Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mies ei haluaisi asuntolainaa vaan asua ikuisesti vuokralla :(
12.08.2014 |
Huoh, mä en jaksa. Meillä on miehen kanssa keskustelut menossa asumiskuvioista. Asutaan nyt vuokralla 50 neliöisessä kaksiossa ja meille on ensimmäinen lapsi syntymässä syksyllä. Isompaan olisi siis tarvetta vaihtaa. Nyt on aloitettu keskustelut omistuasunnosta ja asuntolainan hakemisesta. Olemme molemmat vakituisessa työpaikassa ja kuukausitulot yhteensä n. 7500. Miehellä isommat tulot kuin minulla, mutta minulla varma työpaikka tästä ikuisuuteen, miehellä paljon epävarmempaa. Säästöjä on kertynyt useampi kymmenen tuhatta, suurin osa niistä on miehen kerryttämiä, koska hän on ollut työelämässä pidempään.
Nyt ongelmana se, että ajatus omistusasunnosta ja asuntolainasta ahdistaa miestä tosi paljon, ja hän ei siien haluaisi ryhtyä. Aina kun otan asian puheeksi, mies silmin nähden ahdistuu ja hermostuu mulle. Hän kokee sen liian isoksi riskiksi, pelkää että koko Suomi menee konkurssiin ja hänelle ei ole täällä enää töitä, pitää muuttaa ulkomaille ja kämpästä ei pääsisikään eroon. Miehellä on mielestäni täysin vääristynyt kuva rahasta ja sen omistamisesta, siis paljonko ihmiset tienaa/saa säästöön/omistaa/millaisilla summilla ihmiset elää. Meinaa hermo mennä näihin keskusteluihin miehen kanssa, sen kommentit ovat sitä luokkaa, että asumismenojen kasvattamisen sijaan niitä pitäisikin pienentää. Häh miten, muuttamalla yksiöön pienen vauvan kanssa??? Mies haluaisi asua vuokralla, koska siinä on pienempi riski, vuokrakämpästä pääsee aina eroon ja voi muuttaa johonkin... katuojaan. Jos muutamme isompaan vuokrakämppään asumismenomme olisivat suuremmat kuin vastaavan kokoisessa omassa (=laina+vastike).
Mitä mä tuon tähän keskusteluun miehelle, jotta saan sen pään kääntymään ja tipahtamaan ulos tuosta hyvosaisuuden kuplasta? Pankkiin hän on luvannut lähteä lainatarjousta kysymään, mutta ei sekään mitään vielä tarkoita...
Kommentit (155)
109: Aloittajahan ei ollut nyt ostamassa 300 000 euron taloa vaan kerrostalokolmion (tai 4h+k).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerrostalokolmiosta voi hyvin joutua maksamaan tuon summan. 250000 taisi olla se summa, johon tähdättiin.
Kyllä tämä nyt haisee siltä, että miehelläs ei oo puhtaat jauhot pussissa. Onko luottotiedot menneet, mistä tiedät että teillä on säästöjä? Oletko nähnyt kuukausittain tiliotteen ?
[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 08:25"]oletetaan että talon hinta sisältäen muuttoremontin on 300.000€ ja että lainaa tarvitaan 200.000€
perus 25 vuoden lainaajalla korkoja pitää maksaa 80.000€, _jos korot pysyvät ennätyksellisen alhaisina_.
eli 25 vuoden "vuokra" itselle on (300.000+80.000)/25 = 15200€/vuosi eli 1266€/kk
Suomen talous on aika pahassa jamassa, tuleva lama jonka syvyys ei tietenkään ole tiedossa, tulee jatkamaan asuntojen hintojen laskua. arviolta 2% vuodessa. Esim kymmenessä vuodessa häipyisi 40.000€, eli omaan "vuokraan" on lisättävä noin 333€/kk.
Noin 300.000€ arvoisen asunnon ostamisen sijasta kannattaisi siis ottaa vuokra-asunto jossa vuokra korkeintaan 1600€/kk. Jos vuokra on vähemmän, voi myös laskea erotuksesta säästyneen pääoman sijoitustuotot vuokra-asumisen hyödyiksi.
