Onko sukuun naitu pilannut perhesuhteenne?

Älkää surko, jos veli katosi, sitten kun on perinnönjaon aika, he ilmestyvät molemmat, veli ja miniä! Ja se on sitten sellainen soppa, että tukka nousee pystyyn.

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 14:35"]

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 14:25"]

Aina täällä syytellään sitä ulkopuolista, mutta olisikohan kuitenkin joku syy miksi tuo kumppani on valittu ja miksi oman perheen kanssa ei kiinnosta olla tekemisissä? Me ollaan paljon enemmän tekemisissä minun perheeni kanssa ja joskus mietin, että mitähän miehen siskot siitä ajattelevat, mutta se ei tosiaankaan johdu minusta. Mies ei vaan halua. 

[/quote]

Olen tämmöinen mies, ei vaimoni tosin painosta suuntaan eikä toiseen. Ei mua kiinnosta olla tekemisissä omien sisarusteni *eikä* vaimon sisarusten kanssa. Kukaan ei voi pakottaa. Kavereita hommaan silloin kun tarviin.

[/quote]

Aamen. Samaa mieltä. Sukulaisten kanssa syntyvä yhteys on keinotekoinen; olen tekemisissä vain niiden kanssa, joilla ja minulla on oikeasti yhteistä ja viihdymme yhdessä. Ihan sama, mitä selän takana marisevat.

Veljeni vaimo suoraan sanoen vittuili äidillemme niin, että isämme hermostui ja ilmoitti veljelleni, että heillä ei ole mitään tekemistä enää perheemme kanssa.

Veljen vaimo tietenkin sai veljelleni selitettyä asian parhain päin ja nyt he haukkuvat kumpikin äitiämme, joka on maailman kiltein, nöyrin ja hiljaisin ihminen.

Ja se perintö. Kun isämme kuoli, oli veljen vaimo ensimäisenä jo hautajaisissa kyselemässä, mitä HÄNELLE kuuluu omaisuudesta. 

Suomessakin on aika tavalline myös tyyppi mustasukkainen mies, joka ei anna vaimon pitöä yhteyttä edes äitiinsä.

Jos perhesuhteet ovat hyvät oikeasti, ei sukuun naitu niitä pilaa. 

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:02"]

Taitaa olla niin että harva nainen hyväksyy veljensä tyttöystävää, jos sellainen sattuu olemaan kauniimpi kuin mitä itse on. Sitten alkaa nämä narsistiksi ja pirttihirmuksi haukkumiset, kun on ensin omalla ennakkoluuloisella käytöksellään tehnyt välit hankaliksi. Veljeä säälitään kuin avutonta pikkulasta, vaikka oikeasti aikuinen mies osaa tehdä omat valintansa ja kantaa vastuunsa virheistäkin...

[/quote]

Meillä ei kyllä kauneudesta ollut kyse:-). Kyllä syyt , yllättävää kyllä, voi olla ihan ihmisen omasta käytöksestä johtuvia. Sitä taas miksi veli häntä kestää jää arvailujen varaan...

En tiennytkään, että perintö on palkkio siitä, että on elänyt suvun toiveiden mukaista elämää. Teillä on varmaan eri lakikirja kuin minulla.

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:05"]

Älkää surko, jos veli katosi, sitten kun on perinnönjaon aika, he ilmestyvät molemmat, veli ja miniä! Ja se on sitten sellainen soppa, että tukka nousee pystyyn.

[/quote]

No meillä on ainakin sellainen veli, että voi oikein kuulla hänen suullaan sanovan että: PIDÄ SITTEN PUOLESI PERINNÖNJAOSSA!! Oikein uhonnut meille muille sisarille, kuinka koko omaisuus kuuluu hänelle :P"

Että sellaiseksi se veli muuttui hirmupirtin tossun alla ;)! Ja ihan taatusti on jos jonkinmoista lakimiestä ja varastettu jo pesät muutenkin tyhjäksi sisarusten ''tietämättä'' vaikka tietävätkin.

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:11"]

Jos perhesuhteet ovat hyvät oikeasti, ei sukuun naitu niitä pilaa. 

[/quote]

Kyllä se voi niitä ratkaisevastikin pilata. MOT.

