Mitä läheisen syöpä opetti

Jokaisen kannattaa pyrkiä järjestämään elämänsä siten, että läheisen sairastuminen ja mahdollinen kuolema ei vie mukanaan toimeentuloa ja elämänuskoa (siis kokonaan). Aina pitää miettiä, millä elää, jos toinen poistuu rinnalta. Psyykkisestä hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta ennaltaehkäisevästikin, jotta pärjää kriisin keskellä.

Osa hyvää tarkoittavista sukulaisista/ystävistä ei tositilanteessa kykene olemaan lähimpien omaisten tukena, vaan ovat pelkästään taakaksi esim. jatkuvilla tiedustelusoitoilla ja voivottelulla. Heille kannattaa asettaa rajat. Itse olen ottanut joihinkuihin myös lopullisesti etäisyyttä, enkä esim. ole tutustuttanut sittemmin syntyneitä lapsiani heihin pyynnöistä huolimatta. Ei sellaisilla sukulaisilla tee mitään.

Jos muut lähiomaiset eivät ota lainkaan järjestelyvastuuta käytännön asioista, tee itsekin vain se, mitä itseäsi uhraamatta kykenet, äläkä veny enempään.

Lääkäriin tulisi mennä ajoissa, eikä jäädä (pelosta) menemättä niistä pienemmistä oireista. Äidilläni oli suolistosyöpä ja lääkäriin meni vasta, kun oli laihtunut parissa kuukaudessa kymmeniä kiloja ja vaatteet roikkui päällä. Oireita kyllä oli ollut jo pitkään mutta ne kuitattiin herkkävatsaisuudella ja muilla vastaavilla selityksillä. Isoäidillä oli gynekologinen syöpä eikä hänkään mennyt lääkäriin vaikka epämääräistä vuotoa esiintyi vaihdevuosien jälkeen. Molemmilla rankat hoidot ja leikkaukset ja kuolema vuodessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni oli syöpä. Opin että yksin pitää ihmisen pärjätä ja ihmiset ovat pahoja ja itsekkäitä.

Onpa ikävä huomio. Ikävää että et saa lohtua ja kannustusta läheisiltä

Kyllä läheiset ovat kannustaneet mutta suurin osa asuu toisella puolella suomea lähiläheinen on täysin avustettava muistisairas. Lähinnä tuo huomio oli suomalaisesta yhteiskunnasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole läheisen syöpä eikä kai opettanut mitään, mutta työtoverilla on syöpä ja sitä jatkuvan papatuksen määrää siitä syövästä.. Joo on ikävää, että on syöpä ollut jo monta vuotta ja on tosi kiva, että olet ihmeen kaupalla edelleen elossa, mutta en voi ottaa syöpääsi kannettavakseni ja nyt pitäisi tehdä TÖITÄ. Siis alkaa vaan käymään hermoon ja asiasta on pomon kanssa keskusteltu ja työkaveri tietää, että nää asiat pitää jättää kotiin, mutta papatus sen kuin jatkuu. Lähipiirissä on myös ihmisiä, jotka ovat terminaaliseksi syöväksi luokitellusta syövästä selviytyneet elämään ja elävät sen kuoleman mahdollisuuden kanssa päivittäin eivätkä he siitä syövästä papata jatkuvasti vaan keskittyvät elämään.

Hyi helkkari miten vastenmielinen nilviäinen sä oot.

Olen syöpäsairas itse enkä tajua näitä, jotka näännyttää kaikki muutkin sairautensa alle. Meille sairastuneille tarjotaan kyllä terapiaa ja muuta keskustelu- ja vertaistukiryhmän apuja, ei niitä tarvitse enää työpaikalle viedä, etenkään, kun kenenkään työnkuvaan ei kuulu olla siellä terapeuttina. Kuulostaa tylyltä mutta tuo asia ei kuulu työpaikalla ruodittavaksi päivästä toiseen. En jaksaisi itsekään valittaa, hyvä vaan jos olisi kerrankin jotain muuta ajateltavaa ja keskusteltavaa kuin oma sairaus ja hoidot.

Opin, että ennusteen tietää vasta, kun tutkimukset on tehty. Läheiseni sai epileptisen kohtauksen ja hänellä todettiin kuvantamistutkimuksissa aivokasvain. Vaikkei tätä meille suoraan sanottu, päättelin itse, että kasvaimen kasvutapa ja läheiseni ikä viittaavat siihen, että kyseessä olisi todennäköisesti erittäin huonoennusteinen syöpä (glioblastoma multiforme).

Itkin osaston käytävällä käytyäni tapaamassa omaistani ja puolituttu hoitaja lohdutti, että kannattaa odottaa rauhassa loppuja tutkimustuloksia. Patologin tutkimuksessa selvisi, että kyseessä olikin harvinaisempi ja hitaasti etenevä syöpä. Ennuste oli 10-15 vuotta, mikä tarkoitti iäkkäällä läheiselläni liki normaalia elinikää. Nyt diagnoosista on 8 vuotta, eikä syöpä ole edennyt. Uskon, että olisin voinut olla paremmin tukena sairastuneelle, jos olisin alkuvaiheessa malttanut olla katastrofoimatta etukäteen.

Opetti käymään kokokehon magneettikuvauksessa, jotta mahdolliset kasvaimet löytyisivät ajoissa. Ulkomailla löytyy monesta paikasta, Suomessa 2-3 paikkaa, jotka tekevät noita

Vierailija kirjoitti:

Sen, että lähtö terveestä ja täysillä vielä työelämässä olevasta voi tulla kuukaudessa.

Tämä!