Muita riskejä:
* Oman tai puolison työttömyys
* Korkotasonnousu, korkomarginaalin nousu, pankin kaatumisesta johtuvat lainan nopean realisoinnin vaatimukset
* Teoreettisesti mahdollisen avioeron aiheuttama talon pakkomyynti
* Kiinteistöpolittisen järjettömän sääntelyn poistaminen, joka veisi perusteet nykyisiltä asuntohinnoilta, vrt Saksa
* Elämäntilanteen muuttuminen, muutto toiselle paikkakunnalle, toisen ja ehkä kolmannenkin lapsen syntymä jolloin ostettu talo ei riittäisikään ja pitäisi realisoida tuo lamasta johtuva asunnon arvonlasku.
* Asunnonomistamisen verotuet lakkautetaan
* Kiinteistöveroja nostetaan
Vuokralla asumisen riskit:
* Huono vuokra-asunto (home, ilmanvaihto, rakennusvirheet) jota ei voi korjata koska ei omista asuntoa. Voi kuitenkin muuttaa toiseen.
* Vuokrataso nousisi nopeammin kuin omistusasunnon kulutaso
* Ei osaa sijoittaa säästyneitä rahojaan tuottavasti, vaan tuhlaa ne
[/quote]
Mutta omasta asunnosta jää kuitenkin käteen jotain! Voi olla, että sitä ei saa myytyä samaan hintaan, mutta voi olla, että saa. Ihan samoin on näiden sijoitusten kanssa, jotka mainitsit lopussa. Jos sijoittaa "säästyneet" rahat ja nykyinen taloustilanne jatkuu tai tulee oikea romahdus, ei niistä sijoituksistakaan ole välttämättä enää mitään jäljellä.
[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 08:32"]
Kerrostalokolmiosta voi hyvin joutua maksamaan tuon summan. 250000 taisi olla se summa, johon tähdättiin.
[/quote]
Ystäväni ostivat vähän aikaa sitten kerrostalokolmion Helsingistä. Hinta oli luokkaa 180 000 euroa. Samalla alueella saman kokoisten vuokra-asuntojen vuokrat ovat noin 1200 e/ kk. Vuokrat myös nousevat jatkuvasti, joten äkkiä ollaan sinunkin laskelmiesi mukaan kannattamattomalla puolella tuossa vuokra-asumisessa, kun asunnosta on maksettu yli 100 000 euroa vähemmän kuin sinun laskelmissasi. Jotta sinun laskelmiesi mukaan pysyttäisiin vuokra-asumisessa kannattavalla puolella, niin vuokra ei saisi tuossa sinun esimerkkitapauksessasi nousta koko tuon laina-ajan aikana yli sen 1600 euron. Jos nyt 300 000 euron asunnon sijaan vuokraa asunnon, jossa vuokra tällä hetkellä on vaikkapa sen 1400 euroa, niin ei mene tällä vuokrannousutahdilla montaa vuotta, kun vuokra jo ylittää 1600.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 23:31"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 22:44"]
Ymmärrän itsekin, että riskejä on, tällä hetkellä en todellakaan uskaltaisi ostaa asuntoa/taloa jostakin kuolevasta maakunnasta. Omat vanhempani ovat yrittäneet myydä omakotitaloaan kymenlaaksossa melkein kaksi vuotta, mutta sen arvo on ihan nolla. Asumme nyt Helsingissä, ja jostakin pk-seudulta asuntoa olisi tarkoitus katsoa. Ei siis taloa vaan kolmiota tai max. neliötä. Uskon, että pk-seudulta ostettu kohtuuhintainen perheasunto on se, mistä jossain vaiheessa on mahdollisuus päästä eroon, jos jostakin. Tällä hetkellä tod. näk. tyydyn nyt siihen, että käydään pankissa kysymässä lainatarjoukset ja aletaan pikkuhiljaa katselemaan tarjontaa, ainakin nyt ensi kevääseen asti asutaan varmaan tässä.