Millä vuosituhannella te elätte?? :D Melkoisia taikavoimia on näillä miniöillä ja naisilla ylipäänsä kun vallan pilaavat koko suvun välit. On sitä aina naisista syntipukkeja tehty, mutta eihän nyt helvetti kukaan täysjärkinen väitä että yksi ihminen voi riitauttaa koko suvun. Korkeintaan voi myötävaikuttaa siihen että miehen antipatiat nousevat entisestään pintaan. On aivan normaalia että mies löytää vaimostaan uuden perheen, sitä on vaan älyttömän vaikeaa ymmärtää niiden jotka eivät kykene itse muuttumaan.

Minun perheeni on lapsi ja aviomies, ja he ovat etusijalla. Lapsuuden ydinperhe kuuluu lapsuuteen, ja suku vielä senkin perheen taakse. Ahdistavia tuollaiset ihmiset jotka yrittävät omistaa perheenjäseniään ja estävät heitä kasvamasta omiksi persoonikseen. Ne teidän veljenne ja poikanne ovat aikuisia ihmisiä ja jos ovat kasvaneet kutakuinkin normaaleiksi, he eivät roiku lapsuuden perhesuhteissa vaan rakentavat omaa perhettä.

Hulluja tämäkin ketju täynnä. :)

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:05"]

Älkää surko, jos veli katosi, sitten kun on perinnönjaon aika, he ilmestyvät molemmat, veli ja miniä! Ja se on sitten sellainen soppa, että tukka nousee pystyyn.

[/quote]

Jep. heidän matkat hautajaisiinkin piti maksaa hautajaiskuluista eli kuolinpesästä. 

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:17"]

Millä vuosituhannella te elätte?? :D Melkoisia taikavoimia on näillä miniöillä ja naisilla ylipäänsä kun vallan pilaavat koko suvun välit. On sitä aina naisista syntipukkeja tehty, mutta eihän nyt helvetti kukaan täysjärkinen väitä että yksi ihminen voi riitauttaa koko suvun. Korkeintaan voi myötävaikuttaa siihen että miehen antipatiat nousevat entisestään pintaan. On aivan normaalia että mies löytää vaimostaan uuden perheen, sitä on vaan älyttömän vaikeaa ymmärtää niiden jotka eivät kykene itse muuttumaan.

Minun perheeni on lapsi ja aviomies, ja he ovat etusijalla. Lapsuuden ydinperhe kuuluu lapsuuteen, ja suku vielä senkin perheen taakse. Ahdistavia tuollaiset ihmiset jotka yrittävät omistaa perheenjäseniään ja estävät heitä kasvamasta omiksi persoonikseen. Ne teidän veljenne ja poikanne ovat aikuisia ihmisiä ja jos ovat kasvaneet kutakuinkin normaaleiksi, he eivät roiku lapsuuden perhesuhteissa vaan rakentavat omaa perhettä.

Hulluja tämäkin ketju täynnä. :)

[/quote]

Lisään muuten vielä sen verran, että kun minä ja mies tavattiin niin miehen suhde perheeseensä oli etäinen. Nykyisin vietämme paljon aikaa miehen vanhempien mökillä ja mulla on aivan mahtava anoppi. Miehen siskot ovat aina olleet etäisiä myös miehelleni, joten olisi todella outoa jos yhtäkkiä olisivatkin hyvää pataa. En minä ole vastuussa mieheni sisarusten väleistä, mutta varmastikin siellä päässä hiertää se että mies ei olekaan enää siskojen lasten autokuski ja patterinkorjaaja. Mutta se ei tosiaankaan ole minun ongelmani, jokainen järkevä aikuinen ymmärtää että aika aikansa kutakin.

Miten minusta tuntuu, että 80 prosenttia teksteistä on yhden sekopään kirjoittamia? Hauska ketju :D

toi on niin surullista, kun suhteet menee paskax mustasukkaisen vaimullinin takia. ja sittenhän veljenkin on pakko pitää vaimuliininsa puolia, ettei kasvot menisi, vaikka vaimuliini miten törkeästi veljen slash pojan perhettä kohtelisi.. joo, been there done tht.

meni välit kokonaan paskax piikikkään sukuun naidun vaimuliinin takia. tod. sad, sillä ikävä sitä yhteyttä, mikä meillä perheenä joskus oli. vaimuliini ei sitä sietänyt. edes pienenpieniä hetkiä omaistensa kanssa, koska alkoi semmoinen mustasukkainen hölinä heti ja naru kiristyi velipojan kaulan ympärillä. muuttui ihan hengettömän näköiseksi avioliitto''onnelassaan''. minkäs teet? 

