Lue keskustelun säännöt.
Transsukupuolisena kaapissa, en tiedä miten kerron miehelleni
01.08.2021 |
Moi! Ajatus naiseudesta, siitä ettei minusta tulisi ikinä isää ja siitä, että olisin jonkun "vaimo" jos tahtoisin naimisiin on aiheuttanut minulle järkyttävää ahdistusta nyt vuosikymmenen. Jokaisessa unessa, jonka olen nähnyt olen aina ollut mies ja herättyäni aina uudestaan pettynyt siitä, etten ole. Lapsena en saanut käyttää poikien vaatteita ja vasta pitkän ajan kinuttuani sain vihdoin leikata hiukset lyhyeksi yläasteella (vanhemmat tosin suostuivat vain "tyttömäiseen ja nättiin" lyhyeen tukkaan..). Huijasin vanhempani ostamaan minulle teininä miesten t-paitoja sillä tekosyyllä, että sitä kuvaa jonka haluan paitaan ei löydy naisten mallista. Lähdin kotoa kouluun yleensä tyttöjen vaatteissa, mutta kävin vaihtamassa asun poikien vaatteisiin ennen koulun alkua vessassa. Silti en koskaan tajunnut edes, että sukupuolta voisi korjata vaan luulin, että joudun kärvistelemään loppuikäni naisena.
Aloin aikuistuttuani pukeutumaan naisille suunnattuihin vaatteisiin vaikka se tuntui väärältä, koska en ollut enää teini ja, koska koin etten voi miehistä kiinnostuneena "naisena" pukeutua miehekkäästi. Minulla oli sellainen olo, että jos jatkaisin biologisen sukupuoleni piilottelua vaatteilla ja tyylillä ja yrittäisin olla miehekäs niin kukaan toinen mies ei koskaan voisi rakastua minuun. Tajusin vähän aikaa sitten, että olen transmies. Ongelmana on se, että olen heteromiehen kanssa naimisissa. En tiedä, miten kerron puolisolleni tästä.
Onko kukaan ollut samassa tilanteessa? Tai onko jonkun puoliso tullut kaapista ulos transsukupuolisena?
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä olet tavallaan huijannut puolisoasi. Miksi?
Olen samaa mieltä, olen huijannut häntä. Asia on hankala ja en tiedä millä tekosyyllä voin perustella tätä asiaa. Ehkä isoin syy on se, että en tajunnut, että sukupuolen voi korjata vaan luulin, että tämä on miten minun on pakko elää.
ap
Olen syntynyt 70-luvulla ja aina tiennyt, että sukupuolen voi ”korjata” ja saada julkisella puolella hoitoa.
Missä ihmeen tynnyrissä olet elänyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko ajatellut, että on ok olla maskuliininen nainen?
Olen yrittänyt pakottaa itseäni naiseuteen vuosia ja ei toimi
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä olet tavallaan huijannut puolisoasi. Miksi?
Olen samaa mieltä, olen huijannut häntä. Asia on hankala ja en tiedä millä tekosyyllä voin perustella tätä asiaa. Ehkä isoin syy on se, että en tajunnut, että sukupuolen voi korjata vaan luulin, että tämä on miten minun on pakko elää.
ap
Olen syntynyt 70-luvulla ja aina tiennyt, että sukupuolen voi ”korjata” ja saada julkisella puolella hoitoa.
Missä ihmeen tynnyrissä olet elänyt?
En halua kommentoida tarkemmin, mutta konservatiivisessa ja vähemmistöjä syrjivässä ympäristössä
ap
Kiitos paljon teille, jotka jätätte kilttejä ja kannustavia kommentteja. Tuntuu hyvältä, kun vihdoin uskalsin jonnekin kertoa asiasta
ap
Vierailija kirjoitti:
Kiitos paljon teille, jotka jätätte kilttejä ja kannustavia kommentteja. Tuntuu hyvältä, kun vihdoin uskalsin jonnekin kertoa asiasta
ap
Ole hyvä. Ilmoittaudu Päivi Räsäsen eheytymiskurssille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä olet tavallaan huijannut puolisoasi. Miksi?
