Ex-mies, lapsi ja uudet naiset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä olet viisas äiti. Ja ajattelet lapsesi parasta. Lapset ei kiinny uusiin aikuisiin samalla tavalla, kun vanhempiinsa. Ei tuo nyt hyvältä kuulosta miten isä hoitaa asiansa. Sinunkaltaisen exän olisin halunnut elämääni joskus.

Kiitos kauniista sanoista!

Kuten aiemmin sanoinkin, että minulle on ihan sama jos ex seurustelee ja tekisi mitä tahansa, mutta päätöksiä, erityisesti noin isoja päätöksiä pitäisi tehdä lapsen parasta ajatellen. En puhuisi mitään jos lapseni ei olisi näitä uusia koskaan tavannut, koska silloin se ei ole minun asia, mutta jos vähäisestä isä-lapsiajasta menee suurin osa uusiin kumppaneihin niin sitten koen sen ongelmaksi.

Ap

Taidat vastailla itsellesi ;)

Mitä väliä sillä on onko lapsi pekalla vai pirkolla yötä, jos se oln isän kaveri. Varmaan muistat aina lapsen edessä sitten kauhistella että hyi isää, ei saa olla kaverilla yötä. Tottakai saa olla.

Ja kun lapsi varmaan sinunkin mielestäsi kaiken vaistoaa, vaikkei hänelle suoraan sanottaisikaan, niin kyllä hän silloin vaistoaa myös sen miksi kysyt, ja mitä mieltä äiti on asiasta. Eli se vaikutus lapseen johtuu pitkälti sinun omasta käytöksestäsi. Lopeta se, niin lapsikin voi paremmin. Ei isän kaverit mitään haittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä sillä on kenelle toinen huoltaja lapset esittelee?

Mistä te tiedätte mitä ex-tekee? Onko lasillenne,lapselle teinille : Kuulustelut heti kun saapuvat toisen vanheman luota toisen luokse?Oletetavasti! Ette ole laskeneet ex-irti itsestänne.Johtuuko kateus ex-on jatkanut elämää,te ette?

Kyllähän toi jonkinlaiselta eroahdistukselta kuulostaa. En mä sitä suosittelisi siirtämään lapsiin.

Luitko aloitusta tai kommentteja. Ex itsessään ei minua kiinnosta eikä hänen tekemisensään, mutta jos ne meidän yhteiseen lapseen vaikuttaa niin silloin ne asiat tulevat myös minun asioikseni. Varsinkin kun taustalla on jo lapsen huonot kokemukset isän naisista.

Ap

Onko ongelma todellisuudessa ne uudet naiset vai isän välinpitämöttömyys omia lapsia kohtaan? Totta että tuo jälkimmäinen varmasti vaikuttaa lapsiin. Ei ne uudet ihmissuhteet.

Sekä että. Suhteet ei minua haittaa jos ne olisivat edes joskus pysyviä ja uudella kumppanilla olisi hyvä suhde lapseeni. Tuo välinpitämättömyys ja lapsi heittopussina asenne minua vaivaa kun eihän narsisti tiedä oikeasti miten vahingollinen on. Jos siis lapsi itse sanoo isälleen jotain jonka kokee pahaksi, isä tyrmää lapsen ja kääntää sen näin " Etkö kuule ole nyt vähän liioitellut asiaa, eihän se nyt näin ole mennyt ja ethän sinä noin voi tuntea jne"

Ap

Edelleen tuo kuulostaa sille että ongelmallinen on isän ja lapsen suhde. Miksi uudella kumppanilla pitäisi olla hyvä suhde lapseen, ei se uusi kumppani pysty koskaan korvaamaan sitä huonoa suhdetta vanhemman ja lapsen välillä eikä sitä mielestäni edes pidä odottaa. Harmillista toki että isän ja lasten suhde ei ole kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti ex-puolison elämää ja lastenhoitapaa ei voi kontrolloida. Mun ex- mies hoitaa asian niin, että kun lapset (teinit) on hänellä hoidossa niin mies hankkii jääkaapin täyteen ruokaa ja lähtee naisyhstäviensä luo. Lasten mukaan mies käy asunnollaan kerran päivässä kurkkamassa lapsia ja toteaa että "pärjäätte täällä ihan hyvin" ja lähtee omille teilleen. Mies käy kuulemma hoitovuorollana vaan nukkumassa asunnollssan yöt lasten kanssa noin klo 23-10. 

Ei sentään tuo naisiaan hoitovuorollaan asuntoonsa. Mutta viettää ajan naistensa luona eikä lastensa kanssa. Mikä sitten on parempi tai huonompi tapa?

Meidän lapset on täysin kyllästyneitä isäänsä. Ovat miehen hoidossa vuorollaan vai sen takia kun niin kuuluu olla.

Jos ovat jo teinejä niin eikö heillä ole asiassa sananvaltaa? Luulisi elämän olevan heille parempaa jos asuisivat läsnäolevan aikuisen kanssa, vaikka varmasti sinänsä pärjäävät keskenäänkin.

Kuka teini haluaa sitä että huoltaja on paikalla ja läsnä 24/7.

