Miten teillä kaikilla on varaa asuntolainaan?
Täällä aina huudellaan miten ei ole järkeä asua vuokralla, mutta ei meillä ole sellaisia takaajia jotka panttaisivat omaisuuttaan meidän lainan vuoksi. Toinen vaihtoehto on säästää 30%. Siihen sitä sitten voinkn muutama vuosi pyörähtää, kun vasta 10 000e on säästössä :/.
200 000e tarvittaisiin lainaa ennen kuin saataisiin ostettua nykyistä vuokra asuntoa vastava asunto.
Kommentit (78)
Miehellä oli aikoinaan asp-tili ja siten saatiin ostettua ensimmäinen rivariasutomme. Myytiin se, otettiin lainaa (tämä siis vuonna -99) ja rakennettiin talo. Myytiin se, otettiin vähän lainaa että saatiin rakennettua isompi talo (-02). Myytiin se talo viime vuonna, ja nyt rakennetaan talo johon ei tarvitse ottaa lainaa. Simple as that.
Oletteko kysyneet useammasta pankista? Onko kyseessä ok-talo? Ok-talon vakuusarvo on yleensä pienempi kuin asunto-osakkeen.
[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 15:31"]
Siis oikeastiko nykyään pitää olla 30% säästössä? Me saatiin 2012 laina henkilötakauksilla ilman mitään pantteja, säästössä oli 10 000. Lainaa otettiin 230 000, olisi saatu lähemmäs 300 000, jos oltais haluttu. Meillä vakityöt ja tulot 6000 e netto. Tämä Nordeassa ja Pohjanmaalla.
[/quote]
Tosin vanhempamme takasivat 50 000 edestä ja varallisuutta on. Ei silti tarvinnut mitään pantata.
Valtiontakaus + pankin takaus. Maksoi vähän enemmän.
Meillä tehtiin niin, että miehen vanhemmat antoivat rahaa ekaan kaksioon juuri sen 10 % verran ja siitä tehtiin velkakirja, että maksetaan tonni vuodessa. Sitten kun me myytiin asunto, niin kuitattiin se loppuvelka pois. Jäi silti käteen sen verran, että seuraavaan asuntoon ei sitten takaajaa olisi tarvinnut.
Aloitin vaatimattomammasta asunnosta, viiden vuoden jälkeen vaihdoin parempaan.
Ei meillä oo ikinä ollut lainoissa henkilötakaajia. Ostetut asunnot on toimineet lainan takuuna. Ensimmäiset lainat saatu niin että vain mies töissä, minä kotiäippä ja opiskelija. Asutaan noin 200000€ arvoisessa asunnossa.
Minä saisin lainaa ilman takaajia, ILMAN kummempia säästöjä. En vain saisi niin paljon kun haluaisin. Ja saisin myös lainan pelkillä henkilötakaajilla, ilman että heidän tarvitsisi mitään antaa vakuudeksi. Oletko käynyt eri pankeista kysymässä? Ja tosiaan olen nyt tämän kuun aikana käynyt lainaneuvotteluissa..
Se juju on siinä, että ostetaan se ensimmäinen asunto ajoissa. Pieni asunto ja pieni laina. Sitten löytyy mies, jolla on pieni asunto ja pieni laina ja lyödään hynttyyt yhteen. Voidaan myydä molempien pienet asunnot pois tai laittaa toinen vuokralle ja asua toisessa. Sitten kun perheenlisäystä tulee, ostetaan vähän isompi asunto ja myydään pienemmät pois, jos tarve vaatii. Tässäkään kohtaa ei tarvita tolkuttoman isoa lainaa, kun pääomaa on jo kertynyt. Tätä asuntoa maksellaan ja elellään vaatimattomasti. Vasta se kolmas asunto on se, joka on lähempänä sitä unelmakämppää, eikä sitäkään varten tarvitse ottaa tolkutonta lainaa, kun lainoja on makseltu koko aika ja oma pääoma on kasvanut mukavasti.
Jos tekee sen virheen, että asuu tyytyväisenä vuoralla siinäkin vaiheessa, kun on jo lapsia, niin todella vaikea sitä on melkein nelikymppisenä lähteä ostamaan isoa perheasuntoa ilman merkittäviä säästöjä. Vuokralla asuminen on niin kallista, ettei niitä merkittäviä säästöjä pääse juuri kertymään, ellei todella kovatuloisesta pariskunnasta ole kyse.
Kannattaa jo omien lastenkin tulevaisuutta miettiä siltä kannalta, että pystyy järjestämään niin, ettei oma lapsi joudu muuttamaan vuokralle vaan voi ostaa asunnon sitten kun muuttaa kotoa pois.
Suosittelen kysymään eri pankeista. Handelsbanken, Nooa Säästöpankki jne.
