ihmisiä. Jotka siinä sadan ympärillä eivät ole edes erityisen tyhmiä.Missä jobsia on tyhmäksi sanottu. Opettele lukemaan.
Mutta teet tuota mitä nykyisin juuri ylensä tehdään, eli rinnastetaan menestys älykkyyteen. Kukaan menestynyt ei ilmeisesti voi olla tyhmä tai edes keskivertoälykäs. En nyt ole jobsin historiaan erityisemmin perehtynyt mutta ainakin applen alkuvaiheilla hänen suunnittelemat koneet floppasivat täysin, sillon kun tietokoneet olivat enemmän asiaan perehtyneiden nörttien juttu. Ymmärtääkseni hänen suurimmaksi menestyksekseen lasketaan iPhone jossa jobs pohjimmiltaan vaan yhdisteli oikealla tavalla jo olemassa olevia teknologioita (mm. kosketusnäyttöpuhelin oli tehty jo 10v aikaisemmin ensimmäisen kerran) siten että sitä osaa idioottikin käyttää ja onnistui markkinoimaan sen hyvin.
”mutta eihän esim steve jobs oikeasti koskaan mikään kovin älykäs ihminen ollut. Ne oikeasti (matemaattis-loogisesti) älykkäät ihmiset ovat työskennelleet enemmän kulisseissa jossain insinööriosastoilla.”
No mitä ne oikeasti älykkäät sitten ovat? Ja mikä niiden vaihtoehto/vastapuoli on?
Minä en rinnasta älykkyyttä ja menestystä, vaan kysyn missä tämä ”oikean älykkyyden” puuttuminen oikein näkyi? Hän menestyi.
Se ei siis ole nyt merkki älykkyydestä? Jos hän ei olisi menestynyt, niin sitä nyt ei ainakaan olisi pidetty älykkyytenä.
Ei edes todella suuren menestyneen yrityksen perustaminen riitä siihen. Onko se nyt merkki siitä ettei voi olla kovin älykäs, jos ensimmäinen yrittäminen ei onnistu? Vai se, että yritti uudestaan? Vai se, että päättää tehdä sen minkä hallitsee ja palkata sellaisia jotka ovat huipputaitavia niihin töihin mitä ei itse osaa?Mitä ihmettä ihmisen, joka ei ole insinööri pitäisi tehdä, että muut voisivat nähdä hänessä älykkyyttä?
Puhuttiin perinteisestä matemaattis-loogisesta älykkyydestä. Sulla sitä ei taida erityisen paljon ainakaan ulosannin perusteella olla. Sori, ei tarkotus mitenkään loukata mutta sen verran sekavaa juttua vedät ihan vaan sen pohjalta että sanoin ettei jobsin tarvinnut se tehdäkseen mitä teki olla erityisen älykäs. Ja erityisen älykkäillä varmaan ylensä tarkoitetaan niitä ainakin huomattavasti keskivertoa älykkäämpiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne hahmotustestit on suhteellisia. Ihmiset on keksineet ne ja päättäneet oikeat vastaukset. Ihmiset ovat myös päättäneet niihin oikeat vastaukset. Mutta jos ajattelenkin eri tavalla kuin testin tekijä, voi löytää toisen logiikan, ihan järkevänkin, mutta se on väärä koska testin tekijät on niin päättäneet. Unohdetaan tunneäly ja ajatellaan arkea. Todella hyvin noista testeistä suoriutuva voi olla täysin kädetön yllättävissä arjen ongelmissa. Älykkyyttä on esim. selvitä omatoimisesti pois vaikeista tilanteista. Sillan rakentaminen ei vaadi älyä vaan matikan ja lujuusopin perusosaamista. Insinöörinä väitän, ettei ole vaikeaa.
Jos kaksi ihmistä, toinen älykäs ja toinen tyhmä laitetaan saman ongelman eteen. Kumpikin ensimmäistä kertaa siihen, samanlaisilla tausta kokemuksilla, niin kyllä se älykäs tulee selviytymään siitä nopeammin ja järkevämmin.
Tietenkin tyhmempikin ihminen, jolla on alla monen vuoden kokemus selviää asiasta paremmin kuin älykäs, joka kohtaa ongelman ensimmäistä kertaa.
Jos taas sama uusi ongelma selitetään heille ja pyydetään se ratkaisemaan se älykäs vie voiton. Älykkyys ei korvaa tietoa. Älykäs pystyy tosin hyvin hyödyntämään muissa asioissa oppimiaan asioita, jos ne vaan on hyödynnettävissä uuteen ongelmaan.