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:09"]

Veljeni vaimo suoraan sanoen vittuili äidillemme niin, että isämme hermostui ja ilmoitti veljelleni, että heillä ei ole mitään tekemistä enää perheemme kanssa.

Veljen vaimo tietenkin sai veljelleni selitettyä asian parhain päin ja nyt he haukkuvat kumpikin äitiämme, joka on maailman kiltein, nöyrin ja hiljaisin ihminen.

Ja se perintö. Kun isämme kuoli, oli veljen vaimo ensimäisenä jo hautajaisissa kyselemässä, mitä HÄNELLE kuuluu omaisuudesta. 

[/quote]

OUTRAGEOUS!!! Mutta tommosiahan ne kälyt kautta miniät just on! Miehensä suvun omaisuudesta ollaan kyllä kiinnostuneita ja sitä jakamassa, mieluiten niiin, että apen tyttärelle ei jäisi mitään omaisuutta. Niin tuttua, niin tuttua. Katalia ihmisiä nuo kälyt. Ainakin osa. Kuten omani. ;)

Te jotka olette heti sitä veljen vaimoa syyttämässä ja haukkumassa niin oletteko SUORAA KYSYNEET siltä VELJELTÄ itseltään miksi välit ovat viilenneet ja miksi ei veljeä näy eikä kuulu????

Ehkä se onkin veljen oma valinta ettei kiinnosta/ei ehdi/ei jaksa?

Minun mieheni on juurikin tuollainen "laiskimus" joka on hyvin vähän tekemisissä on perheensä kanssa ja en todellakaan häntä estä tai kiellä vaan suorastaan vähän väliä ehdotan että menes äitiäsi katsomaan, isän luo tai siskojensa luo ja ota lapset mukaan mutta eihän tuo mene.

Jos siskot soittaa niin tuntuu että miehellä verisuoni katkeaa kun ne kuulemma höpöttää kaikkea ja hössöttää joka asiaa. Jaaa...

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 15:27"]lol mua alkaa naurattamaan noi tosikkoalapeukuttajat. näen zieluni zilmin kälyni vetämässä alapeukkua irvistys päällä. hahahah!!!1

hellitä vähän, käly PIKKARAINEN :D

[/quote]

Tosikko alapeukuttajat? Teidän armollisten veljien sisarten kanssako ei saa eri mieltä olla? Tosi mustavalkoisia tarinoita täällä ja lapsellista syytellä ainoastaan yhtä vierasta ihmistä koko suvun riidoista.

T. yksi veljen sisar myöskin, joka hoitaa ITSE sen yhteydenpidon veljen perheeseen koska veljeä ja kälyä ei syystä tai toisesta kiinnosta. Tulevat kyllä ihan mielellään kahville, lähtevät marjaan tai risteilylle, ja serkut tapaavat toisiaan paljon

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:02"]

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 15:46"]

Minulla veljeni vaimo... En edes muista koska olisin heitä nähnyt.. Oma lapsi on nyt n.2,5 vuotias, eikä heitä ole kiinnostanut edes häntä nähdä. No en ajatellut enään kutsua heitä kohta syntyvän kakkosen nimiäisiin enään. Olisin niin onnellinen, jos voisin sanoa edes tuntevani oman veljeni, mutta oikeasti en tiedä hänestä mitään. Meillä on liki 10 vuotta ikäeroa, mutta eikai se ole syy tähän kaikkeen..

Olisi hienoa vaihtaa edes kuulumiset, mutta mutta, ainoat muistot minulla veljestäni (oikeat sellaiset) on hänen armeija-lomiltaan, jolloin itse olin siis lapsi ja veli oli vielä todella rakas. Mutta jahka saivat lapset, ei enään kotipaikkakunnalla liiemmin olla käyty, ei edes jouluna. Lapset ei saa tulla mummolaan, koska äitini on niin kauhea lastenhoitaja, johon ei voi luottaa ja mitä tahansa ongelmaa heillä lapsien kanssa tuleekin, johtuu se meidän suvusta, vaikka harvoin nähdään (tarkoitin lähinnä lapsien mummoa/vaaria). Omasta mielestä taas äitini on maailman paras mummo ja omalle lapselle en parempaa voisi toivoa! Heidän lapsien ristiäisissä olen kyllä aikoinaan ollut, mutta tuntui jotenkin turhamaiselta ja siltä, että siellä oli vain pakonsanelemana. Ei siis tullut kutsua edes suoraan, vaan välikäden kautta.. Tervehdittiin, mutta muuten ei mitään puhuttu.. Mä en ymmärrä, mitä helvetin pahaa mä oon tehnyt, että ei ole väliä minua edes tuntea. Eikä meillä mahdoton välimatkakaan ole, alle 100 km. Olisi hienoa, että edes meidän lapset voisivat tutustua, sillä itselle on serkut maailman rakkaimpia ystäviä ollut läpi elämän, mut en ala väkisin itseäni ja lapsiani heille tyrkyttään... Olkoon ja eläköön sitten rauhassa, vaikka helvetin pahalta tuntuu. Ainiin, kyllä sitten taas sen veljen vaimon sisarukset on heille rakkaita ja muutakin sukua nähdään tauotta, mutta meitä ei koskaan.

