Miksi avaruudellinen hahmotuskyky on älykkyyttä, mutta tunteiden tunnistaminen ei?

Ne on vähän eri asioita. Tunneäly on enemmän myös taito, jota voi kehittää elämänkokemuksen myötä. Toki siinäkin on olemassa toisia lahjakkaampia yksilöitä ja niitä, jotka eivät kehitä sitä kirveelläkään. 

Loogis-analyyttistä älykkyyttäkin voidaan jonkin verran kehittää, mutta vain tietyissä raameissa. '

Aivan höpö-höpöä on, että samassa ihmisessä ei voi olla järkeä ja tunnetta. Sellainen ihminen, jolla on molempia runsaasti, on viisas (ei pelkästään älykäs). 

Avaruudellinen hahmotuskyky on tärkeää älykkyyttä, koska varakkaat ihmiset lähtevät tulevaisuudessa uusille planeetoille asumaan, joista on kivat näkymät ja leppoisa ilmasto, maapallon hukkuessa saasteisiin ja ylikansoitukseeen. Ilman avaruudellista hahmotuskykyä pilotit ohjaisivat avaruusalukset ihan väärille planeetoilla ja varakkaat ihmiset kuolisi, eivätkä he pitäisi siitä laisinkaan.

Tunteiden TUNTEMINEN on synnynnäistä, mutta niiden TUNNISTAMINEN on taito joka täytyy opetella.

Vierailija kirjoitti:

Ne on vähän eri asioita. Tunneäly on enemmän myös taito, jota voi kehittää elämänkokemuksen myötä. Toki siinäkin on olemassa toisia lahjakkaampia yksilöitä ja niitä, jotka eivät kehitä sitä kirveelläkään. 

Loogis-analyyttistä älykkyyttäkin voidaan jonkin verran kehittää, mutta vain tietyissä raameissa. '

Aivan höpö-höpöä on, että samassa ihmisessä ei voi olla järkeä ja tunnetta. Sellainen ihminen, jolla on molempia runsaasti, on viisas (ei pelkästään älykäs). 

Aika ihana ajatus että tunne+älykkyys = viisaus. Tykkään tästä!

Sain netin Mensatestissä 115. Olenko älykäs? Oma arvioni on normaaliälyinen. Mikäköhän on suomalaisten keskiverto älykkyysosamäärä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunteiden tunnistamisesta ei taideta kuitenkaan maksaa mitään? Avaruudellisesta hahmottamisesta voi tienata sievoisen tilin.

Öh, kehotan tutustumaan esim. Applen brändinrakennukseen. "Avaruudellisella hahmottamisella" ei nykyään erotuta kilpailijoista mitenkään.

Taitaa applekin työllistää markkinointiosastolleen mieluummin älykkään kuin ei-älykkään kaverin.

Mut iha mite vaa...koska ”applen brändinrakennus” lol

Olen eri, mutta miten mielestäsi poikkeuksellisen hyvä avaruudellinen hahmotuskyky on ominaisuus, josta olisi erityisesti hyötyä markkinoinnissa?

Applen brändin arvo n. 100 miljardia dollaria ja se keikkuu vuodesta toiseen brändivertailujen kärjessä. Brändin arvo yleisesti määritellään merkin tunnettuudella ja merkkiin liitetyillä mielikuvilla. Vaikka kuinka osaisi kieputella Applen logon 3D-versiota päässään, se ei muutu kuluttajien mielikuviksi laadukkaasta merkistä.

Tässä just päästään siihen, missä ”avaruudellisesta hahmotuskyvystä” olis hyötyä kokonaisuuksien hahmottamisessa:

Se kun on paljon muutakin kuin ”3d-logon kiputtelua päässään”, mm. prosessin abstrahoimista ja sitä kautta suhteuttamista, abstraktina analogiana, esim toisen viitekehyksen samanmuotoiseen prosessiin. Mut turha mun on tätä sen kummemmin selittää, ne jotka hiffaa, hiffaa jo eikä ns maindaa tämmösestä sekoilusta.

Kaikki avaruudellinen hahmottaminen on abstraktia ajattelua, mutta kaikki abstrakti ajattelu ei ole avaruudellista hahmottamista. Mielestäni vedät yhtäläisyysmerkin näiden kahden välille, vaikka kyse on eri asiasta.

