Miten on mahdollista, että psykologiksi valmistunut tuttavani on täysin kehittymätön persoonaltaan
Ihminen on siis laillistettu psykologi, enkä ole eläessäni törmännyt lapsellisempaan ihmiseen. Sen lisäksi, että suuttuu kaikille kaikesta ja on kaikille kateellinen, on häneltä elämänhallinta jotenkin täysin kadoksissa. Kiteytyykö tässä ”suutarin lapsella ei ole kenkiä”, vai onko niin, että ei ole sisäistänyt mitään oppimaansa eikä osaa sitä itseensä soveltaa. Ja kyllä, ihminen on työelämässä. En todellakaan haluaisi asiakkaakseen.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Psykologian tai psykiatrian opinnot eivät ratkaise omia ongelmia.
Kokeilijoita on aina.
Joo, mutta miten tällainen ihminen voisi koskaan olla avuksi toiselle ongelmaiselle?
Aika vaikeata on tähän vastata juuta tai jaata. Millaista vastakaikua toivot täältä?
Kerran eräs, joka meinasi opiskella psykologiksi totesi, että psykologit tarvitsee itse psykologia. Vaihtoi alaa.
Aika montaa ihmistä toinen rakastaa ja toinen vihaa.
Tuttavani opiskeli aikanaan psykologiaa vuosia sitten ja hän kertoi että heillä oli joku oma tutkimus tai terapiajakso tms. En muista enää tarkkaan. Mutta hän kertoi saaneensa siitä puhtaat paperit, mutta moni ei saanut.
Tunnen yhden psykologin joka käyttää huumeita ja laittaa itsetuhoisia uhkauksia nettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykologian tai psykiatrian opinnot eivät ratkaise omia ongelmia.
Kokeilijoita on aina.
Joo, mutta miten tällainen ihminen voisi koskaan olla avuksi toiselle ongelmaiselle?
Ei niistä mitään apua olekaan. Ne vain hokee opiskelleensa ja tietävänsä asioita muta ymmärrys puuttuu, koska omatkin traumat on hoitamatta.
Ei se, että on opiskellut jotain, tarkoita, että olisi sisäistänyt oppimansa ja varsinkaan soveltaisi sitä itseensä. Valitettavasti psykologeissa on paljonkin sellaisia, jotka eivät oikeasti alalle sovellu, eivätkä siksi oikeasti pysty auttaa asiakkaitaan, mutta eihän sellaista mitenkään mitata, töihin vaan jos on psykologin paperit kourassa.
Näitä riittää. Omassa tuttavapiirissä eri alojen asiantuntijat on useassa tapauksessa nimenomaan niitä, joiden henkilökohtainen elämä repsottaa ammatillisen asiantuntemuksen osalta TÄYSIN.
Esim. lääkäri joka laiminlyö oman terveytensä täysin, psykologi jonka ihmissuhteet ei onnistu ja lapsen kasvatuksenkin feilannut, lasten- ja nuortenpsykiatri jonka ainokainen narkkasi jo teininä, aikuissosiaalityötä ongelmaisten kanssa tekevä elämänhallintaongelmainen jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykologian tai psykiatrian opinnot eivät ratkaise omia ongelmia.
Kokeilijoita on aina.
Joo, mutta miten tällainen ihminen voisi koskaan olla avuksi toiselle ongelmaiselle?
Miksi psykologin pitäisi olla avuksi ongelmaisille? Iso osa psykologeista ei ole mitään terapeutteja. He tekevät erilaista testausta tai tutkimustyötä, eikä esim työnhakijoiden testeissä mitään ongelmia hoideta.
Jos ihminen lähtee sitten esim psykoterapiakoulutukseen, siellä pitää itsekin käydä terapiassa, ja selvittää niitä omia ajatuksiaan.
Palstan kestoaihe, vuodesta toiseen.
Psykologi on sitä ja psykologi on tätä ja sitten taivastellaan.
Mitä sitten?
