Transsukupuolisena kaapissa, en tiedä miten kerron miehelleni

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellä vähän samaa, tosin minulla ei ole noin vahvaa käsitystä että olisin trans, mietin sitä välillä mutta sitten taas välillä että olen vaan vähän miesmäinen nainen.

Olin jo lapsena hyvin poikamainen sekä ulkonäöltäni että kiinnostuksiltani. Teininä oli kuitenkin tärkeää kaverien suosio, joten aloin meikata ja pukea itsestäni naisellisempaa. Onnistuinkin olemaan viehättävä ja suosittu tyttö, niin poikien kuin kaverienkin keskuudessa. Tämä rooli jäi päälle, mutta koen olevani aseksuaali enkä koskaan siksi ole esim. mennyt naimisiin tai saanut lapsia. Suhteita oli, mutta ne oli vain sellaista huomion ja ihailun hakua toiselta, seksi oli yhdentekevää enkä oikein sitä ihmisen seuraakaan kaivannut. Olen myös erittäiin miesvaltaisella alalla.

Keski-iän kriisissä vasta aloin miettiä näitä sukupuoli-identiteettihommia, eikä se mietintä ole vieläkään valmis. Tällä hetkellä kai koen, etten halua määritellä itseäni miksikään, minä vain OLEN. Olen vähitellen luopunut murrosiässä omaksutusta korostetun naisellisesta tyylistä, mutta eihän lyhythiuksinen, farkkuihin ja huppareihin pukeutuva nainen nykyään mikään kummajainen ole. Varsinkaan tosiaan alallani. En varmaan koe olevani mitään sukupuolta sisäisesti tällä hetkellä, mutta saa nähdä muuttuuko se vielä.

Miksi olemme unohtaneet sen, että 80- ja 90-luvuilla oltiin aika sukupuolineutraaleja? Olen itsekin keski-ikäinen ja tuntuu kuin eläisin rinnakkaistodellisuudessa, jossa osa on unohtanut, että nainen on  nainen luonteesta, kiinnostuksenkohteista ja ulkonäöstä riippumatta. 

Mihin unohtui käytös?

Se myös, ihan listasin muutamia asioita. Kuuluu mukaan toki. 

Sukupuoli on vain biologiaa, En tunne olevani mitään sukupuolta, olevan vain. Kehoni on naisen. 

Tässä tiivistettynä se, mitä on olla nainen. 

Vierailija kirjoitti:

Konservatiivisessä ympäristössä kasvanut nainen kokee ettei sovi naisiin kohdistettuihin stereotypioihin, joten jäljelle jää vain se mahdollisuus että sukupuolisielu on livahtanut väärään kroppaan. Eli vanha tuttu tarina. Aloittaja, joku mystinen naiseuden tunne on huuhaata. Lopeta yrittäminen ja elä omannäköistä elämääsi, ei sinun tarvitsekaan sopia ahtaisiin muotteihin.

Niinpä. En tunne yhtäkään naista, joka "tuntisi" olevansa nainen.

On ihan normaalia olla pitämättä stereotypioista, joita naisille tyrkytetään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen että ihminen sisäisesti tuntisi olevansa "nainen" tai "mies" noin vahvasti saati että VAATE nykyaikana olisi enää sen tekijä noin vahvasti. Harvoilla heteroilla noin tärkeää.

Monet fiksoutuu _vaatteisiin_ jolloin ei kyse ole sukupuolesta edes vaan siitä että haluaa PUKEUTUA esim meikata ja käyttää naisten vaatteita enemmän kuin naisellisinkaan nainen ja toisin päin.

Sinä olet sinä. Viis vaatteista. Voi pukeutua neutraalivaatteisiin ja olla meikkaamatta. Jos et ole trolli, terapian paikka joka tapauksessa. En ymmärrä tarvetta lokeroita yhtään miksikään, miksi nykyään ihmiset ajavat itseään ahtaisiin lokeroihin?? Kun ei ole pakko. Olemme ihmisiä

Ei se ole vain vaatteet, vaan siihen sisältyy paljon muutakin.