[/quote]

Kääntäen: Mitä sinussa on sellaista, minkä vuoksi veljesi tulisi väkisin pitää yhteyttä sinuun? Eihän teillä vaikuta olevan käytännössä mitään muuta yhteistä kuin se, että geneettinen lotto arpoi teille samat esivanhemmat. Sukulaisuus ei ole mikään syy olla tekemisissä, jos kemiat eivät muuten kohtaa.

[/quote]

Aha. Vai siitä se johtuu, että vielä lapsena olin veljellenikin rakas ja meillä oli hyvät välit. Kun hän lähti opiskelemaan toiselle paikkakunnalle, vietin siellä viikonloppuja satunnaisesti ja nautin hänen ja nykyisen vaimon seurasta. Kirjoteltiin toisillemme sähköposteja jne, kunnes nips naps tuli kuvioon lapsi ja avioliitto ja me ei enään oltukaan mitään. Oli se mukava silloin nuorena kuunnella oman äidinkin itkua, että sanokaa niille nyt joku jotain, että toisivat sitä lapsenlasta edes joskus heille jne. Jo heidän ensimmäisen lapsen synnyttyä tilanteen muutos oli selvä, kun juuri ensimmäisen lapsenlapsen syliin saaneelta mummolta tullaan ottamaan lapsi toisen mummon syliin ja naljaillaan "käykö kateeksi, kun te ette tuu näkeen tätä lasta niin usein kuin me, kun me nyt varta vasten muutettiin tänne paikkakunnalle, että saadaan tän lapsen elämässä olla joka päivä". Nykyään tosin omat vanhemmat ovat jo varmaan tottuneet tilanteeseen ja käyvät siellä itse, kun eivät he tänne halua tulla ja mummoilevat ja vaareilevat minun lapselle sitten enemmän.. No niin, kiitos tästä että selvensit. Ei tavi enään murehtia, kun meillä ei kai sitten koskaan ole ollut mitään yhteistä, eikä tarvitse ollakkaan... Eihän perhesuhteet ole yhtään mitään tässä elämässä. Minulle ne tosin ovat tärkeitä ja onneksi minulla on pari muutakin sisarusta, jotka osaavat sentään puhua edes ja heidän puolisot ovat aina olleet mahtavia, kun tulevat pitkien matkojen päästä käymään täällä kotiseudulla meitä katsomassa! Ja mainitsen vielä sen yhden _yhden_ kerran, kun olen muutamia vuosia sitten nähnyt veljeni, ilman, että hänellä oli vaimoaan ja lapsiaan mukana niin ero oli, kuin yöllä ja päivällä. Sinä päivänä, sen pienen hetken, tunsin saaneeni veljeni takaisin. "Tunsin" jopa hänet ja meillä oli mukava hetki. Siihen se sitten jäikin.... Mutta olkoon onnellinen vaimonsa kanssa, jos niikseen on. Mitään pahaa en heille toivo, mutta jostain syystä ennen niin lämpimästä ja ihanasta naisesta, tuli yhtäkkiä jääkylmä noita-akka, joka pitää huolen, että meidän sukua manaataan koko ajan alimpaan helvettiin ilman mitään syytä... (yritin sanoa tämän kauniisti)

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:20"]

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:17"]

Millä vuosituhannella te elätte?? :D Melkoisia taikavoimia on näillä miniöillä ja naisilla ylipäänsä kun vallan pilaavat koko suvun välit. On sitä aina naisista syntipukkeja tehty, mutta eihän nyt helvetti kukaan täysjärkinen väitä että yksi ihminen voi riitauttaa koko suvun. Korkeintaan voi myötävaikuttaa siihen että miehen antipatiat nousevat entisestään pintaan. On aivan normaalia että mies löytää vaimostaan uuden perheen, sitä on vaan älyttömän vaikeaa ymmärtää niiden jotka eivät kykene itse muuttumaan.