Vierailija kirjoitti:
Tuttavani opiskeli aikanaan psykologiaa vuosia sitten ja hän kertoi että heillä oli joku oma tutkimus tai terapiajakso tms. En muista enää tarkkaan. Mutta hän kertoi saaneensa siitä puhtaat paperit, mutta moni ei saanut.
Voi rakas. *Puhtaat paperit"?
Aivan täyttä huttua koko kommentti. Ei liity mitenkään todellisuuteen.
Diipa daapa diipa daapa...
Päivästä toiseen joku ei pääse sen yli millainen joku keksitty psykologi on.
Valtaosan psykologeista työ ei ole sitä autetaan jotakuta, mutta valtaosa ihmisistä luulee näin ja arvioi psykologien persoonaa tämän harhan vallassa.
Täysin turhaa hommaa eikä johda täällä av:llä taivasteltuna mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttavani opiskeli aikanaan psykologiaa vuosia sitten ja hän kertoi että heillä oli joku oma tutkimus tai terapiajakso tms. En muista enää tarkkaan. Mutta hän kertoi saaneensa siitä puhtaat paperit, mutta moni ei saanut.
Voi rakas. *Puhtaat paperit"?
Aivan täyttä huttua koko kommentti. Ei liity mitenkään todellisuuteen.
Psykoterapia oli ainakin joskus suositus. Eikä siitä voi olla mitään puhtaita papereita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykologian tai psykiatrian opinnot eivät ratkaise omia ongelmia.
Kokeilijoita on aina.
Joo, mutta miten tällainen ihminen voisi koskaan olla avuksi toiselle ongelmaiselle?
Ei niistä mitään apua olekaan. Ne vain hokee opiskelleensa ja tietävänsä asioita muta ymmärrys puuttuu, koska omatkin traumat on hoitamatta.
Miten ihmeessä joku väitteesi teoreettinen oma ongelma estäisi ymmärrystä jostain jonkun toisen hlön teoreettisesta ongelmasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttavani opiskeli aikanaan psykologiaa vuosia sitten ja hän kertoi että heillä oli joku oma tutkimus tai terapiajakso tms. En muista enää tarkkaan. Mutta hän kertoi saaneensa siitä puhtaat paperit, mutta moni ei saanut.
Voi rakas. *Puhtaat paperit"?
Aivan täyttä huttua koko kommentti. Ei liity mitenkään todellisuuteen.Psykoterapia oli ainakin joskus suositus. Eikä siitä voi olla mitään puhtaita papereita.
Eikö yhä asiakastyöhön päätyvä psykologi joudu käymään ainakin hetken omaa terapiaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykologian tai psykiatrian opinnot eivät ratkaise omia ongelmia.
Kokeilijoita on aina.
Joo, mutta miten tällainen ihminen voisi koskaan olla avuksi toiselle ongelmaiselle?
Ei niistä mitään apua olekaan. Ne vain hokee opiskelleensa ja tietävänsä asioita muta ymmärrys puuttuu, koska omatkin traumat on hoitamatta.
Miten ihmeessä joku väitteesi teoreettinen oma ongelma estäisi ymmärrystä jostain jonkun toisen hlön teoreettisesta ongelmasta?
Olen eri, mutta jos ammattiauttajan oma elämänhallinta on täysin heitteillä, ei hän kyllä pysty tuloksekkaasti auttamaan muitakaan. Tähän on ihan sellainen sanontakin, kuin ”sokea sokeaa taluttaa”.
SIksi, ettei psykologiaan ole enää (tietääkseni) soveltuvuuskoetta. Soveltuvuuskokeista on yliopistoissa luovuttu monissa koulutusohjelmissa. Ei mielestäni hyvä asia ollenkaan. Onko hyvä, että joku käy kalliin ja pitkän koulutuksen ja vasta valmistumisen jälkeen selviää, ettei ole lainkaan soveltuva ja ettei tule koskaan työllistymään alalta?
Psykologian tai psykiatrian opinnot eivät ratkaise omia ongelmia.
Kokeilijoita on aina.