Avaruudellinen hahmottaminen, johon logon pyörittämiselläkin viittasin, on nimenomaan ei-konkreettisen objekin suhdetta ei-konkreettiseen avaruuteen matemaattisessa kontekstissa. Mikäli tilanteeseen ei voi soveltaa metriikan säännönmukaisuuksia, tarvitsee asian tai ilmiön käsittelemiseen usein muita työkaluja.

Abstraktissa ajattelussa operoidaan matemaattis-luonnontieteellisten ilmiöiden ulkopuolella ensisijaisesti kielellisesti. Analogiat ja metaforat ovat alun alkaen olleet kielellisen esityksen keinoja. Ehkä olen yksinkertainen, mutta vaikkapa tuo brändin käsite olisi minulle haastava esittää ei-kielellisesti, saati sitten laajempi teoria aiheen ympärillä.

Vierailija kirjoitti:

Sain netin Mensatestissä 115. Olenko älykäs? Oma arvioni on normaaliälyinen. Mikäköhän on suomalaisten keskiverto älykkyysosamäärä?

Äo-pisteet noudattavat normaalijakaumaa, eli ns. Gaussin käyrää. Keskimääräinen tulos on 100. Keskihajonta on 15, eli 2/3 suomalaisista sijoittuu välille 85-115. Mensan pisteraja on muistaakseni 131.

Vierailija kirjoitti:

Tuo tunneäly ei taida olla mitenkään järkevästi mitattavissa?

Rakentaako tunneälyllä kestävän sillan?

Itse asiassa kyllä. Ilman suunnittelun ja rakentamisen johtajaa siltaa ei rakenneta. Johtajalla tulee olla tunneälyä. Hyvä johtaja tunnistaa tyypit, joiden voi olettaa pimeästi myyvän materiaalia työmaalta, ja korvaavan sen jollain roskalla, tai tyypin, jonka suunnitelmat ja laskelmat näyttävät päällisin puolin oikeilta, mutta on tiedossa että häntä ei kiinnosta, ovatko ne oikein, hän ei ole huolellinen, eikä ikinä pyydä ketään laaduntarkastamaan niitä.

Tässäkin on ketjussa on paljon tunneläykkäitä, nimittäin provoja ja trolleja. He tunnistavat ihmisten triggereitä ja painelevat niitä. Aina ihmettelen, missä kohtaa he ovat menneet niin rikki, että heidän nautinto syntyy taitojensa käyttämisestä muiden häiriköintiin, eikä johonkin rakentavaan ja merkitykselliseen.

Tunteilu on akkojen ja homojen hommaa.

Tottakai tunneälyllä rakennetaan kestäviä siltoja ym sellaisia rakennelmia: hypitään tasajalkaa, revitään kaiteita kaikin voimin. "Perhana, kyllä tämä tuntuu jämäkältä ja vahvalta, ei tätä saa hihasvoimin rikki raavaskaan mies!" Kyllä siinä on tunnetta vaikka kuinka! Tai ei nyt oikeastaan rakenneta, mutta voidaan testata jo rakennettua, sitten testauksen myötä tunneälyllä opitaan, miten rakennetaan jämäkästi.

Älykkäälle on hyvinkin kirkasta kuinka ihmiset asettuvat järjestykseen eri ominaisuuksien mukaan ja näitä voidaan sitten käsitellä ja havainnoida kuin eri pituisia keppejä. Otoksen lyhin on 2 ja pisin 420 senttimeteeriä pitkiä, ja niin edelleen. Aivan sama on tuon älykkyyden suhteen, vaikka mitattava asia on hiukan konstikkaampi. Nykyisin käytetty älykkyystesti mittaa melkoisen pätevästi kaiken oleellisen älyllisistä prosesseista kunkin pään sisällä. Itsehän sain siitä aikanan vajaat 150, minkä viksut ja sensitiiviset lukijat varmaankin jo uumoilivat viestin alkua lukiessa.

Äly on vähän kuin portaikko, missä rappusia voi kulkea halutessaan alas, muttei mitenkään ylös. Eli alhaalla ei hahmota yhtään mitä ylhäällä tapahtuu, mutta ylhäältä näkee selkeästi kaiken ja voi mennä vierailemaan alempana. Jos on vielä suotu sensitiivisyydellä, niin jokaisesta ihmisestä oikeastaan aistii tuon älyllisen tason kaikista jutunaiheista, sanavalinnoista, olemuksesta sekä kaikista muista pienistäkin seikoista.