Vaikka kuinka haluttaisiin ajatella, että tunne korvaa kokonaan ajattelun tehoa, se ei vaan ole niin. Harvasta älykkäältä puuttuu tunteet ja niiden ymmärrys.Aika mielivaltaista touhua tämäkin. Ei ihmisiä voi ikinä laittaa sellaisten ongelmien eteen mistä heillä ei olisi minkäänlaista aikaisempaa käsitystä. Ellei sitten puhuta jostain ihan pikkulapsista ja näillä varmaan monenlaiset muut kehityserot selittävät usein sitä kumpi nyt mistäkin pulmasta nopeammin selviää.
Alan olla itse aika sen kannalla että älykkyydestä on aika turhaa edes puhua kun ei sen määrittelemiselle oikein näytä olevan mitään järkevää keinoa. Lähes kaikki toiminta pohjautuu jollain tavalla aikaisemmin opittuun ja melkeinpä kaikkia taitoja voi opetella.
Tieteessä ja tutkimuksessa tullaan vaikka kuinka usein uuden eteen. Monet matemaattiset ongelmat ovat juuri tällaisia. Samat perustaidot ja sitten sinulle laitetaan uusi ongelma eteen ja toiset selviät siitä ja toiset eivät ja tämä ero on juuri äly.
Miksei sen määrittelemiseksi olisi keinoa? Kyllä se on täysin mahdollista määritellä.
Muisti on yksi osa-alue. Me pystymme helposti laittamaan ihmiset järjestykseen siinä. Joku muistaa 1 numeron 1 minuutin ajan jälkeen, joku toinen 100 numeroa. Pystymme vallan mainiosti sanomaan kummalla on parempi muisti. Voimme laittaa viisi palikkaa ja pyytää, että niistä tehdään kuutio. Toisella kestää 2 minuuttia, toisella tunti. Aivan hyvin voimme laittaa järjestykseen kumpi on parempi hahmottamaan jne. Lopulta laskemme pisteet yhteen ja voimme sanoa kumpi pärjäsi paremmin ja antaa sen mukaan pisteitä. Tarpeeksi ihmisiä ja testejä ja saamme keskiarvon joka on 100. Alle keskiarvon äo100.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteiden tunnistamisesta ei taideta kuitenkaan maksaa mitään? Avaruudellisesta hahmottamisesta voi tienata sievoisen tilin.
Öh, kehotan tutustumaan esim. Applen brändinrakennukseen. "Avaruudellisella hahmottamisella" ei nykyään erotuta kilpailijoista mitenkään.
Mistä lähtien markkinoinnissa on älykkyyttä vaadittu? Markkinointi kohdistetaan yleensä massoille ja massat eivät ole erityisen älykkäitä. Tärkeintä markkinoinnissa lienee tuntea kohdeyleisönsä.
Siis ei hitto kuka tätäkin oikeasti alapeukuttaa? Kuvitteletteko te että vaatii jotain suurta älykkyyttä luoda joku iphone ja velottaa siitä moninkertaisesti kilpailijoihin nähden? Toki se varmasti vaatii monia muita taitoja kuten johtajan kykyä, päättäväisyyttä, suoraviivaisuutta jne. saada iso organisaatio toimimaan siten kun applella tehtiin mutta eihän esim steve jobs oikeasti koskaan mikään kovin älykäs ihminen ollut. Ne oikeasti (matemaattis-loogisesti) älykkäät ihmiset ovat työskennelleet enemmän kulisseissa jossain insinööriosastoilla.
Mitä tämä ”oikeasti älykäs” ihminen oikeasti on? Keskiarvo menee 100 pisteessä. Onko nyt sitten vaikka 115äo väärästi älykäs? Vai ei edes älykäs? Vai puhummeko, että pitää olla poikkeuksellisen älykäs, jotta on oikeasti älykäs?
Mikä saa sinut ajattelemaan ettei Jobs ollut oikeasti älykäs, vaan ehkä peräti tyhmä? Koska hän perusti tietokonefirman ja palkkasi sinne myös insinöörejä töihin?