Mitä muuta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen että ihminen sisäisesti tuntisi olevansa "nainen" tai "mies" noin vahvasti saati että VAATE nykyaikana olisi enää sen tekijä noin vahvasti. Harvoilla heteroilla noin tärkeää.

Monet fiksoutuu _vaatteisiin_ jolloin ei kyse ole sukupuolesta edes vaan siitä että haluaa PUKEUTUA esim meikata ja käyttää naisten vaatteita enemmän kuin naisellisinkaan nainen ja toisin päin.

Sinä olet sinä. Viis vaatteista. Voi pukeutua neutraalivaatteisiin ja olla meikkaamatta. Jos et ole trolli, terapian paikka joka tapauksessa. En ymmärrä tarvetta lokeroita yhtään miksikään, miksi nykyään ihmiset ajavat itseään ahtaisiin lokeroihin?? Kun ei ole pakko. Olemme ihmisiä

Ei se ole vain vaatteet, vaan siihen sisältyy paljon muutakin.

Mitä muuta?

Siinäpä sulle pohtimista.

Vierailija kirjoitti:

Olen köriläsmies. Kuinka selittää vaimolle, että haluan kuoria peenikseni ja tehdä siitä neovaginan, kun niin haluan isoa neekreinkyprää?

Huvinsa kullakin

Transsukupuolisuus puhuttaa osoitteessa Vauva .fi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen että ihminen sisäisesti tuntisi olevansa "nainen" tai "mies" noin vahvasti saati että VAATE nykyaikana olisi enää sen tekijä noin vahvasti. Harvoilla heteroilla noin tärkeää.

Monet fiksoutuu _vaatteisiin_ jolloin ei kyse ole sukupuolesta edes vaan siitä että haluaa PUKEUTUA esim meikata ja käyttää naisten vaatteita enemmän kuin naisellisinkaan nainen ja toisin päin.

Sinä olet sinä. Viis vaatteista. Voi pukeutua neutraalivaatteisiin ja olla meikkaamatta. Jos et ole trolli, terapian paikka joka tapauksessa. En ymmärrä tarvetta lokeroita yhtään miksikään, miksi nykyään ihmiset ajavat itseään ahtaisiin lokeroihin?? Kun ei ole pakko. Olemme ihmisiä

Ei se ole vain vaatteet, vaan siihen sisältyy paljon muutakin.

Mitä muuta?

Keho ja hormonitoiminta. Koen, että tarvitisisin miehen hormonitoiminnan, jotta saisin miehekkäämmän vartalon, parran, karvoituksen ja matalan äänen. Lisäksi haluan rintani ja muut naiselliset piirteeni pois.

ap

😂😂😂

Vierailija kirjoitti:

Vähän eri asia, mutta kommentoin tuohon "biologisen sukupuoleni piilottelua vaatteilla ja tyylillä ja yrittäisin olla miehekäs niin kukaan toinen mies ei koskaan voisi rakastua minuun." Vaimollani vähän sama juttu, mutta hän on sanonut, ettei kyllä lähtisi sukupuoltaan korjaamaan. Ollaan puhuttu asiasta, niin hän on sanonut, ettei ole koskaan ole ollut tyttömäinen. Itse olen bi-mies ja me ollaan kummatkin ihan tyytyväisiä näin. Kummatkin ymmärtää toistaan. Ja olen samaa mieltä, kuin edellinen kommentoija, itsesi hyvinvoinnin takia älä esitä muuta kuin olet. Itse yritin leikkiä täys heteroa aikaisemmissa suhteissa. Eli olin suhteessakin kaapissa, jossain vaiheessa totesin, että nyt riittää.

Itse itseäni lainaten. Onkohan sulla AP samaa kuin vaimollani? Hän ei tykkää jos rintoja pidetään hyvänä. Tuli uteliaisuus....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen että ihminen sisäisesti tuntisi olevansa "nainen" tai "mies" noin vahvasti saati että VAATE nykyaikana olisi enää sen tekijä noin vahvasti. Harvoilla heteroilla noin tärkeää.