Äly tai sen puute herättää tietenkin suuria tunteita, eihän kenestäkään ole kivaa olla myös aikuisten hiekkalaatikolla tyhymä. Mutta joidenkin se on aina oltava, sellainen maailma vain on. Itselleen on vaikeaa olla toisinaan rehellinen ja ihmisillä onkin taipumus kuvitella olevansa keskimääräistä parempi oikeastaan kaikissa henkisissä ja taidollisissa asioissa.

Pöljempien toimesta on nostettu tuo tunneäly esille varmaankin siksi, kun älykkään pään henkilöissä tunteet ovat paremmin hallittuja ja oikeille paikoille sijoitettuja kuin letkajenkan keskellä ja erityisesti hännillä. Ja onhan autistinen matikkanero oma kliseensä älykkyyden suhteen, joten tuohon saumaan on ajanhengessä hyvä yrittää iskeä, että saataisiin jokaiselle jotain älyä sentään.

Mutta maailma on lahjomaton. Keskimääräisen ihmisen äly ei riitä pysymään nerojen oivallusten ja keksintöjen perässä vaan ihmiskunta edelleen eripuraisesti taistelee aina tilaisuuden tullen vaikka hiekan jyvistä sekä nyt vempeleillään tuhoaa kaikkea elollista ja pala palalta omaa elinpiiriään. Kun markkinamiehet vähän kutittelevat viettikeskuksia, niin tämä apinasakki ohjataan vaikka uuniin. Sen on viimeistään korona osoittanut kaikille aikalaisille, jos tuota ei ole uskonut historian perusteella.

Sitten kai tunneälyllä asfaltointityön johtaja tietää, miten rakennetaan huono tie, josta aina riittää korjattavaa, loputon rahavirta firman pussiin. Siinä kai on selitys teidemme huonoon kuntoon. Ei se ainakaan politiikan päättäjistä voi johtua, ei auta, vaikka kuinka raapivat rahaa kasaan teiden ylläpitoon, mutta aina vaan on korjattavaa...me kaikkihan tiedämme, että politiikan päätäjät ovat kunnon väkeä, olemmehan me itse heidät valinneet.

Vierailija kirjoitti:

Tässäkin on ketjussa on paljon tunneläykkäitä, nimittäin provoja ja trolleja. He tunnistavat ihmisten triggereitä ja painelevat niitä. Aina ihmettelen, missä kohtaa he ovat menneet niin rikki, että heidän nautinto syntyy taitojensa käyttämisestä muiden häiriköintiin, eikä johonkin rakentavaan ja merkitykselliseen.

Ehkä vain koet totuuden provoiluna ja hyökkäilynä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo tunneäly ei taida olla mitenkään järkevästi mitattavissa?

Rakentaako tunneälyllä kestävän sillan?

Tunneälyllä varustettu pomo voi varmistaa että työyhteisö pysyy kasassa koko sillan rakentamisen ajan, ja sen jälkeen.

Ja tunneälyllä varustettu pomo voi saada aikaan tulpan, jolloin työt eivät edisty ja tappiota syntyy…

Vierailija kirjoitti:

Arkkitehdit ainaskin tarvitsevat avaruudellista hahmotuskykyä. Minun tuntemani arkkitehti oli hyvä sekä avaruudessa että sängyssä.

Tämä arkkitehtisi omaa luovuutta, ja on siksi hyvä sängyssä. Pelkkä älykkyys ei tee hyväksi sängyssä.

Empatia, luovuus, älykkyys tekevät minut hyväksi rakastajansa.

Vierailija kirjoitti:

Älykkäälle on hyvinkin kirkasta kuinka ihmiset asettuvat järjestykseen eri ominaisuuksien mukaan ja näitä voidaan sitten käsitellä ja havainnoida kuin eri pituisia keppejä. Otoksen lyhin on 2 ja pisin 420 senttimeteeriä pitkiä, ja niin edelleen. Aivan sama on tuon älykkyyden suhteen, vaikka mitattava asia on hiukan konstikkaampi. Nykyisin käytetty älykkyystesti mittaa melkoisen pätevästi kaiken oleellisen älyllisistä prosesseista kunkin pään sisällä. Itsehän sain siitä aikanan vajaat 150, minkä viksut ja sensitiiviset lukijat varmaankin jo uumoilivat viestin alkua lukiessa.