Ei olla kaikista paikoista kyselty, lannisti vain tuo 30% .Rivitalohuoneisto kyseessä, uudehkolta suositullta alueelta. Tältä samalta missä asumme nyt vuokralla.
Ja meille sanottiin tosiaan että joko 30% täytyy olla omaa rahaa tai sitten takaajat jotka omalla omaisuudellaan tulevat takaajiksi, ei riitä nimet,eikä ole vaihtoehtoja! Tuollaisiin takaajiin ei ole mitään mahdollisuutta.
Pitänee kysellä vielä muualtakin,vaan taitaa olla aika tiukat lainaehdot nykyään.
ap
No tällä hetkellä lainan saaminen on todella hankalaa. Esim. vielä vuosi sitten tilanne on ollut ihan toinen. 30 % on kyllä hurja summa, harvalla jolla on muutama vuosi sitten otettu laina, on ollut niin paljon säästössä. Ja tosiaan, takaajienkin pitää tällä hetkellä pystyä todistamaan että on ihan likvidiä käteistä, esim. vanhempieni omakotitalo ei riittänyt takauksen vastineeksi. Nämä, jotka huutelee, että vuokralla asuminen on tyhmää, ei taida tietää mitkä on realiteetit lainan saamiseen tällä hetkellä.
Me saimme asuntolainan juhannuksena. Olin valmistunut koulusta toukokuussa mutta teen siivoojan hommia, mies pienipalkkainen duunari. ASP-tilille säästettynä 10% ja paikkakunta huomioiden naurettavan halpa asunto. Otimme 78 tonnia lainaa ja laskimme, että hetken aikaa pystymme lainaa maksamaan takaisin vaikka molemmat jäisimme tilapäisesti työttömiksi.
Jotain hyötyä siitä että asuu korvessa!
Yksineläjä nettotulot 1500/kk. Asuntolainaa pitäisi olla vähintää 100 000. Ei saa mistään pankista lainaa.
No meidän tilanne on nyt tämä, että kummallakaan ei ollut omistusasuntoa kun tavattiin, opiskelijoita kun tuolloin oltiin.
Eka lapsi oli "yllätys" joka päätettiin kuitenkin pitää, toinen tehtiin tarkoituksella perään. Olin muutaman vuoden kotona pienten lapsten kanssa joten tulot ei ollut kummoiset.
Nyt tilanne on se, että tulot riittäisi lainan maksuun, mutta lainaa ei enää saadakkaan :/
Ap
[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 15:41"]
Se juju on siinä, että ostetaan se ensimmäinen asunto ajoissa. Pieni asunto ja pieni laina. Sitten löytyy mies, jolla on pieni asunto ja pieni laina ja lyödään hynttyyt yhteen. Voidaan myydä molempien pienet asunnot pois tai laittaa toinen vuokralle ja asua toisessa. Sitten kun perheenlisäystä tulee, ostetaan vähän isompi asunto ja myydään pienemmät pois, jos tarve vaatii. Tässäkään kohtaa ei tarvita tolkuttoman isoa lainaa, kun pääomaa on jo kertynyt. Tätä asuntoa maksellaan ja elellään vaatimattomasti. Vasta se kolmas asunto on se, joka on lähempänä sitä unelmakämppää, eikä sitäkään varten tarvitse ottaa tolkutonta lainaa, kun lainoja on makseltu koko aika ja oma pääoma on kasvanut mukavasti.
Jos tekee sen virheen, että asuu tyytyväisenä vuoralla siinäkin vaiheessa, kun on jo lapsia, niin todella vaikea sitä on melkein nelikymppisenä lähteä ostamaan isoa perheasuntoa ilman merkittäviä säästöjä. Vuokralla asuminen on niin kallista, ettei niitä merkittäviä säästöjä pääse juuri kertymään, ellei todella kovatuloisesta pariskunnasta ole kyse.
Kannattaa jo omien lastenkin tulevaisuutta miettiä siltä kannalta, että pystyy järjestämään niin, ettei oma lapsi joudu muuttamaan vuokralle vaan voi ostaa asunnon sitten kun muuttaa kotoa pois.
[/quote]
Siis mä en tajua miksi jotkut kuvittelee, että vuokralla asuminen on niin kallista että mitään ei pysty säästämään. Ollan miehen kanssa juuri katseötu asuntoja ja asuntolainoja kyseöty, ja meidän nykyisen kaksion vuokra on aika lailla sama kuin laina+vastike vastaavasta. Kun ostamme isomman kämpän, asumismenomme nousevat n. 300-500e/kk. Aivan hyvin on saatu raha säästöön, ei kai sitä muuten kämppää vosi koskaan ostakaan 8ellei ole rikas perijätär).