Olen samaa mieltä, olen huijannut häntä. Asia on hankala ja en tiedä millä tekosyyllä voin perustella tätä asiaa. Ehkä isoin syy on se, että en tajunnut, että sukupuolen voi korjata vaan luulin, että tämä on miten minun on pakko elää.
ap
Olen syntynyt 70-luvulla ja aina tiennyt, että sukupuolen voi ”korjata” ja saada julkisella puolella hoitoa.
Missä ihmeen tynnyrissä olet elänyt?
Ainakin vielä ysärillä hoidon saaminen oli ihan tuuripeliä eikä sukupuolenkorjaukseen ollut virallisia pelisääntöjä. Että huonoa tietoa sinulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä olet tavallaan huijannut puolisoasi. Miksi?
Olen samaa mieltä, olen huijannut häntä. Asia on hankala ja en tiedä millä tekosyyllä voin perustella tätä asiaa. Ehkä isoin syy on se, että en tajunnut, että sukupuolen voi korjata vaan luulin, että tämä on miten minun on pakko elää.
ap
Tuossa kirjoitin aikaisemmin, kun olin kaapissa oleva bi mies. Se ei ole helppoa, varsinkin kun yleinen mielipide on mitä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä olet tavallaan huijannut puolisoasi. Miksi?
Olen samaa mieltä, olen huijannut häntä. Asia on hankala ja en tiedä millä tekosyyllä voin perustella tätä asiaa. Ehkä isoin syy on se, että en tajunnut, että sukupuolen voi korjata vaan luulin, että tämä on miten minun on pakko elää.
ap
Olen syntynyt 70-luvulla ja aina tiennyt, että sukupuolen voi ”korjata” ja saada julkisella puolella hoitoa.
Missä ihmeen tynnyrissä olet elänyt?En halua kommentoida tarkemmin, mutta konservatiivisessa ja vähemmistöjä syrjivässä ympäristössä
ap
Ja sulla ei ennen tätä päivää ole ollut nettiä/tietoa saatavilla muilla tavoin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ajatellut, että on ok olla maskuliininen nainen?
Olen yrittänyt pakottaa itseäni naiseuteen vuosia ja ei toimi
ap
Eli mitä olet käytännössä tehnyt, mikä naiseudesta ahdistaa?
Vuonna 2021 sukupuolet eroaa Suomessa vain yhdellä tavalla: toinen menstruoi ja synnyttää ja toinen suorittaa asepalveluksen. Muuten sukupuolten rajat on häivytetty, joten en käsitä miksi toisia niin ahdistaa "naiseuden" tai "miehisyyden" muotti! Ole mitä olet, poista vaikka kohtu niin viimeistään sitten ei naisten vaivat enää häiritse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä voi varata keskusteluajan. Ovat etänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä olet tavallaan huijannut puolisoasi. Miksi?
Olen samaa mieltä, olen huijannut häntä. Asia on hankala ja en tiedä millä tekosyyllä voin perustella tätä asiaa. Ehkä isoin syy on se, että en tajunnut, että sukupuolen voi korjata vaan luulin, että tämä on miten minun on pakko elää.
ap
Olen syntynyt 70-luvulla ja aina tiennyt, että sukupuolen voi ”korjata” ja saada julkisella puolella hoitoa.
Missä ihmeen tynnyrissä olet elänyt?