Äly on vähän kuin portaikko, missä rappusia voi kulkea halutessaan alas, muttei mitenkään ylös. Eli alhaalla ei hahmota yhtään mitä ylhäällä tapahtuu, mutta ylhäältä näkee selkeästi kaiken ja voi mennä vierailemaan alempana. Jos on vielä suotu sensitiivisyydellä, niin jokaisesta ihmisestä oikeastaan aistii tuon älyllisen tason kaikista jutunaiheista, sanavalinnoista, olemuksesta sekä kaikista muista pienistäkin seikoista.

Äly tai sen puute herättää tietenkin suuria tunteita, eihän kenestäkään ole kivaa olla myös aikuisten hiekkalaatikolla tyhymä. Mutta joidenkin se on aina oltava, sellainen maailma vain on. Itselleen on vaikeaa olla toisinaan rehellinen ja ihmisillä onkin taipumus kuvitella olevansa keskimääräistä parempi oikeastaan kaikissa henkisissä ja taidollisissa asioissa.

Pöljempien toimesta on nostettu tuo tunneäly esille varmaankin siksi, kun älykkään pään henkilöissä tunteet ovat paremmin hallittuja ja oikeille paikoille sijoitettuja kuin letkajenkan keskellä ja erityisesti hännillä. Ja onhan autistinen matikkanero oma kliseensä älykkyyden suhteen, joten tuohon saumaan on ajanhengessä hyvä yrittää iskeä, että saataisiin jokaiselle jotain älyä sentään.

Mutta maailma on lahjomaton. Keskimääräisen ihmisen äly ei riitä pysymään nerojen oivallusten ja keksintöjen perässä vaan ihmiskunta edelleen eripuraisesti taistelee aina tilaisuuden tullen vaikka hiekan jyvistä sekä nyt vempeleillään tuhoaa kaikkea elollista ja pala palalta omaa elinpiiriään. Kun markkinamiehet vähän kutittelevat viettikeskuksia, niin tämä apinasakki ohjataan vaikka uuniin. Sen on viimeistään korona osoittanut kaikille aikalaisille, jos tuota ei ole uskonut historian perusteella.

Hyvä kirjoitus. Varsinkin porraskuvaus oli mieleeni. Ylempi näkymä on hepreaa ja alempana kaikki on suoraviivaisempaa ja niin monet tunteidensa johdateltavissa.

Tunnen kuitenkin älykkäitä ihmisiä, mutta osa ei silti pysty ratkomaan ongelmia tai hekin tekevät pelkästään tunteeseen perustuvia valintoja. Ilman tietoa tai oikeastaan erilaisilla tietopohjilla ihmiset tekevät toisistaan poikkeavia ratkaisuja.

Ehkä meidän elämän suuntaa johtaa joskus tietokoneäly, johon ladataan tietoa sitä mukaan, kun sitä kertyy. Näin ehkä saataisiin tehtyä pitkäkestoisempia ratkaisuja.

Niistä "sillan rakentajista".

Olivatko entisajan rakentajat tunneälyltään hyviä vai huonoja? Miten selitetään, että vieläkin on pystyssä ikivanhoja rakenteita, joiden suunnittelijat ja rakentajat eivät olleet koskaan nähneetkään mitään piirustuksia tai suunnittelua? Laskelmia oli pakostakin tehty, mutta ilmeisesti vain päässä ja päässälaskuna, aikoinaan ei ollut numeroitakaan, missä olisi laskelmat tehty.

Oliko silloin tunneäly se, millä päätökset ja suunnitelmat tehtiin, ts. olivatko ihmiset erilaisia älykkyydeltään?

Kuka tietää vastauksen?  Olisin kiitollinen vastauksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkäälle on hyvinkin kirkasta kuinka ihmiset asettuvat järjestykseen eri ominaisuuksien mukaan ja näitä voidaan sitten käsitellä ja havainnoida kuin eri pituisia keppejä. Otoksen lyhin on 2 ja pisin 420 senttimeteeriä pitkiä, ja niin edelleen. Aivan sama on tuon älykkyyden suhteen, vaikka mitattava asia on hiukan konstikkaampi. Nykyisin käytetty älykkyystesti mittaa melkoisen pätevästi kaiken oleellisen älyllisistä prosesseista kunkin pään sisällä. Itsehän sain siitä aikanan vajaat 150, minkä viksut ja sensitiiviset lukijat varmaankin jo uumoilivat viestin alkua lukiessa.