Mikä ihme saa sinut uskomaan ettei Jobs tiennyt mitään tietokoneista ja olisi voinut peräti toimia insinööriosastolla? Kunhan toimi ensin pomona yhdelle ja sitten tuhansille, mutta tietokoneen olivat ihan outo juttu hänelle? Hänellä saattoi olla myös hyvät tiedot yritystoiminnasta ym. Varmasti Nasan insinöörit olisivat pesseet mennen tullen Jobsin älykkyystesteissä. Kuten suurimman osan ihmisistä, mutta se ei vielä tee Jobsista tyhmää tai sitten et ole oikeasti tavannut noita alle 100äo:n ihmisiä. Jotka siinä sadan ympärillä eivät ole edes erityisen tyhmiä.Missä jobsia on tyhmäksi sanottu. Opettele lukemaan.
Mutta teet tuota mitä nykyisin juuri ylensä tehdään, eli rinnastetaan menestys älykkyyteen. Kukaan menestynyt ei ilmeisesti voi olla tyhmä tai edes keskivertoälykäs. En nyt ole jobsin historiaan erityisemmin perehtynyt mutta ainakin applen alkuvaiheilla hänen suunnittelemat koneet floppasivat täysin, sillon kun tietokoneet olivat enemmän asiaan perehtyneiden nörttien juttu. Ymmärtääkseni hänen suurimmaksi menestyksekseen lasketaan iPhone jossa jobs pohjimmiltaan vaan yhdisteli oikealla tavalla jo olemassa olevia teknologioita (mm. kosketusnäyttöpuhelin oli tehty jo 10v aikaisemmin ensimmäisen kerran) siten että sitä osaa idioottikin käyttää ja onnistui markkinoimaan sen hyvin.
”mutta eihän esim steve jobs oikeasti koskaan mikään kovin älykäs ihminen ollut. Ne oikeasti (matemaattis-loogisesti) älykkäät ihmiset ovat työskennelleet enemmän kulisseissa jossain insinööriosastoilla.”
No mitä ne oikeasti älykkäät sitten ovat? Ja mikä niiden vaihtoehto/vastapuoli on?
Minä en rinnasta älykkyyttä ja menestystä, vaan kysyn missä tämä ”oikean älykkyyden” puuttuminen oikein näkyi? Hän menestyi.
Se ei siis ole nyt merkki älykkyydestä? Jos hän ei olisi menestynyt, niin sitä nyt ei ainakaan olisi pidetty älykkyytenä.
Ei edes todella suuren menestyneen yrityksen perustaminen riitä siihen. Onko se nyt merkki siitä ettei voi olla kovin älykäs, jos ensimmäinen yrittäminen ei onnistu? Vai se, että yritti uudestaan? Vai se, että päättää tehdä sen minkä hallitsee ja palkata sellaisia jotka ovat huipputaitavia niihin töihin mitä ei itse osaa?Mitä ihmettä ihmisen, joka ei ole insinööri pitäisi tehdä, että muut voisivat nähdä hänessä älykkyyttä?
Puhuttiin perinteisestä matemaattis-loogisesta älykkyydestä. Sulla sitä ei taida erityisen paljon ainakaan ulosannin perusteella olla. Sori, ei tarkotus mitenkään loukata mutta sen verran sekavaa juttua vedät ihan vaan sen pohjalta että sanoin ettei jobsin tarvinnut se tehdäkseen mitä teki olla erityisen älykäs. Ja erityisen älykkäillä varmaan ylensä tarkoitetaan niitä ainakin huomattavasti keskivertoa älykkäämpiä.
Ehkä on ehkä ei, mutta sitä sinä et voi tietää sen perusteella, että kyseenalaistan tekstisi ja väitteesi.
Oletko varma, että minun tekstini on sekavaa vai olisko kyse siitä ette kykene ymmärtämään sitä älysi kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne hahmotustestit on suhteellisia. Ihmiset on keksineet ne ja päättäneet oikeat vastaukset. Ihmiset ovat myös päättäneet niihin oikeat vastaukset. Mutta jos ajattelenkin eri tavalla kuin testin tekijä, voi löytää toisen logiikan, ihan järkevänkin, mutta se on väärä koska testin tekijät on niin päättäneet. Unohdetaan tunneäly ja ajatellaan arkea. Todella hyvin noista testeistä suoriutuva voi olla täysin kädetön yllättävissä arjen ongelmissa. Älykkyyttä on esim. selvitä omatoimisesti pois vaikeista tilanteista. Sillan rakentaminen ei vaadi älyä vaan matikan ja lujuusopin perusosaamista. Insinöörinä väitän, ettei ole vaikeaa.