ap
Ps. 50 neliöinen kämppä on oikeasti tosi pieni, varsinkin kun tämä on uudehko talo eli täällä on standardien mukainen pyörätuolin mentävä vessa ja sauna. Makuuhuone on niin pieni, että kun parisänky ja pinnasänky on vierekkäin, vaatekaapin ovia ei saa kokonaan auki :p
[/quote]
50 neilötä pieni? Minä asuin siskon kanssa 16-vuotta tuon kokoisessa asunnossa vanhempieni kanssa. Meilä oli yhteinen huone kerrossängyllä, ja vanhemmat nukkui olkkarissa. Myönnän että oma huone olis ollu ihan jees, etenkin sitten kun isosisko rupesi seurustelemaan. Mutta kyllä me pärjättiin ihan kohtuullisesti. Ihmiset on vaan tottunut hillittömiin lukaaleihin? En ymmärrä kun kolmihenkinen perhe ostaa +100 neliöisiä asuntoja, harva pariskuntakaan taitaa ostaa kaksiota vaan vähintään kolmion..? Miksi?
[/quote]
Halusimme kolmion, että saamme selkeäasti makuuhuoneen, olohuoneen ja työhuoneen ja tulevaisuutta ajatellen lastenhuoneen. Pitäis olla iso makkari että sinne mahtuis molempien työpöydät ja tietokoneet, olohuoneessa ne olisivat epäkäytännölliset. Ja lapselle oma huone, makkari on meidän irstailujen ja seksikeinujen paikka eikä siten sovelias pikkuiselle.
Oletko varma, että mies lapsesta huolimatta haluaa sitoutua sinuun? Tunnen kaksi miestä, joka venkoili asunnon oston kanssa, kunnes paljastui, että suunnittelivat eroa koko ajan ja siksi eivät halunneet asuntoa. Toinen sanoi, että 6kk ex-puoliso kiersi näyttöjä ja hän yritti keksiä vikoja joka asunnosta, vaikka oikeasti keräsi rohkeutta sanoa, että ei halua ylipäätään asua missään yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en jaksa eläkkeistä stressata. Äiti kuoli ennen kuin ehti eläkkeelle. Naapurin mummo taas möi talonsa pojalleen, jakoi rahat muille lapsille ja muutti vuokralle hissilliseen kerrostaloon, jotta asuminen olisi huolettomampaa. Me tulemme saamaan omistusasunnostamme vielä tällä hetkellä reilusti enemmän kuin itse maksoimme, se on nyt myynnissä paikkakunnan vaihdoksen vuoksi. Mutta paikkakunnalla, jonne olemme työni vuoksi muuttamassa - mies tulee perässä vasta sitten, jos saa töitä - on asuntojen hinnat laskusuunnassa. Siinä mielessä kannattaisi ostaa, mutta emme aio asua täällä yhtään sen pitempään kuin työt kestää. Toisaalta, paikkakunta on paljon kalliimpi laskusuunnasta huolimatta, joten vastaavaa emme oman asuntomme hinnalla saa.
Kaksipiippuinen juttu, kun tietää, ettei täällä koko ikäänsä asu ja toisaalta, omistusasunnoissa tahtoo aina tulla noita yllätyksiä, kun ei kaikkea voi ostohetkellä ennustaa. Myyjän ei tarvitse tietää esim. sitä etukäteen, jos joku asukas aiheuttaa talossa vesivahingon. Vuokra-asunnossa jos on tulossa iso remontti, voi vaihtaa asuntoa. Kovan hinnan talot eivät näytä täällä menevän kaupaksi, on useitakin, jotka ovat olleet pitkälti yli vuoden myynnissä ja yksi kohta kolme vuotta.
Eihän se nyt mitään stressaamista ole, jos miettii sitä miten ja millä elää siinä tapauksessa, että elää sinne eläkeikään saakka. Vai kuvitteletko, että esimerkiksi minä olen valtavan stressaantunut eläkkeestä, koska säästän eläkepäiviä varten rahastoihin? Stressaantuneempi olisin, jos en millään lailla miettisi millä ja miten elän siinä positiivisessa tapauksessa, että olen vielä eläkeiässä hengissä. Huolettomampaa elämä on, kun varautuu ennalta tiettyihin asioihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asunto on edelleen Suomessa hyvin riskitön sijoitus. Tee miehesi kanssa laskelma esim. tällä kaavalla: Asunto 200000e, lainaa 170000e, lyhennys 1000e/kk. Kun olette tuota maksaneet vaikka kolme vuotta, niin teillä on lainaa jäljellä noin noin 140000e. Jos tässä samassa ajassa teidän asunnon arvo olisi laskenut vaikka 5% vuodessa, niin teillä olisi silti reilusti vähemmän lainaa kuin mikä asunnon arvo on. Jos taas asuntojen arvot romahtavat niin, että jäisitte vielä tuossa laskelmassa tappiolle, niin samaan aikaan tosi puoli Suomea olisi liemessä.