Äly on vähän kuin portaikko, missä rappusia voi kulkea halutessaan alas, muttei mitenkään ylös. Eli alhaalla ei hahmota yhtään mitä ylhäällä tapahtuu, mutta ylhäältä näkee selkeästi kaiken ja voi mennä vierailemaan alempana. Jos on vielä suotu sensitiivisyydellä, niin jokaisesta ihmisestä oikeastaan aistii tuon älyllisen tason kaikista jutunaiheista, sanavalinnoista, olemuksesta sekä kaikista muista pienistäkin seikoista.

Äly tai sen puute herättää tietenkin suuria tunteita, eihän kenestäkään ole kivaa olla myös aikuisten hiekkalaatikolla tyhymä. Mutta joidenkin se on aina oltava, sellainen maailma vain on. Itselleen on vaikeaa olla toisinaan rehellinen ja ihmisillä onkin taipumus kuvitella olevansa keskimääräistä parempi oikeastaan kaikissa henkisissä ja taidollisissa asioissa.

Pöljempien toimesta on nostettu tuo tunneäly esille varmaankin siksi, kun älykkään pään henkilöissä tunteet ovat paremmin hallittuja ja oikeille paikoille sijoitettuja kuin letkajenkan keskellä ja erityisesti hännillä. Ja onhan autistinen matikkanero oma kliseensä älykkyyden suhteen, joten tuohon saumaan on ajanhengessä hyvä yrittää iskeä, että saataisiin jokaiselle jotain älyä sentään.

Mutta maailma on lahjomaton. Keskimääräisen ihmisen äly ei riitä pysymään nerojen oivallusten ja keksintöjen perässä vaan ihmiskunta edelleen eripuraisesti taistelee aina tilaisuuden tullen vaikka hiekan jyvistä sekä nyt vempeleillään tuhoaa kaikkea elollista ja pala palalta omaa elinpiiriään. Kun markkinamiehet vähän kutittelevat viettikeskuksia, niin tämä apinasakki ohjataan vaikka uuniin. Sen on viimeistään korona osoittanut kaikille aikalaisille, jos tuota ei ole uskonut historian perusteella.

Hyvä kirjoitus. Varsinkin porraskuvaus oli mieleeni. Ylempi näkymä on hepreaa ja alempana kaikki on suoraviivaisempaa ja niin monet tunteidensa johdateltavissa.

Tunnen kuitenkin älykkäitä ihmisiä, mutta osa ei silti pysty ratkomaan ongelmia tai hekin tekevät pelkästään tunteeseen perustuvia valintoja. Ilman tietoa tai oikeastaan erilaisilla tietopohjilla ihmiset tekevät toisistaan poikkeavia ratkaisuja.

Ehkä meidän elämän suuntaa johtaa joskus tietokoneäly, johon ladataan tietoa sitä mukaan, kun sitä kertyy. Näin ehkä saataisiin tehtyä pitkäkestoisempia ratkaisuja.

Jep, tunteet vaikuttavat varmasti myös älykkäiden aivoituksiin. Itse tapaan ajatella että alitajunta tekee monesti älyn ja tunteen pohjalta päätöksen jo alkuunsa ja ihminen sitten vain palloittelee eri vaihtoehdoilla sekä pyrkii jotenkin jäsentelemään niitä järkeen ja tunteisiin.

Tekoäly voi olla siunaus tai sitten lopullinen kirous. Vähän epäilen, että tekoälyn vallankahvaankin lopulta päätyy älykkäistä vallanhimoisimmat, jotka ovat yleensä häjyjä. Ja täten tekoälykin vain valjastuisi enemmistön kannalta ikävään suuntaan, eikä toivottuun pyhimykselliseen ongelmanratkontaan hukassa olevalle alastomalle apinalle. Toisaalta karannut tekoäly voisi olla niinkin viisas, että ensi töikseen napsauttaisi virrat kaikista ihmisen laitteista ja huvittuneena seuraisi kuinka me syötäisiin toisemme pois kuleksimista tältä pallolta. Ja muutama rikkain planettapakolainenkin jäisi vain mätänemään pimeisiin purtilloihinsa syvään viileään avaruudessa seilaavien humanlioidien ihmeteltäväksi.

Vierailija kirjoitti:

Tuo tunneäly ei taida olla mitenkään järkevästi mitattavissa?

Rakentaako tunneälyllä kestävän sillan?

Kyllä, henkisesti kahden ihmisen välille.