Teinit näyttävät siltä, että haluavat vanhempien olevan mieluummin vaikka kuussa kuin kotona. Todellisuudessa se pelkkä saatavillaolo riittää. Erityisesti minun nuorin lapseni koki, että isä oli hylännyt hänet, kun teinit olivat kotona ja isä uuden naisystävän luona. Kerran jopa jätti teinit pääsiäiseksi keskenään ja lähti Lappiin, mutta vahingossa sain tietää asiasta ja lapset lähtivät sinne minun kanssani mökille, jossa oli myös ystäväperhe.

Kummastella täytyy, elleivät aikuiset ymmärrä, minkälainen hylkäämiskokemus tälläinen teinille on! Johan se olisi muissakin ihmissuhteissa: miettikääpä, jos menisitte ystävän luo pääsiäiseksi ja  hän jättäisi teidät kotiinsa ja lähtisi Lappiin. Väitän, että aika moni lähtisi ovet paukkuen kotiinsa, eikä tulisi koskaan takaisin, minkä lisäksi kyllä valittaisi AV-palstalla!

Miksi tämä ei olis yhtä paha ja pahempikin, kun sen tekee oma vanhempi? 

Nyt olisi kyllä oltava kovana ja antaa iskän raivohuutaa, mutta teinejä en patistaisi noita kokemuksia keräämään. Jos kyse on elareista, voisi sanoa suoraan, että ollaan tähänkin asti tultu toimeen ilman sun maksuja, tullaan vastakin, teinien mielenterveys on kalliimpaa. Eihän raha saisi tätä asiaa ratkoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä sillä on kenelle toinen huoltaja lapset esittelee?

Mistä te tiedätte mitä ex-tekee? Onko lasillenne,lapselle teinille : Kuulustelut heti kun saapuvat toisen vanheman luota toisen luokse?Oletetavasti! Ette ole laskeneet ex-irti itsestänne.Johtuuko kateus ex-on jatkanut elämää,te ette?

On kyllä rankkaa olla ex, kun tulee väistämättä nykyisen taholta leimatuksi. En puutu, enkä kysy, mutta silti tiedän, että exäni nykyinen raivoaa tekemisistäni. Yksi ongelma on raha ja omaisuus. Valitettavasti minä olin suhteessa se, jolla auto (työsuhdeauto) ja mökki (perintö, testamentissa suojattu omistusoikeus vain minulle). Talo oli puoliksi. En minä niitä exälle anna, kun ovat minun tai ei auto edes ole minun. Puhuu kuitenkin kaikille, että vein exän omaisuuden. Olivat kai olleet siellä minun mökillä minun työsuhdeautolla ja ehkä ex oli antanut ymmärtää omistavansa molemmat.

Perimmäinen ongelma on se, että uusi nainen tajuaa, ettei olekaan ensimmäinen ja ainutlaatuinen ja katkera on exän menneisyydestä.

Jättäkää meidät exät rauhaan. Minä en ole tehnyt mitään pahaa, en edes pettänyt ex-miestäni (toisin kuin mies).

Kyllä me teidät exät mielellään jätämme rauhaan, mutta kun te ette jätä meitä! Perimmäinen ongelma taitaa olla se että exmies on löytänyt syvemmän rakkauden uuden naisen kanssa, etkä ollutkaan mitenkään ainutlaatuinen, ja nyt olet katkera kun exällä menee hyvin, eikä teillä exillä ole enää mitään sanavaltaa

Kamalia isejä.

Minä selaan näin lapsettomana sinkkuna välillä tinderiä, ja siellä erään miehen profiilissa luki "tinder ei toimi lapsiviikoilla". Tällaisia miehiä minä arvostan todella. Lapsien tulisi aina olla nro.1.

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei ole mitään exän kyttäämistä, kateutta tai haikailua. Minä en haluaisi olla hänen kanssaan missään tekemisissä enää ikinä, mutta yhteisen lapsen vuoksi on vielä pakko. Ainoat asiat mihin hänen elämässään "puutun" tai kysyn, on ne asiat jotka lapseeni vaikuttaa. Eli esim parisuhteet, muutot, koska isä ottaa lapsen taas luokseen jne. Kaikki hänen muu elämä lapsen asioiden ulkopuolella ei kiinnosta minua mitenkään.

Ap

Olethan kerran parisuhteet kiinnostaavt sinua. Ne ovat miehen oma asia, älä puutu enää toisen elämään.

Vierailija kirjoitti:

Tee lastensuojeluilmoitus tuosta. Isää ei selvästikään lapset kiinnosta, vaan lapsia roikotetaan pakosti mukana. Kunnollinen isä viettäisi aikaa lasten kanssa, kun kerrankin saa viettää.

Tyypillinen katkera exakka määrittelemässä hyvän isyydenkin toisen puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Ap, en itsekään ymmärtäisi vaihtuvien kumppaneiden esittelyä lapselle, mutta antamasi esimerkki ex-miehesi 2v suhteesta ei ole mielestäni enää samalla lailla vaihtuva kumppani, vaan vakiintunut suhde.

Mikä ap:n mielestä olisi sopiva aika seurustelun alusta tutustuttaa lapsi seurustelukumppaniin? Ja tietääkö ap ex-puolisona koska ex-miehen seurustelut ovat alkaneet vai luuletko uudesta seurustelusuhteesta vasta kun lapsi näkee kumppanin ensimmäisen kerran? Tiedätkö oikeasti kuinka paljon seurustelua on takana ennen sitä?