Monet fiksoutuu _vaatteisiin_ jolloin ei kyse ole sukupuolesta edes vaan siitä että haluaa PUKEUTUA esim meikata ja käyttää naisten vaatteita enemmän kuin naisellisinkaan nainen ja toisin päin.

Sinä olet sinä. Viis vaatteista. Voi pukeutua neutraalivaatteisiin ja olla meikkaamatta. Jos et ole trolli, terapian paikka joka tapauksessa. En ymmärrä tarvetta lokeroita yhtään miksikään, miksi nykyään ihmiset ajavat itseään ahtaisiin lokeroihin?? Kun ei ole pakko. Olemme ihmisiä

Ei se ole vain vaatteet, vaan siihen sisältyy paljon muutakin.

Mitä muuta?

Keho ja hormonitoiminta. Koen, että tarvitisisin miehen hormonitoiminnan, jotta saisin miehekkäämmän vartalon, parran, karvoituksen ja matalan äänen. Lisäksi haluan rintani ja muut naiselliset piirteeni pois.

ap

Voi voi. Eikö sinulle koskaan opetettu, että aina ei saa mitä haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen että ihminen sisäisesti tuntisi olevansa "nainen" tai "mies" noin vahvasti saati että VAATE nykyaikana olisi enää sen tekijä noin vahvasti. Harvoilla heteroilla noin tärkeää.

Monet fiksoutuu _vaatteisiin_ jolloin ei kyse ole sukupuolesta edes vaan siitä että haluaa PUKEUTUA esim meikata ja käyttää naisten vaatteita enemmän kuin naisellisinkaan nainen ja toisin päin.

Sinä olet sinä. Viis vaatteista. Voi pukeutua neutraalivaatteisiin ja olla meikkaamatta. Jos et ole trolli, terapian paikka joka tapauksessa. En ymmärrä tarvetta lokeroita yhtään miksikään, miksi nykyään ihmiset ajavat itseään ahtaisiin lokeroihin?? Kun ei ole pakko. Olemme ihmisiä

Ei se ole vain vaatteet, vaan siihen sisältyy paljon muutakin.

Mitä muuta?

Keho ja hormonitoiminta. Koen, että tarvitisisin miehen hormonitoiminnan, jotta saisin miehekkäämmän vartalon, parran, karvoituksen ja matalan äänen. Lisäksi haluan rintani ja muut naiselliset piirteeni pois.

ap

Niin ja haluan myös tekokyjvän. Sellaisen että nappia painamalla kompressori täyttää sen juhlakuntoon. Sitten voin jyystää miestäni kakkoseen kostoksi kaikista vuosista.

ap

Mikä helvetti tossa on sun mielestä hauskaa?

oikea ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen että ihminen sisäisesti tuntisi olevansa "nainen" tai "mies" noin vahvasti saati että VAATE nykyaikana olisi enää sen tekijä noin vahvasti. Harvoilla heteroilla noin tärkeää.

Monet fiksoutuu _vaatteisiin_ jolloin ei kyse ole sukupuolesta edes vaan siitä että haluaa PUKEUTUA esim meikata ja käyttää naisten vaatteita enemmän kuin naisellisinkaan nainen ja toisin päin.

Sinä olet sinä. Viis vaatteista. Voi pukeutua neutraalivaatteisiin ja olla meikkaamatta. Jos et ole trolli, terapian paikka joka tapauksessa. En ymmärrä tarvetta lokeroita yhtään miksikään, miksi nykyään ihmiset ajavat itseään ahtaisiin lokeroihin?? Kun ei ole pakko. Olemme ihmisiä

Ei se ole vain vaatteet, vaan siihen sisältyy paljon muutakin.

Mitä muuta?

Keho ja hormonitoiminta. Koen, että tarvitisisin miehen hormonitoiminnan, jotta saisin miehekkäämmän vartalon, parran, karvoituksen ja matalan äänen. Lisäksi haluan rintani ja muut naiselliset piirteeni pois.

ap

Niin ja haluan myös tekokyjvän. Sellaisen että nappia painamalla kompressori täyttää sen juhlakuntoon. Sitten voin jyystää miestäni kakkoseen kostoksi kaikista vuosista.

ap

Mikä helvetti tossa on sun mielestä hauskaa?

oikea ap

Ihan kaikki

ap

Noissa sun tunteissa ei ole mitään outoa. Moni tyttö ja nainen ei pidä naisille suunnitelluista vaatteista tai asioista, mutta eihän se sitä tarkoita että olisi väärää sukupuolta.

