Neljäsluokkalainen itkee tehdessään läksyjä
Miten voimme tukea häntä käyttämään päättelykykyä ja ajattelua ulkoaopettelun sijasta? Hän on luokkansa parhaita oppilaita mutta jotenkin väärällä tavalla. Oppii nopeasti ja ulkoa mutta ei osaa ajatella, soveltaa. Läksyjen teko on itkeskelyä ja sitä on kauhea seurata. Asiallisia vinkkejä kaivataan!
Kommentit (67)
Yrittäisin saada hänet ottamaan koulunkäynnin rennommin. Puhuisin muina miehinä tällaisia:
"Sauli Niinistö on kyllä Suomelle hyvä presidentti. Ajatella, että hän oli koulussa oikeastaan aika huono, mutta silti opiskeli lakimieheksi ja on nyt peräti presidentti. Mutta niin se menee, että luokan parhaasta oppilaasta ei aina tule menestyvää aikuista. Keskinkertaisuus riittää."
"Elämässä tärkeintä on nauttiminen ja ilo."
"Hei, sovitaanko, että teet enää 15 minuuttia läksyjä, niin ehditään yhdessä vesipuistoon/Mäkkäriin/uimaan tms. Mulla on aina niin kivaa, kun tehdään yhdessä jotakin."
"Läksyjen tekemisessä riittää, kun ne on tehty vähän sinne päin."
[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 22:37"]
Meillä tehdään vieläkin läksyjä.. aloitettiin tosiaan 19 aikoihin. Lapsi nukahti jo kerran (tekee sängyssä) mutta pakko se on valmiiksi saada!
[/quote]
Siis kumman mielestä ja miksi? Johan tuossa menee huomisen oppimiskyky, kun unet kärsivät läksyjen takia. Väsynyt ei muista eikä opi. Stressaantunut ei sekään opi. Ahdistunut ei tosiaankaan opi.
Sängyn kuuluu olla turvapaikka, josta ei tule mieleen läksyt vaan nukkuminen. Jos lapsi hakeutuu sänkyyn läksyineen, koska se tuntuu rauhoittavalta, niin miten olisi mieluummin se namittaminen tms?
Yhdet läksyt kerrallaan. Tai sitten katsotte pari tehtävää vaikkapa matikan läksyistä ja pari jostain toisesta aineesta, niin ei kyllästy, ja sitten 5 min tauko. Ja sitten taas jatkuu
Päättelykykyä parannetaan ulkoaoppimisella. Kun on paljon tietoa, osaa niitä alkaa yhdistää. Mun mielestäni on aina ollut jotenkin naurettavaa erottaa ulkoa oppiminen ja päättelykyky täysin toisistaan.
Voisitteko te auttaa sitä lasta ja selittää asiat ihan normaalisti, niin ette tuhoa koulumotivaatiota kokonaan?
Mulla oli kauppakorkeassa opiskeleva tuttu, joka tenttiin lukiessa aina välillä itki ja heitti kirjan seinään. Ei aina voi nauttia opiskelusta... Mutta kun kyse on nelosluokkalaisesta, kannattaisi opetella ottamaan läksyt vähemmän vakavasti.
Antakaa tehdä läksyt itse. Kun lasta auttaa liikaa, hän alkaa kuvittelemaan ettei osaa itse! Lapsen pitää aidosti itse kiinnostua opiskeltavasta asiasta, jos tähdätään syvälliseen oppimiseen. Tuolla menolla lapsi saa burn outin jo ennen lukiota.
[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 17:38"]
Mulla oli kauppakorkeassa opiskeleva tuttu, joka tenttiin lukiessa aina välillä itki ja heitti kirjan seinään. Ei aina voi nauttia opiskelusta... Mutta kun kyse on nelosluokkalaisesta, kannattaisi opetella ottamaan läksyt vähemmän vakavasti.
[/quote]
olet aivan oikeassa, mutta miten hän oppisi ottamaan iisimmin?
ap
Mulla kans tilanne päällä, nelosluokkalainen kirjoitta itkien ainetta tuossa vieressä. Minä vahdin häntä, ettei touhua mitään muuta, kuten värittele vihkon reunoja. Ei kuulemma tule mitään kirjoitettavaa mieleen. Kohta vielä matikka ja enkku. Kaikki arki-illat tällaisia...vasta neljättä vuotta.