Tämä alle 2 vuoden suhde oli siis sellainen että muutettiin yhteen muutaman kk jälkeen, puhuttiin perheestä ja uuden naisen lapset olivat kuka Sisaruksia meidän lapselle, lapsi kertoi minulle uudesta naisesta kuinka inhottava hän on häntä kohtaan, mutta noihin kommentteihin isä käänsi sen niin että lapsi kuvittelee asioita. Eron jälkeen myönsi tämän minulle että huono suhde oli.

Ja mitä tulee uuden esittelyyn, niin puhutaan kuitenkin useamman kk kestäneestä seurustelusta johon lapsia ei ole sekoitettu vielä. Alkuhuuman laannuttua vasta näkee kestääkö suhde. Tiedän koska suhteet ovat alkaneet kun lapsi kertoo heti minulle itse jos ovat isän kanssa jonkun naisen luona käyneet ja kun yhteen muutetaan kuukauden jälkeen niin siitä tiedän myös.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän äitinä näkemystäsi asiasta. Varsinkin, jos miehellä on vapaita viikonloppuja ja kokonaisia päiviä, kun ei oo töitä tapailla näitä naisia ilman lasta. . Jos olet äiti, joka tunkee lapsen isälle joka viikonloppu, kaikkina pyhinä ja koulun lomat. Sitten olisin hiljaa, koska sillä exällä si ei ole omaa aikaa ollenkaan. Meidän naisten käsitys seurustelusta ei ole sitä, että mies tulee lapsen kanssa yökyläilee meidän kotiin. Siksi me poistumme kuviosta...

Exällä on pitkiä aikoja omaa aikaa, monia omia päiviä jolloin juoksee ties missä. Sitten kun lapset tulee hänelle, ei ole niille aikaa ja ollaan aina kiikuttamassa heitä minun luo kun ei itse mukamas jouda. Paska äijä.

Vaikka ymmärrän huolen, niin muistui mieleen oma alkutaipaleeni mieheni kanssa. Miehellä oli lapsi entisen avovaimonsa kanssa ja kun aikanaan ensimmäisen kerran olin miehen mukana kun haki lapsen meille, niin hänen ex kertoi ettei halua lapsen näkevän miehen uusia kumppaneita.

Tästä on aikaa 30v ja ollaan miehen kanssa edelleen yhdessä. Sitä vastoin lapsen äiti on ehtinyt seurustella ja asuakin useamman miehen kanssa yhdessä tänä aikana. Lapsi on myös muuttanut äitinsä kanssa useamman eri miehen kanssa yhteen ja myös pois miesten luota.

Me ei kyllä miehen kanssa oltu seurusteltu kuin ehkä kuukausi-kaksi ennen kuin näin lapsen ensimmäistä kertaa. Ei se seurusteluajan pituus ole ainut mittari sille tuleeko suhde kestämään. Ja lapsen mukaan tuleminen muuttaa joka tapauksessa suhteen dynamiikkaa ja toimintaa. Vaikka suhde siis olisi jo pidemmällä, mutta siihen tuodaan uusi muuttuva palanen ihan konkreettisesti, niin suhde voi joutua murrokseen ja loppua myös siinä vaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä olet viisas äiti. Ja ajattelet lapsesi parasta. Lapset ei kiinny uusiin aikuisiin samalla tavalla, kun vanhempiinsa. Ei tuo nyt hyvältä kuulosta miten isä hoitaa asiansa. Sinunkaltaisen exän olisin halunnut elämääni joskus.

Kiitos kauniista sanoista!

Kuten aiemmin sanoinkin, että minulle on ihan sama jos ex seurustelee ja tekisi mitä tahansa, mutta päätöksiä, erityisesti noin isoja päätöksiä pitäisi tehdä lapsen parasta ajatellen. En puhuisi mitään jos lapseni ei olisi näitä uusia koskaan tavannut, koska silloin se ei ole minun asia, mutta jos vähäisestä isä-lapsiajasta menee suurin osa uusiin kumppaneihin niin sitten koen sen ongelmaksi.

Ap

Taidat vastailla itsellesi ;)

Mitä väliä sillä on onko lapsi pekalla vai pirkolla yötä, jos se oln isän kaveri. Varmaan muistat aina lapsen edessä sitten kauhistella että hyi isää, ei saa olla kaverilla yötä. Tottakai saa olla.

Ja kun lapsi varmaan sinunkin mielestäsi kaiken vaistoaa, vaikkei hänelle suoraan sanottaisikaan, niin kyllä hän silloin vaistoaa myös sen miksi kysyt, ja mitä mieltä äiti on asiasta. Eli se vaikutus lapseen johtuu pitkälti sinun omasta käytöksestäsi. Lopeta se, niin lapsikin voi paremmin. Ei isän kaverit mitään haittaa.

P*skat. Minä olin tälläinen lapsi ja voin kertoa, että kyllä haittaa. Tai siis, en tiedä, ei isän kaverit varmaan olisikaan haitanneet, sitä en päässyt kokemaan, kun ei isällä kavereita ollut, mutta nämä hoidot eivät olleetkaan mitään kavereita, etenkään, kun suhteet loppuivat.