Ja muutenkin tosi kiva tää sun viesti, ei ole vissiin tullut mieleen, että ihmisillä voi joskus olla erilaisia elämäntilanteita kun sinulla on ollut. Valitettavasti, kun miehemme kanssa tapasimme 20-vuotiana tuoreina opiskelijoina, niin kummallakaan ei ollut vielä sitä pientä omistusasuntoa. Sinun "jujusi" ei meitä paljon ole auttanut.
Aloittajalle tiedoksi. Kyllä asunnon voi ostaa ilman takaajia ja ilman omia säästöjä. Ainakin Nordeasta onnistuu. Ainakin Espoossa.
Me ostettiin nykyinen 3h+k asunto 3v. sitten hintaan 250 000e. Meillä ei ollut asp eikä muitakaan säästötilejä. Asunto itsessään takasi osan lainasta. Lopulle osalle10% eli 25 000e me ostettiin Nordeasta "oma takaus" (tm) ja näin ollen tämä oma takaus takasi sen uupuvan 25 000e. Meillä ei siis ollut latin latia kun kävelimme pankin ovesta sisään.
Aiemmin asuimme vuokralla 980e/kk kaksiossa. Nyt maksetaan asuntolainaa+korkoa+vastiketta yhteensä 1250e/kk. Jos vuokraisimme perheellemme nykyisen kokoisen ja oloisen asunnon 75m 2 niin joutuisimme pulittamaan noin 1300-1500e/kk. Meillä ei todellakaan ole varaa asua vuokralla täällä pääkaupunkiseudulla!
[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 15:42"]
Ei olla kaikista paikoista kyselty, lannisti vain tuo 30% .Rivitalohuoneisto kyseessä, uudehkolta suositullta alueelta. Tältä samalta missä asumme nyt vuokralla.
Ja meille sanottiin tosiaan että joko 30% täytyy olla omaa rahaa tai sitten takaajat jotka omalla omaisuudellaan tulevat takaajiksi, ei riitä nimet,eikä ole vaihtoehtoja! Tuollaisiin takaajiin ei ole mitään mahdollisuutta.
Pitänee kysellä vielä muualtakin,vaan taitaa olla aika tiukat lainaehdot nykyään.
ap
[/quote]
Lainaehdot on kyllä tiukemmat. Onko ihan poissuljettu ajatus, että muuttaisitte 2-3 vuodeksi pienempään ja edullisempaan vuokra-asuntoon ja säästäisitte hampaat irvessä?
Muistan omasta lapsuudestani, kun äiti osti meille omistusasunnon. Isää laina pelotti, hän olisi halunnut jäädä asumaan vuokralle. Asuimme kaupungin vuokra-asunnossa, joka oli 68-neliöinen kolmio. Meitä lapsia oli kolme enkä edes muista, että olisi ollut ahdasta. Meillä oli iso yhteinen huone, aikuisilla toinen. Äiti sai ostettua asunnon todella vähillä säästöillä ja muutimme 95-neliöiseen kämppään. Minä sain oman huoneen, veljet yhteisen. Kun muutimme, meidän iät oli 11, 9 ja 8. Emme olleet siis ihan pikkuisiakaan enää. Rahat oli tosi tiukalla aluksi ja ensimmäisenä jouluna (viikko muuton jälkeen) emme saaneet muuta joululahjaa kuin avaimen kaulaan. Ensimmäisen kuukauden ajan syötiin sianpotkaa, kun muuhun ei ollut varaa. Tuo on se, mikä on jäänyt mieleen - ankea joulu. Mutta uusi koti oli iso ja kiva, vaikka ei vanhassakaan vikaa ollut.
Näin taaksepäin katsottuna tuntuu jotenkin käsittämättömältä, miten kovat vaatimukset nykyajan nuorilla aikuisilla on. Heti pitäisi päästä siihen unelmien kämppään kiinni. Ei ole ollenkaan sellaista ajatusta, että asutaan nyt muutama vuosi tässä ahtaammin ja säästetään kovasti, että päästään kiinni isompaan asuntoon. Jos ollaan vuokralla, niin otetaan niin iso kämppä kuin mihin suinkin on varaa, ilman huolta huomisesta. Joka vuosi tulee vuokriin korotus ja jossain vaiheessa sitä lasketaan, että tässä on muuten 10 vuoden aikana mennyt jo 120000 euroa vuokriin - mahtaako edes riittää?
Oman lapseni talutan kyllä ASP-tiliä avaamaan heti kun 18 vuotta tulee täyteen.
No onpa miehelläsi paskat vanhemmat, eivät halua oman lapsensa lainaa taata. :(
Siis oikeastiko nykyään pitää olla 30% säästössä? Me saatiin 2012 laina henkilötakauksilla ilman mitään pantteja, säästössä oli 10 000. Lainaa otettiin 230 000, olisi saatu lähemmäs 300 000, jos oltais haluttu. Meillä vakityöt ja tulot 6000 e netto. Tämä Nordeassa ja Pohjanmaalla.