Riippuu ehkä paikkakunnasta. Itse koko elämäni Jyväskylässä eläneenä vasta v. 2002 minulle selvisi että on olemassa sellainen asia kuin transsukupuolisuus, joka itselle oli sellainen halleluja-hetki, kun olin luullut olevani ainoa joka ei tuntenut fyysistä sukupuoltaan omakseen. Mistäpä minä olisin siitä kuullut? Ei 1980-1990 luvuilla ollut missään seksuaalikasvatuksessa mistään tällaisista mainittu, hyvä kun mainittiin että homoja on olemassa, ja ainoa "trans" mistä missään julkisuudessa tai televiossakaan puhuttiin oli transvestiitti (eli ihminen joka nauttii pukeutumisesta toisen sukupuolen mukaisesti).
Olisin varmaan pärjännyt elämässäni paremmin (vähemmän masennusta ja itsetuhoisuutta) jos olisin tiennyt että asialle oikeasti voi tehdä jotain.
Mistä sinä asiasta sait tietää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Konservatiivisessä ympäristössä kasvanut nainen kokee ettei sovi naisiin kohdistettuihin stereotypioihin, joten jäljelle jää vain se mahdollisuus että sukupuolisielu on livahtanut väärään kroppaan. Eli vanha tuttu tarina. Aloittaja, joku mystinen naiseuden tunne on huuhaata. Lopeta yrittäminen ja elä omannäköistä elämääsi, ei sinun tarvitsekaan sopia ahtaisiin muotteihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä olet tavallaan huijannut puolisoasi. Miksi?
Olen samaa mieltä, olen huijannut häntä. Asia on hankala ja en tiedä millä tekosyyllä voin perustella tätä asiaa. Ehkä isoin syy on se, että en tajunnut, että sukupuolen voi korjata vaan luulin, että tämä on miten minun on pakko elää.
ap
Olen syntynyt 70-luvulla ja aina tiennyt, että sukupuolen voi ”korjata” ja saada julkisella puolella hoitoa.
Missä ihmeen tynnyrissä olet elänyt?Riippuu ehkä paikkakunnasta. Itse koko elämäni Jyväskylässä eläneenä vasta v. 2002 minulle selvisi että on olemassa sellainen asia kuin transsukupuolisuus, joka itselle oli sellainen halleluja-hetki, kun olin luullut olevani ainoa joka ei tuntenut fyysistä sukupuoltaan omakseen. Mistäpä minä olisin siitä kuullut? Ei 1980-1990 luvuilla ollut missään seksuaalikasvatuksessa mistään tällaisista mainittu, hyvä kun mainittiin että homoja on olemassa, ja ainoa "trans" mistä missään julkisuudessa tai televiossakaan puhuttiin oli transvestiitti (eli ihminen joka nauttii pukeutumisesta toisen sukupuolen mukaisesti).
Olisin varmaan pärjännyt elämässäni paremmin (vähemmän masennusta ja itsetuhoisuutta) jos olisin tiennyt että asialle oikeasti voi tehdä jotain.
Mistä sinä asiasta sait tietää?
Niin ja en ole Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ole mitä olet, poista vaikka kohtu niin viimeistään sitten ei naisten vaivat enää häiritse.
Suomessa eivät poista kohtua naiseksi itsensä tuntevalta naiselta vaikka siitä maksaisi itse, jos ei ole lääketieteellistä syytä. Enkä luota entisiin itäblokin maihin niin paljoa että lähtisin sinne tuollaiseen operaatioon.
- eri kuin kenelle vastasit
Vierailija kirjoitti:
Konservatiivisessä ympäristössä kasvanut nainen kokee ettei sovi naisiin kohdistettuihin stereotypioihin, joten jäljelle jää vain se mahdollisuus että sukupuolisielu on livahtanut väärään kroppaan. Eli vanha tuttu tarina. Aloittaja, joku mystinen naiseuden tunne on huuhaata. Lopeta yrittäminen ja elä omannäköistä elämääsi, ei sinun tarvitsekaan sopia ahtaisiin muotteihin.