Mahdatko ymmärtää, miltä se suhteen alkuhuuman seksuaalinen hehkutus isän ja ventovieraan ihmisen välillä näyttää lapsen silmiin? Siinä kiehnätään, kiherretään, vaihdetaan kosketuksia ja katseita ja aletaan kuudelta puhumaan, että nyt olisi lapsen hyvä aika jo mennä nukkumaan. Sitten yöllä heräät epämääräisiin ääniin, joista vanhempana sitten ymmärrät, mitä ne ovat. Yökötys vieläkin.

Sun osa on tässä olla turpa rullalla ja mahdollisimman näkymätön. 

Ja sitten seuraa se ihana jälkipyykki, kun iskä dearest huutaa puhelimessa, ovikellot pimputtaa yölläkin ja kohta mennään taas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, en itsekään ymmärtäisi vaihtuvien kumppaneiden esittelyä lapselle, mutta antamasi esimerkki ex-miehesi 2v suhteesta ei ole mielestäni enää samalla lailla vaihtuva kumppani, vaan vakiintunut suhde.

Mikä ap:n mielestä olisi sopiva aika seurustelun alusta tutustuttaa lapsi seurustelukumppaniin? Ja tietääkö ap ex-puolisona koska ex-miehen seurustelut ovat alkaneet vai luuletko uudesta seurustelusuhteesta vasta kun lapsi näkee kumppanin ensimmäisen kerran? Tiedätkö oikeasti kuinka paljon seurustelua on takana ennen sitä?

Tämä alle 2 vuoden suhde oli siis sellainen että muutettiin yhteen muutaman kk jälkeen, puhuttiin perheestä ja uuden naisen lapset olivat kuka Sisaruksia meidän lapselle, lapsi kertoi minulle uudesta naisesta kuinka inhottava hän on häntä kohtaan, mutta noihin kommentteihin isä käänsi sen niin että lapsi kuvittelee asioita. Eron jälkeen myönsi tämän minulle että huono suhde oli.

Ja mitä tulee uuden esittelyyn, niin puhutaan kuitenkin useamman kk kestäneestä seurustelusta johon lapsia ei ole sekoitettu vielä. Alkuhuuman laannuttua vasta näkee kestääkö suhde. Tiedän koska suhteet ovat alkaneet kun lapsi kertoo heti minulle itse jos ovat isän kanssa jonkun naisen luona käyneet ja kun yhteen muutetaan kuukauden jälkeen niin siitä tiedän myös.

Ap

Alahan elämään omaa elämääsi eläkä sotkeennu entisen miehesi elämään. 

Sanot lapselle että isä nyt vain on sellainen että hän tykkää tavata uusia ihmisiä, ja että isällä on sellaista ja äidillä on tällaista. Kyllä ne lapset oppii ja mukautuu. Et voi kieltää entistä miestäsi elämästä elämäänsä haluamallaan tavalla joten anna olla. Lasua sitten kehiin jos lapsi kokee oikeasti väkivaltaa isän luona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä olet viisas äiti. Ja ajattelet lapsesi parasta. Lapset ei kiinny uusiin aikuisiin samalla tavalla, kun vanhempiinsa. Ei tuo nyt hyvältä kuulosta miten isä hoitaa asiansa. Sinunkaltaisen exän olisin halunnut elämääni joskus.

Kiitos kauniista sanoista!

Kuten aiemmin sanoinkin, että minulle on ihan sama jos ex seurustelee ja tekisi mitä tahansa, mutta päätöksiä, erityisesti noin isoja päätöksiä pitäisi tehdä lapsen parasta ajatellen. En puhuisi mitään jos lapseni ei olisi näitä uusia koskaan tavannut, koska silloin se ei ole minun asia, mutta jos vähäisestä isä-lapsiajasta menee suurin osa uusiin kumppaneihin niin sitten koen sen ongelmaksi.

Ap

Taidat vastailla itsellesi ;)

Mitä väliä sillä on onko lapsi pekalla vai pirkolla yötä, jos se oln isän kaveri. Varmaan muistat aina lapsen edessä sitten kauhistella että hyi isää, ei saa olla kaverilla yötä. Tottakai saa olla.

Ja kun lapsi varmaan sinunkin mielestäsi kaiken vaistoaa, vaikkei hänelle suoraan sanottaisikaan, niin kyllä hän silloin vaistoaa myös sen miksi kysyt, ja mitä mieltä äiti on asiasta. Eli se vaikutus lapseen johtuu pitkälti sinun omasta käytöksestäsi. Lopeta se, niin lapsikin voi paremmin. Ei isän kaverit mitään haittaa.

P*skat. Minä olin tälläinen lapsi ja voin kertoa, että kyllä haittaa. Tai siis, en tiedä, ei isän kaverit varmaan olisikaan haitanneet, sitä en päässyt kokemaan, kun ei isällä kavereita ollut, mutta nämä hoidot eivät olleetkaan mitään kavereita, etenkään, kun suhteet loppuivat.

Mahdatko ymmärtää, miltä se suhteen alkuhuuman seksuaalinen hehkutus isän ja ventovieraan ihmisen välillä näyttää lapsen silmiin? Siinä kiehnätään, kiherretään, vaihdetaan kosketuksia ja katseita ja aletaan kuudelta puhumaan, että nyt olisi lapsen hyvä aika jo mennä nukkumaan. Sitten yöllä heräät epämääräisiin ääniin, joista vanhempana sitten ymmärrät, mitä ne ovat. Yökötys vieläkin.