Jos kaksi ihmistä, toinen älykäs ja toinen tyhmä laitetaan saman ongelman eteen. Kumpikin ensimmäistä kertaa siihen, samanlaisilla tausta kokemuksilla, niin kyllä se älykäs tulee selviytymään siitä nopeammin ja järkevämmin.
Tietenkin tyhmempikin ihminen, jolla on alla monen vuoden kokemus selviää asiasta paremmin kuin älykäs, joka kohtaa ongelman ensimmäistä kertaa.
Jos taas sama uusi ongelma selitetään heille ja pyydetään se ratkaisemaan se älykäs vie voiton. Älykkyys ei korvaa tietoa. Älykäs pystyy tosin hyvin hyödyntämään muissa asioissa oppimiaan asioita, jos ne vaan on hyödynnettävissä uuteen ongelmaan.
Vaikka kuinka haluttaisiin ajatella, että tunne korvaa kokonaan ajattelun tehoa, se ei vaan ole niin. Harvasta älykkäältä puuttuu tunteet ja niiden ymmärrys.Aika mielivaltaista touhua tämäkin. Ei ihmisiä voi ikinä laittaa sellaisten ongelmien eteen mistä heillä ei olisi minkäänlaista aikaisempaa käsitystä. Ellei sitten puhuta jostain ihan pikkulapsista ja näillä varmaan monenlaiset muut kehityserot selittävät usein sitä kumpi nyt mistäkin pulmasta nopeammin selviää.
Alan olla itse aika sen kannalla että älykkyydestä on aika turhaa edes puhua kun ei sen määrittelemiselle oikein näytä olevan mitään järkevää keinoa. Lähes kaikki toiminta pohjautuu jollain tavalla aikaisemmin opittuun ja melkeinpä kaikkia taitoja voi opetella.
Tieteessä ja tutkimuksessa tullaan vaikka kuinka usein uuden eteen. Monet matemaattiset ongelmat ovat juuri tällaisia. Samat perustaidot ja sitten sinulle laitetaan uusi ongelma eteen ja toiset selviät siitä ja toiset eivät ja tämä ero on juuri äly.
Miksei sen määrittelemiseksi olisi keinoa? Kyllä se on täysin mahdollista määritellä.
Muisti on yksi osa-alue. Me pystymme helposti laittamaan ihmiset järjestykseen siinä. Joku muistaa 1 numeron 1 minuutin ajan jälkeen, joku toinen 100 numeroa. Pystymme vallan mainiosti sanomaan kummalla on parempi muisti. Voimme laittaa viisi palikkaa ja pyytää, että niistä tehdään kuutio. Toisella kestää 2 minuuttia, toisella tunti. Aivan hyvin voimme laittaa järjestykseen kumpi on parempi hahmottamaan jne. Lopulta laskemme pisteet yhteen ja voimme sanoa kumpi pärjäsi paremmin ja antaa sen mukaan pisteitä. Tarpeeksi ihmisiä ja testejä ja saamme keskiarvon joka on 100. Alle keskiarvon äo<100 ja yli keskiarvon äo:si on >100.
Aika mielivaltainen määritelmä silti älylle joku yksi testi. Suoriutumiskykyyn vaikuttaa ties mitkä seikat mm. vireystila, motivaatio, tunnetila jne. Ja harvoin matematiikassa tullaan täysin minkään täysin uuden eteen. Ylensä ihmisillä on jonkinlaiset rakennuspalat jolla ongelmaa lähtee hahmottamaan ja se mitkä ratkaisupalat nyt sattuu valitsemaan ratkaisee aika oleellisesti sen kuinka nopeasti ratkaisuun pääsee. Sanoisin että täysin uusi tilanne jota ei voi mihinkään olemassaolevaan yhdistää on jopa jonkinlainen mahdottomuus.
Sasu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska toisessa tyypillisesti miehet ovat hyviä ja toisessa naiset.
Olen nainen ja olen hyvä molemmissa.
Mihin kysymykseen tämä vastaa?
Juurihan tuossa mainittiin, että TYYPILLISESTI.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sisäisellä kauneudella ei pärjää missikisoissa?
No ei ne voittajat aina ole ulkoisesti kauneimpia.
Miksi ylipäätään oletat automaattisesti, että ulkoisesti kauniit eivät ole sisäisesti kauniita?
Nyt puhut potaskaa tai diagnoosisi on väärä. Oli miten oli, niin vaikutat siltä että olet poikkeus nykylampaista.