Jos voin elää naisena, jolla on penis, jonka lapset kutsuvat isäksi, jota luullaan sosiaalisissa tilanteissa mieheksi, joka on vanhemmilleen poika ja sisaruksilleen veli, jolla ei ole rintoja ja joka voi kasvattaa parran ja näyttää täysin mieheltä niin käy. Voin olla sellainen "nainen"
ap
Olen n. 4-kymppinen, nainen muiden silmissä, mutta tunnen itseni mieheksi. Pidän miehistä, eli olen varmaan sitten homomies. En ole pitänyt melua, eikä mieheni tiedä tästä, enkä kerrokaan. Olen sinut itseni ja seksuaalisuuteni kanssa enkä kaipaa huomiota tämän asian tiimoilta. Näytän naiselta, enkä koe pukeutumiseni määrittelevän sukupuoltani, saati hiusteni pituuden/muun ulkokultaisen sälän.
Minut tuntevat pitävät minua aika miesmäisenä, ja uusiin tuttuihin tutustuessa ristiriitaa kuulemma aiheuttaa ulkoisen eeroaminen paljon sisäinestäni. Itse en huomaa tätä, vaan elelen pääasiassa ihan vain ihmisenä, en minään sukupuolena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä olet tavallaan huijannut puolisoasi. Miksi?
Olen samaa mieltä, olen huijannut häntä. Asia on hankala ja en tiedä millä tekosyyllä voin perustella tätä asiaa. Ehkä isoin syy on se, että en tajunnut, että sukupuolen voi korjata vaan luulin, että tämä on miten minun on pakko elää.
ap
Olen syntynyt 70-luvulla ja aina tiennyt, että sukupuolen voi ”korjata” ja saada julkisella puolella hoitoa.
Missä ihmeen tynnyrissä olet elänyt?Riippuu ehkä paikkakunnasta. Itse koko elämäni Jyväskylässä eläneenä vasta v. 2002 minulle selvisi että on olemassa sellainen asia kuin transsukupuolisuus, joka itselle oli sellainen halleluja-hetki, kun olin luullut olevani ainoa joka ei tuntenut fyysistä sukupuoltaan omakseen. Mistäpä minä olisin siitä kuullut? Ei 1980-1990 luvuilla ollut missään seksuaalikasvatuksessa mistään tällaisista mainittu, hyvä kun mainittiin että homoja on olemassa, ja ainoa "trans" mistä missään julkisuudessa tai televiossakaan puhuttiin oli transvestiitti (eli ihminen joka nauttii pukeutumisesta toisen sukupuolen mukaisesti).
Olisin varmaan pärjännyt elämässäni paremmin (vähemmän masennusta ja itsetuhoisuutta) jos olisin tiennyt että asialle oikeasti voi tehdä jotain.
Mistä sinä asiasta sait tietää?
Ei minullakaan mitään halleluja-hetkeä ollut, mistä sen tietää sain. Olen vain tiennyt koko aikuisikäni, miten Suomessa on mahdollista julkisella puolen saada hoitoja sukupuolenkorjaukseen.
Efendi Cleopatra YouTube musiikki
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin olen miehistä kiinnostunut transmies, tosin tulin kaapista ja lähdin transitioitumaan kun edellinen pitkä parisuhde oli päättynyt. Päättyminen ei siis johtunut sukupuoli-identiteetistäni vaan ihan muista asioista. Pohdin pitkään, että uskallanko lähteä prosessiin, mutta kyllä se ehdottomasti oli sen arvoista.
Jos olet jo noin pitkään kokenut, että olisit mieluummin mies, ei se todennäköisesti mihinkään katoa. Puolisosi suhtautuu siihen sitten miten suhtautuu. Oman hyvinvointisi takia kuitenkin suosittelen, että sallit itsellesi omannäköisen elämän.
Kiitos! Jostain pitää vielä saada rohkeus puhua asiasta puolisolle.
AP
Sanot sille, että hän on elänyt homoseksuaalisessa suhteessa jo pitemmän aikaa.
Yllätä hänet.