Sun osa on tässä olla turpa rullalla ja mahdollisimman näkymätön. 

Ja sitten seuraa se ihana jälkipyykki, kun iskä dearest huutaa puhelimessa, ovikellot pimputtaa yölläkin ja kohta mennään taas.

Apua. Juuri tämä on se syy miksi en halua että lastani raahataan uusien naisten luokse.. Olen pahoillani puolestasi..

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, en itsekään ymmärtäisi vaihtuvien kumppaneiden esittelyä lapselle, mutta antamasi esimerkki ex-miehesi 2v suhteesta ei ole mielestäni enää samalla lailla vaihtuva kumppani, vaan vakiintunut suhde.

Mikä ap:n mielestä olisi sopiva aika seurustelun alusta tutustuttaa lapsi seurustelukumppaniin? Ja tietääkö ap ex-puolisona koska ex-miehen seurustelut ovat alkaneet vai luuletko uudesta seurustelusuhteesta vasta kun lapsi näkee kumppanin ensimmäisen kerran? Tiedätkö oikeasti kuinka paljon seurustelua on takana ennen sitä?

Tämä alle 2 vuoden suhde oli siis sellainen että muutettiin yhteen muutaman kk jälkeen, puhuttiin perheestä ja uuden naisen lapset olivat kuka Sisaruksia meidän lapselle, lapsi kertoi minulle uudesta naisesta kuinka inhottava hän on häntä kohtaan, mutta noihin kommentteihin isä käänsi sen niin että lapsi kuvittelee asioita. Eron jälkeen myönsi tämän minulle että huono suhde oli.

Ja mitä tulee uuden esittelyyn, niin puhutaan kuitenkin useamman kk kestäneestä seurustelusta johon lapsia ei ole sekoitettu vielä. Alkuhuuman laannuttua vasta näkee kestääkö suhde. Tiedän koska suhteet ovat alkaneet kun lapsi kertoo heti minulle itse jos ovat isän kanssa jonkun naisen luona käyneet ja kun yhteen muutetaan kuukauden jälkeen niin siitä tiedän myös.

Ap

Alahan elämään omaa elämääsi eläkä sotkeennu entisen miehesi elämään. 

Sanot lapselle että isä nyt vain on sellainen että hän tykkää tavata uusia ihmisiä, ja että isällä on sellaista ja äidillä on tällaista. Kyllä ne lapset oppii ja mukautuu. Et voi kieltää entistä miestäsi elämästä elämäänsä haluamallaan tavalla joten anna olla. Lasua sitten kehiin jos lapsi kokee oikeasti väkivaltaa isän luona.

En enää ihmettele miksi tässä maassa voidaan näin huonosti jos väkivalta luokitellaan vain fyysiseksi. Henkinen tekee lapselle ihan yhtä pahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä olet viisas äiti. Ja ajattelet lapsesi parasta. Lapset ei kiinny uusiin aikuisiin samalla tavalla, kun vanhempiinsa. Ei tuo nyt hyvältä kuulosta miten isä hoitaa asiansa. Sinunkaltaisen exän olisin halunnut elämääni joskus.

Kiitos kauniista sanoista!

Kuten aiemmin sanoinkin, että minulle on ihan sama jos ex seurustelee ja tekisi mitä tahansa, mutta päätöksiä, erityisesti noin isoja päätöksiä pitäisi tehdä lapsen parasta ajatellen. En puhuisi mitään jos lapseni ei olisi näitä uusia koskaan tavannut, koska silloin se ei ole minun asia, mutta jos vähäisestä isä-lapsiajasta menee suurin osa uusiin kumppaneihin niin sitten koen sen ongelmaksi.

Ap

Taidat vastailla itsellesi ;)

Mitä väliä sillä on onko lapsi pekalla vai pirkolla yötä, jos se oln isän kaveri. Varmaan muistat aina lapsen edessä sitten kauhistella että hyi isää, ei saa olla kaverilla yötä. Tottakai saa olla.

Ja kun lapsi varmaan sinunkin mielestäsi kaiken vaistoaa, vaikkei hänelle suoraan sanottaisikaan, niin kyllä hän silloin vaistoaa myös sen miksi kysyt, ja mitä mieltä äiti on asiasta. Eli se vaikutus lapseen johtuu pitkälti sinun omasta käytöksestäsi. Lopeta se, niin lapsikin voi paremmin. Ei isän kaverit mitään haittaa.

P*skat. Minä olin tälläinen lapsi ja voin kertoa, että kyllä haittaa. Tai siis, en tiedä, ei isän kaverit varmaan olisikaan haitanneet, sitä en päässyt kokemaan, kun ei isällä kavereita ollut, mutta nämä hoidot eivät olleetkaan mitään kavereita, etenkään, kun suhteet loppuivat.