Kukaan ei voi syntyä väärin, jokainen syntyy omana itsenään omassa kehossa.

On mielen sairautta alkaa tuhota kehoaan siksi että yrittää olla joku muu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Konservatiivisessä ympäristössä kasvanut nainen kokee ettei sovi naisiin kohdistettuihin stereotypioihin, joten jäljelle jää vain se mahdollisuus että sukupuolisielu on livahtanut väärään kroppaan. Eli vanha tuttu tarina. Aloittaja, joku mystinen naiseuden tunne on huuhaata. Lopeta yrittäminen ja elä omannäköistä elämääsi, ei sinun tarvitsekaan sopia ahtaisiin muotteihin.

Jos voin elää naisena, jolla on penis, jonka lapset kutsuvat isäksi, jota luullaan sosiaalisissa tilanteissa mieheksi, joka on vanhemmilleen poika ja sisaruksilleen veli, jolla ei ole rintoja ja joka voi kasvattaa parran ja näyttää täysin mieheltä niin käy. Voin olla sellainen "nainen"

ap

Ongelma on siinä, että aika moni asia tuossa toivomuslistassasi - oikea penis, isyys, näyttäminen "täysin" mieheltä - ovat sellaisia, joita et voi koskaan saada. Ei minulla ole tietenkään oikeutta puuttua vieraiden ihmisten ajatusmalleihin, mutta minusta on nykyään ihan hemmetin ahdistavaa, että niin moni ihminen nykyään ripustaa koko elämänsä arvon fantasioille, jotka eivät ole todellisuudessa heidän ulottuvillaan.

Moni asia tuossa listassa - lapsille isä, vanhemmille poika, ja sisaruksille veli - vaatii myös sen, että saat läheiset ympärilläsi ikäänkuin statisteiksi toteuttamaan omaa fantasianäytelmääsi. Tuntemattomatkin vielä ("jota luullaan sosiaalisissa tilanteissa mieheksi" - mitä jos he eivät oikeasti luulekaan, teeskentelevät vain?).

Moni esteettinen asia, kuten maskuliininen tyyli, parta ja rinnattomuus ovat tietenkin ihan toteutettavissa. Haluaisin vain pystyä ymmärtämään, miksi tällainen kokonaisvaltainen fantasianäytelmä on onnesi ehto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Konservatiivisessä ympäristössä kasvanut nainen kokee ettei sovi naisiin kohdistettuihin stereotypioihin, joten jäljelle jää vain se mahdollisuus että sukupuolisielu on livahtanut väärään kroppaan. Eli vanha tuttu tarina. Aloittaja, joku mystinen naiseuden tunne on huuhaata. Lopeta yrittäminen ja elä omannäköistä elämääsi, ei sinun tarvitsekaan sopia ahtaisiin muotteihin.

Jos voin elää naisena, jolla on penis, jonka lapset kutsuvat isäksi, jota luullaan sosiaalisissa tilanteissa mieheksi, joka on vanhemmilleen poika ja sisaruksilleen veli, jolla ei ole rintoja ja joka voi kasvattaa parran ja näyttää täysin mieheltä niin käy. Voin olla sellainen "nainen"

ap

Ongelma on siinä, että aika moni asia tuossa toivomuslistassasi - oikea penis, isyys, näyttäminen "täysin" mieheltä - ovat sellaisia, joita et voi koskaan saada. Ei minulla ole tietenkään oikeutta puuttua vieraiden ihmisten ajatusmalleihin, mutta minusta on nykyään ihan hemmetin ahdistavaa, että niin moni ihminen nykyään ripustaa koko elämänsä arvon fantasioille, jotka eivät ole todellisuudessa heidän ulottuvillaan.