No miten kauan jaksaa yrittää itse ilman avunantamista? Jos alkaa turhaantua voitte sanoa että katsoo läksyjä parin tunnin päästä uudestaan ja autatte sitten kun hän jaksaa keskittuä taas.
[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 17:43"]
Mulla kans tilanne päällä, nelosluokkalainen kirjoitta itkien ainetta tuossa vieressä. Minä vahdin häntä, ettei touhua mitään muuta, kuten värittele vihkon reunoja. Ei kuulemma tule mitään kirjoitettavaa mieleen. Kohta vielä matikka ja enkku. Kaikki arki-illat tällaisia...vasta neljättä vuotta.
[/quote]
Tuttua. Ei keksi mitään, yhyy, mitä nyt. Hermot menee tässä jo vähitellen.
ap
Meillä on kaikki lapset marisseet ja kiukutelleet läksyistä. Valitettavasti, niin kurjaa kuin se onkin, tuo kuuluu kasvamiseen. Vastuu kotitehtävien tekemisestä kuuluu lapselle. Sopeutuminen vie oman aikansa, niinkuin kasvaminen ja uusien asioiden oppiminen muutenkin.
Kasvukipuja.
Jatkuvalla kyttäyksellä ja painostuksella läksyistä tulee paha peikko. Yläasteella loppuukin sitten niiden teko kokonaan...
[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 17:44"]
No miten kauan jaksaa yrittää itse ilman avunantamista? Jos alkaa turhaantua voitte sanoa että katsoo läksyjä parin tunnin päästä uudestaan ja autatte sitten kun hän jaksaa keskittuä taas.
[/quote]
itku alkaa jos emme auta, kierroksia kerätään, koko asia saa ylisuuren roolin! lopulta pakko auttaa. Olemme aika väsyneitä tähän!
ap
[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 17:47"]
Jatkuvalla kyttäyksellä ja painostuksella läksyistä tulee paha peikko. Yläasteella loppuukin sitten niiden teko kokonaan...
[/quote]
Mistä painostuksesta on kyse? Nyt en ymmärtänyt.
Kiitos niille joilla on aitoja vinkkejä asiaan!
ap
Jos ei keksi mitä kirjoittaisi niin jättäköön sitten tekemättä ja kuunnelkoot open saarnan. Toiminut meillä.
[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 17:47"][quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 17:44"]
No miten kauan jaksaa yrittää itse ilman avunantamista? Jos alkaa turhaantua voitte sanoa että katsoo läksyjä parin tunnin päästä uudestaan ja autatte sitten kun hän jaksaa keskittuä taas.
[/quote]
itku alkaa jos emme auta, kierroksia kerätään, koko asia saa ylisuuren roolin! lopulta pakko auttaa. Olemme aika väsyneitä tähän!
ap
[/quote]Kai itkee kun huomaa että annatte sillä periksi. Nyt sanotte että läksyjä katsotaan uudestaan vaikka 2h päästä jos lapsi suostuu marisematta silloin. Jos marina alkaa uudestaan auttaessa niin varoituksen jälkeen läksy jää lapsen omalle vastuulle.
Ei toimi wilma-merkinnät meillä... Tai no auttaa vähän, vaikutus viikkorahaan auttaa kans vähän, mutta silti illat hankalia. Ollaan koitettu myös että jätetään lapsi yksin tekemään. Silloin läksyihin saattaa mennä 8h illassa. Poika kirjoitti just aineeseen että pahin pelkoni on äiti, joka suuttuu jos en tee läksyjä. En käskenyt pyyhkiä...
8
Kun olin koulussa tein läksyt aina itse. Herranjestas mitä paapontaa, että lapsen itkiessä tehdään se karhunpalvelus hänelle ja madalletaan kynnys ylimatalaksi. Miksi ette anna niiden kersojenne oppia mokaamaan???????????
Lapseni aloitti juuri ekaluokan ja muakin himottais auttaa läksyissä ja katsoa, että niihin ei jää virheitä, mutta EN tee sitä, koska se ei sitten mene miten sen kuuluu mennä. Normaalia on, että lapsi oppii omalla tasollaan. Kun lapsi ei opi odottamaan, että autetaan, oppii selviytymään itse.