Mahdatko ymmärtää, miltä se suhteen alkuhuuman seksuaalinen hehkutus isän ja ventovieraan ihmisen välillä näyttää lapsen silmiin? Siinä kiehnätään, kiherretään, vaihdetaan kosketuksia ja katseita ja aletaan kuudelta puhumaan, että nyt olisi lapsen hyvä aika jo mennä nukkumaan. Sitten yöllä heräät epämääräisiin ääniin, joista vanhempana sitten ymmärrät, mitä ne ovat. Yökötys vieläkin.

Sun osa on tässä olla turpa rullalla ja mahdollisimman näkymätön. 

Ja sitten seuraa se ihana jälkipyykki, kun iskä dearest huutaa puhelimessa, ovikellot pimputtaa yölläkin ja kohta mennään taas.

Tuo on vain sinunukokemuksesi eikä liity mitenkään muiden kokemukseen. Se että lapsi tapaa uusia ihmisiä ei ole lapselle vahingoksi. Sinullakin vahinko on tapahtunut muun takia kuin sen että isä on tavannut ihmisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, en itsekään ymmärtäisi vaihtuvien kumppaneiden esittelyä lapselle, mutta antamasi esimerkki ex-miehesi 2v suhteesta ei ole mielestäni enää samalla lailla vaihtuva kumppani, vaan vakiintunut suhde.

Mikä ap:n mielestä olisi sopiva aika seurustelun alusta tutustuttaa lapsi seurustelukumppaniin? Ja tietääkö ap ex-puolisona koska ex-miehen seurustelut ovat alkaneet vai luuletko uudesta seurustelusuhteesta vasta kun lapsi näkee kumppanin ensimmäisen kerran? Tiedätkö oikeasti kuinka paljon seurustelua on takana ennen sitä?

Tämä alle 2 vuoden suhde oli siis sellainen että muutettiin yhteen muutaman kk jälkeen, puhuttiin perheestä ja uuden naisen lapset olivat kuka Sisaruksia meidän lapselle, lapsi kertoi minulle uudesta naisesta kuinka inhottava hän on häntä kohtaan, mutta noihin kommentteihin isä käänsi sen niin että lapsi kuvittelee asioita. Eron jälkeen myönsi tämän minulle että huono suhde oli.

Ja mitä tulee uuden esittelyyn, niin puhutaan kuitenkin useamman kk kestäneestä seurustelusta johon lapsia ei ole sekoitettu vielä. Alkuhuuman laannuttua vasta näkee kestääkö suhde. Tiedän koska suhteet ovat alkaneet kun lapsi kertoo heti minulle itse jos ovat isän kanssa jonkun naisen luona käyneet ja kun yhteen muutetaan kuukauden jälkeen niin siitä tiedän myös.

Ap

Alahan elämään omaa elämääsi eläkä sotkeennu entisen miehesi elämään. 

Sanot lapselle että isä nyt vain on sellainen että hän tykkää tavata uusia ihmisiä, ja että isällä on sellaista ja äidillä on tällaista. Kyllä ne lapset oppii ja mukautuu. Et voi kieltää entistä miestäsi elämästä elämäänsä haluamallaan tavalla joten anna olla. Lasua sitten kehiin jos lapsi kokee oikeasti väkivaltaa isän luona.

En enää ihmettele miksi tässä maassa voidaan näin huonosti jos väkivalta luokitellaan vain fyysiseksi. Henkinen tekee lapselle ihan yhtä pahaa.

En enää ihmettele miksi tässä maassa voidaan niin huonosti, kun lukutaito ja ymmärrys on tuota tasoa. Lainaamassasi tekstissä kirjoitettiin väkivallasta, etkö ymmärrä että se voi olla joko fyysistä tai henkistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä olet viisas äiti. Ja ajattelet lapsesi parasta. Lapset ei kiinny uusiin aikuisiin samalla tavalla, kun vanhempiinsa. Ei tuo nyt hyvältä kuulosta miten isä hoitaa asiansa. Sinunkaltaisen exän olisin halunnut elämääni joskus.

Kiitos kauniista sanoista!

Kuten aiemmin sanoinkin, että minulle on ihan sama jos ex seurustelee ja tekisi mitä tahansa, mutta päätöksiä, erityisesti noin isoja päätöksiä pitäisi tehdä lapsen parasta ajatellen. En puhuisi mitään jos lapseni ei olisi näitä uusia koskaan tavannut, koska silloin se ei ole minun asia, mutta jos vähäisestä isä-lapsiajasta menee suurin osa uusiin kumppaneihin niin sitten koen sen ongelmaksi.

Ap

Taidat vastailla itsellesi ;)

Mitä väliä sillä on onko lapsi pekalla vai pirkolla yötä, jos se oln isän kaveri. Varmaan muistat aina lapsen edessä sitten kauhistella että hyi isää, ei saa olla kaverilla yötä. Tottakai saa olla.

Ja kun lapsi varmaan sinunkin mielestäsi kaiken vaistoaa, vaikkei hänelle suoraan sanottaisikaan, niin kyllä hän silloin vaistoaa myös sen miksi kysyt, ja mitä mieltä äiti on asiasta. Eli se vaikutus lapseen johtuu pitkälti sinun omasta käytöksestäsi. Lopeta se, niin lapsikin voi paremmin. Ei isän kaverit mitään haittaa.