Moni asia tuossa listassa - lapsille isä, vanhemmille poika, ja sisaruksille veli - vaatii myös sen, että saat läheiset ympärilläsi ikäänkuin statisteiksi toteuttamaan omaa fantasianäytelmääsi. Tuntemattomatkin vielä ("jota luullaan sosiaalisissa tilanteissa mieheksi" - mitä jos he eivät oikeasti luulekaan, teeskentelevät vain?).

Moni esteettinen asia, kuten maskuliininen tyyli, parta ja rinnattomuus ovat tietenkin ihan toteutettavissa. Haluaisin vain pystyä ymmärtämään, miksi tällainen kokonaisvaltainen fantasianäytelmä on onnesi ehto.

Turha selittää jos äly ei riitä ymmärtämään kuulemaansa, tai tässä tapauksessa lukemaansa.

Vierailija kirjoitti:

Oletko ajatellut, että on ok olla maskuliininen nainen?

Oletko ajatellut, että jokainen suomalainen transmies on kuullut tuon 2736 kertaa?

Et koskaan voi olla mies.

Vierailija kirjoitti:

Niin ja haluan myös tekokyjvän. Sellaisen että nappia painamalla kompressori täyttää sen juhlakuntoon. Sitten voin jyystää miestäni kakkoseen kostoksi kaikista vuosista.

ap

😆🤣😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Konservatiivisessä ympäristössä kasvanut nainen kokee ettei sovi naisiin kohdistettuihin stereotypioihin, joten jäljelle jää vain se mahdollisuus että sukupuolisielu on livahtanut väärään kroppaan. Eli vanha tuttu tarina. Aloittaja, joku mystinen naiseuden tunne on huuhaata. Lopeta yrittäminen ja elä omannäköistä elämääsi, ei sinun tarvitsekaan sopia ahtaisiin muotteihin.

Jos voin elää naisena, jolla on penis, jonka lapset kutsuvat isäksi, jota luullaan sosiaalisissa tilanteissa mieheksi, joka on vanhemmilleen poika ja sisaruksilleen veli, jolla ei ole rintoja ja joka voi kasvattaa parran ja näyttää täysin mieheltä niin käy. Voin olla sellainen "nainen"

ap

Ongelma on siinä, että aika moni asia tuossa toivomuslistassasi - oikea penis, isyys, näyttäminen "täysin" mieheltä - ovat sellaisia, joita et voi koskaan saada. Ei minulla ole tietenkään oikeutta puuttua vieraiden ihmisten ajatusmalleihin, mutta minusta on nykyään ihan hemmetin ahdistavaa, että niin moni ihminen nykyään ripustaa koko elämänsä arvon fantasioille, jotka eivät ole todellisuudessa heidän ulottuvillaan.

Moni asia tuossa listassa - lapsille isä, vanhemmille poika, ja sisaruksille veli - vaatii myös sen, että saat läheiset ympärilläsi ikäänkuin statisteiksi toteuttamaan omaa fantasianäytelmääsi. Tuntemattomatkin vielä ("jota luullaan sosiaalisissa tilanteissa mieheksi" - mitä jos he eivät oikeasti luulekaan, teeskentelevät vain?).

Moni esteettinen asia, kuten maskuliininen tyyli, parta ja rinnattomuus ovat tietenkin ihan toteutettavissa. Haluaisin vain pystyä ymmärtämään, miksi tällainen kokonaisvaltainen fantasianäytelmä on onnesi ehto.

Turha selittää jos äly ei riitä ymmärtämään kuulemaansa, tai tässä tapauksessa lukemaansa.

No jos sitä ei pysty edes ymmärrettävästi selittämään "tyhmille", miten kyseiseen näytelmään osallistumista voi sitten odottaa kanssaihmisiltä? Kaikki ihmiset ympärilläsi eivät ole sen enempää älyn jättiläisiä kuin minäkään.

Miten ihmeessä lähes jokainen transmies perustelee sukupuoltaan sillä, ettei tykkää naisten vaatteista tai pitkistä hiuksista? Todella ahdas naiskuva.