Minun perheeni on lapsi ja aviomies, ja he ovat etusijalla. Lapsuuden ydinperhe kuuluu lapsuuteen, ja suku vielä senkin perheen taakse. Ahdistavia tuollaiset ihmiset jotka yrittävät omistaa perheenjäseniään ja estävät heitä kasvamasta omiksi persoonikseen. Ne teidän veljenne ja poikanne ovat aikuisia ihmisiä ja jos ovat kasvaneet kutakuinkin normaaleiksi, he eivät roiku lapsuuden perhesuhteissa vaan rakentavat omaa perhettä.

Hulluja tämäkin ketju täynnä. :)

Vaikutat juurikin kuvatunlaiselta kusipääkälyltä. GOod luck. Kyllä ne veljet lopulta näkee läpi, millaista tekoa olette. Sitten, kun on usein liian myöhäistä tosin.

[/quote]

Lisään muuten vielä sen verran, että kun minä ja mies tavattiin niin miehen suhde perheeseensä oli etäinen. Nykyisin vietämme paljon aikaa miehen vanhempien mökillä ja mulla on aivan mahtava anoppi. Miehen siskot ovat aina olleet etäisiä myös miehelleni, joten olisi todella outoa jos yhtäkkiä olisivatkin hyvää pataa. En minä ole vastuussa mieheni sisarusten väleistä, mutta varmastikin siellä päässä hiertää se että mies ei olekaan enää siskojen lasten autokuski ja patterinkorjaaja. Mutta se ei tosiaankaan ole minun ongelmani, jokainen järkevä aikuinen ymmärtää että aika aikansa kutakin.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:27"]

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:20"]

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:17"]

Millä vuosituhannella te elätte?? :D Melkoisia taikavoimia on näillä miniöillä ja naisilla ylipäänsä kun vallan pilaavat koko suvun välit. On sitä aina naisista syntipukkeja tehty, mutta eihän nyt helvetti kukaan täysjärkinen väitä että yksi ihminen voi riitauttaa koko suvun. Korkeintaan voi myötävaikuttaa siihen että miehen antipatiat nousevat entisestään pintaan. On aivan normaalia että mies löytää vaimostaan uuden perheen, sitä on vaan älyttömän vaikeaa ymmärtää niiden jotka eivät kykene itse muuttumaan.

Minun perheeni on lapsi ja aviomies, ja he ovat etusijalla. Lapsuuden ydinperhe kuuluu lapsuuteen, ja suku vielä senkin perheen taakse. Ahdistavia tuollaiset ihmiset jotka yrittävät omistaa perheenjäseniään ja estävät heitä kasvamasta omiksi persoonikseen. Ne teidän veljenne ja poikanne ovat aikuisia ihmisiä ja jos ovat kasvaneet kutakuinkin normaaleiksi, he eivät roiku lapsuuden perhesuhteissa vaan rakentavat omaa perhettä.

Hulluja tämäkin ketju täynnä. :)

Vaikutat juurikin kuvatunlaiselta kusipääkälyltä. GOod luck. Kyllä ne veljet lopulta näkee läpi, millaista tekoa olette. Sitten, kun on usein liian myöhäistä tosin.

[/quote]

Lisään muuten vielä sen verran, että kun minä ja mies tavattiin niin miehen suhde perheeseensä oli etäinen. Nykyisin vietämme paljon aikaa miehen vanhempien mökillä ja mulla on aivan mahtava anoppi. Miehen siskot ovat aina olleet etäisiä myös miehelleni, joten olisi todella outoa jos yhtäkkiä olisivatkin hyvää pataa. En minä ole vastuussa mieheni sisarusten väleistä, mutta varmastikin siellä päässä hiertää se että mies ei olekaan enää siskojen lasten autokuski ja patterinkorjaaja. Mutta se ei tosiaankaan ole minun ongelmani, jokainen järkevä aikuinen ymmärtää että aika aikansa kutakin.

[/quote]

[/quote]

Vaikutat juurikin kuvatunlaiselta kusipääkälyltä. GOod luck. Kyllä ne veljet lopulta näkee läpi, millaista tekoa olette. Sitten, kun on usein liian myöhäistä tosin.