P*skat. Minä olin tälläinen lapsi ja voin kertoa, että kyllä haittaa. Tai siis, en tiedä, ei isän kaverit varmaan olisikaan haitanneet, sitä en päässyt kokemaan, kun ei isällä kavereita ollut, mutta nämä hoidot eivät olleetkaan mitään kavereita, etenkään, kun suhteet loppuivat.

Mahdatko ymmärtää, miltä se suhteen alkuhuuman seksuaalinen hehkutus isän ja ventovieraan ihmisen välillä näyttää lapsen silmiin? Siinä kiehnätään, kiherretään, vaihdetaan kosketuksia ja katseita ja aletaan kuudelta puhumaan, että nyt olisi lapsen hyvä aika jo mennä nukkumaan. Sitten yöllä heräät epämääräisiin ääniin, joista vanhempana sitten ymmärrät, mitä ne ovat. Yökötys vieläkin.

Sun osa on tässä olla turpa rullalla ja mahdollisimman näkymätön. 

Ja sitten seuraa se ihana jälkipyykki, kun iskä dearest huutaa puhelimessa, ovikellot pimputtaa yölläkin ja kohta mennään taas.

Olisiko tuo tapahtunut jos isällä olisi ollut hyvä suhde kanssasi? Tuskin. Olisiko se suhde ollut hyvä ilman näitä uusia kumppaneita? Tuskin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, en itsekään ymmärtäisi vaihtuvien kumppaneiden esittelyä lapselle, mutta antamasi esimerkki ex-miehesi 2v suhteesta ei ole mielestäni enää samalla lailla vaihtuva kumppani, vaan vakiintunut suhde.

Mikä ap:n mielestä olisi sopiva aika seurustelun alusta tutustuttaa lapsi seurustelukumppaniin? Ja tietääkö ap ex-puolisona koska ex-miehen seurustelut ovat alkaneet vai luuletko uudesta seurustelusuhteesta vasta kun lapsi näkee kumppanin ensimmäisen kerran? Tiedätkö oikeasti kuinka paljon seurustelua on takana ennen sitä?

Tämä alle 2 vuoden suhde oli siis sellainen että muutettiin yhteen muutaman kk jälkeen, puhuttiin perheestä ja uuden naisen lapset olivat kuka Sisaruksia meidän lapselle, lapsi kertoi minulle uudesta naisesta kuinka inhottava hän on häntä kohtaan, mutta noihin kommentteihin isä käänsi sen niin että lapsi kuvittelee asioita. Eron jälkeen myönsi tämän minulle että huono suhde oli.

Ja mitä tulee uuden esittelyyn, niin puhutaan kuitenkin useamman kk kestäneestä seurustelusta johon lapsia ei ole sekoitettu vielä. Alkuhuuman laannuttua vasta näkee kestääkö suhde. Tiedän koska suhteet ovat alkaneet kun lapsi kertoo heti minulle itse jos ovat isän kanssa jonkun naisen luona käyneet ja kun yhteen muutetaan kuukauden jälkeen niin siitä tiedän myös.

Ap

Alahan elämään omaa elämääsi eläkä sotkeennu entisen miehesi elämään. 

Sanot lapselle että isä nyt vain on sellainen että hän tykkää tavata uusia ihmisiä, ja että isällä on sellaista ja äidillä on tällaista. Kyllä ne lapset oppii ja mukautuu. Et voi kieltää entistä miestäsi elämästä elämäänsä haluamallaan tavalla joten anna olla. Lasua sitten kehiin jos lapsi kokee oikeasti väkivaltaa isän luona.

Luuletkos, etten tiennyt, että iskä nyt vain on sellainen, että se tykkää tavata uusia naisihmisiä, muuten ei kyllä mikään ihmisrakas ollut?

Ei äiti voi lapsen tunteita pyyhkiä pois määräyksellä ymmärtää, että isä nyt vain on sellainen. 

Ja lapset kyllä oppivat ja sopeutuvat, se on taivaan tosi. Niin opin minäkin, hiippailemaan hiljaa nurkissa näkymättömänä ja sopeutumaan siihen, että vaikka lähes oksennus oli kurkussa niin isälle oli mentävä.

Kyllä minä toivon, että olisin osannut paremmin äidille kertoa, mutta en ole kyllä varma, olisiko siitä ollut hyötyä. koska hänellä oli asenne, jota hoettiin: "minä pesen käteni siitä, mitä isäsi tekee".

Toivon, että hän olisi pitänyt puoleni ja ymmärtänyt, että näin koin hylkäyksen kahdelta taholta: isältä, jota kiinnosti nuo naiset enemmän kuin minä ja äidiltä, jota ei kiinnostanut, mitä minulle isän luona tapahtuu ja miltä siellä tuntuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä olet viisas äiti. Ja ajattelet lapsesi parasta. Lapset ei kiinny uusiin aikuisiin samalla tavalla, kun vanhempiinsa. Ei tuo nyt hyvältä kuulosta miten isä hoitaa asiansa. Sinunkaltaisen exän olisin halunnut elämääni joskus.

Kiitos kauniista sanoista!

Kuten aiemmin sanoinkin, että minulle on ihan sama jos ex seurustelee ja tekisi mitä tahansa, mutta päätöksiä, erityisesti noin isoja päätöksiä pitäisi tehdä lapsen parasta ajatellen. En puhuisi mitään jos lapseni ei olisi näitä uusia koskaan tavannut, koska silloin se ei ole minun asia, mutta jos vähäisestä isä-lapsiajasta menee suurin osa uusiin kumppaneihin niin sitten koen sen ongelmaksi.

Ap

Taidat vastailla itsellesi ;)

Mitä väliä sillä on onko lapsi pekalla vai pirkolla yötä, jos se oln isän kaveri. Varmaan muistat aina lapsen edessä sitten kauhistella että hyi isää, ei saa olla kaverilla yötä. Tottakai saa olla.

Ja kun lapsi varmaan sinunkin mielestäsi kaiken vaistoaa, vaikkei hänelle suoraan sanottaisikaan, niin kyllä hän silloin vaistoaa myös sen miksi kysyt, ja mitä mieltä äiti on asiasta. Eli se vaikutus lapseen johtuu pitkälti sinun omasta käytöksestäsi. Lopeta se, niin lapsikin voi paremmin. Ei isän kaverit mitään haittaa.

P*skat. Minä olin tälläinen lapsi ja voin kertoa, että kyllä haittaa. Tai siis, en tiedä, ei isän kaverit varmaan olisikaan haitanneet, sitä en päässyt kokemaan, kun ei isällä kavereita ollut, mutta nämä hoidot eivät olleetkaan mitään kavereita, etenkään, kun suhteet loppuivat.

Mahdatko ymmärtää, miltä se suhteen alkuhuuman seksuaalinen hehkutus isän ja ventovieraan ihmisen välillä näyttää lapsen silmiin? Siinä kiehnätään, kiherretään, vaihdetaan kosketuksia ja katseita ja aletaan kuudelta puhumaan, että nyt olisi lapsen hyvä aika jo mennä nukkumaan. Sitten yöllä heräät epämääräisiin ääniin, joista vanhempana sitten ymmärrät, mitä ne ovat. Yökötys vieläkin.

Sun osa on tässä olla turpa rullalla ja mahdollisimman näkymätön. 

Ja sitten seuraa se ihana jälkipyykki, kun iskä dearest huutaa puhelimessa, ovikellot pimputtaa yölläkin ja kohta mennään taas.

Tuo on vain sinunukokemuksesi eikä liity mitenkään muiden kokemukseen. Se että lapsi tapaa uusia ihmisiä ei ole lapselle vahingoksi. Sinullakin vahinko on tapahtunut muun takia kuin sen että isä on tavannut ihmisen.

Ihmisen, ei ihmisiä. Olisikin vain yhden tavannut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, en itsekään ymmärtäisi vaihtuvien kumppaneiden esittelyä lapselle, mutta antamasi esimerkki ex-miehesi 2v suhteesta ei ole mielestäni enää samalla lailla vaihtuva kumppani, vaan vakiintunut suhde.

Mikä ap:n mielestä olisi sopiva aika seurustelun alusta tutustuttaa lapsi seurustelukumppaniin? Ja tietääkö ap ex-puolisona koska ex-miehen seurustelut ovat alkaneet vai luuletko uudesta seurustelusuhteesta vasta kun lapsi näkee kumppanin ensimmäisen kerran? Tiedätkö oikeasti kuinka paljon seurustelua on takana ennen sitä?

Tämä alle 2 vuoden suhde oli siis sellainen että muutettiin yhteen muutaman kk jälkeen, puhuttiin perheestä ja uuden naisen lapset olivat kuka Sisaruksia meidän lapselle, lapsi kertoi minulle uudesta naisesta kuinka inhottava hän on häntä kohtaan, mutta noihin kommentteihin isä käänsi sen niin että lapsi kuvittelee asioita. Eron jälkeen myönsi tämän minulle että huono suhde oli.

Ja mitä tulee uuden esittelyyn, niin puhutaan kuitenkin useamman kk kestäneestä seurustelusta johon lapsia ei ole sekoitettu vielä. Alkuhuuman laannuttua vasta näkee kestääkö suhde. Tiedän koska suhteet ovat alkaneet kun lapsi kertoo heti minulle itse jos ovat isän kanssa jonkun naisen luona käyneet ja kun yhteen muutetaan kuukauden jälkeen niin siitä tiedän myös.

Ap

Alahan elämään omaa elämääsi eläkä sotkeennu entisen miehesi elämään. 

Sanot lapselle että isä nyt vain on sellainen että hän tykkää tavata uusia ihmisiä, ja että isällä on sellaista ja äidillä on tällaista. Kyllä ne lapset oppii ja mukautuu. Et voi kieltää entistä miestäsi elämästä elämäänsä haluamallaan tavalla joten anna olla. Lasua sitten kehiin jos lapsi kokee oikeasti väkivaltaa isän luona.

En enää ihmettele miksi tässä maassa voidaan näin huonosti jos väkivalta luokitellaan vain fyysiseksi. Henkinen tekee lapselle ihan yhtä pahaa.

En enää ihmettele miksi tässä maassa voidaan niin huonosti, kun lukutaito ja ymmärrys on tuota tasoa. Lainaamassasi tekstissä kirjoitettiin väkivallasta, etkö ymmärrä että se voi olla joko fyysistä tai henkistä?

Sinustako ei ole henkistä väkivaltaa vähätellä lapsen tarpeita ja luoda epävakaa ympäristö lapselle?