Mutta miehelläsi on oikeus mielipiteeseen ja sun pitää kunnioittaa sitä. Sä voit kuitenkin tehdä laskelmia eri vaihtoehtojen kannattavuudesta, kustannuksista ja riskeistä. Pyydä miestäsi osallistumaan näihin laskelmiin. Pyydä häneltä esim. juuri arvio siitä, kuinka paljon asuntojen hinnat voivat romahtaa ja ottakaa se huomioon laskuissa.
Minun mielestä nimenomaan pk-seudulta kannattaa ostaa oma. Noita isompiahan on valita asti (kolmio), pulaa on yksiöistä. Korot on 2% tällä hetkellä, olleet muuten jo pitkään. Maksan yksiöstäni kuukaudessa saman kun joutuisin vuokralla maksamaan, vuokraa joutuisin maksamaan varmaan enemmänkin. Ja sijainti on hyvä (kehärata).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä yhdyn muihin kirjoittajiin siinä, että Helsingissä riski siihen ettei saa kolmiota myytyä on pieni JOS on ostanut hyvän kolmion oikeaan hintaan hyvämaineiselta alueelta omalla tontilla. Jos on epävarma niin kannattaa ehkä ostaa pintaremontoitava kolmio johon itse tehdyllä remontilla voi luoda arvonnousua.
Mä esittäisi tuossa tilanteessa miehelle laskelmia kolmesta eri tilanteesta: Oikeat asumiskulut seuraavan 10 vuoden aikana omistusasunnossa ja sen arvonnousu (HUOM lainan pääoman lyhennys ei ole kustannus! korko vastikkeet, remontit yms on kustannuksia), vuokralla asumisen kustannukset seuraavan 10 vuoden aikana kun ottaa huomioon vuokrien nousun ja sitten vielä laskelman kolmion vuokratuotosta jos sen laittaa vuokralle vuosien päästä (jos asunto ei mene kaupaksi). Viimeisessä vaihtoehdossa voitte lyhentää lopun lainan vuokratuotolla ja lainan ollessa maksettu luoda itsellenne kassavirtaa vuokran verran. Tämä vaihtoehto siis äärimmäisessä tilanteessa ettei asunto mene kaupaksi, mikä on mielestäni kyllä epätodennäköistä. Jokaisessa vaihtoehdossa omistaminen on järkevintä...
[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 00:05"]
[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 00:00"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 23:46"][quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 23:16"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 23:12"][quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 23:09"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 22:33"]Fiksu mies, oikeesti.
[/quote]
Perustelut? Rahat vuokralla menevät hukkaan
[/quote]
Perustelut tälle?
[/quote]
Maksamalla omaa säästät itsellesi ja asumiskustannukset ovat joskus yhtiövastikkeen verran. Ja lapset saavat perintöä. Vuokra on pelkkä kulu.
[/quote]
Entäs jos se neukkukuutio on joskus purkukunnossa ja jyrätään maan tasalle?
[/quote]
Kuka hullu sellaisen hommaa ja sen varalle onkotivakuutus? KuKuinkas monta asuntoa on stadissa jyrätty? :-D
[/quote]
Onhan stadissa vuosien varrella purettu paljonkin taloja. Lepakko nyt ekana muistuu mieleen. Samoin vanhoja puutaloja joskus ammoin ja varmaan paljon muitakin taloja sen jälkeenkin.
Ei siinä kotivakuutus auta jos talo puretaan huonokuntoisuuttaan. ;)
[/quote]
Muutama vuosi sitten 2000 luvulla kuitenkin, purettiin monta isoa kerrostaloa Myllypurossa, kun oli rakennettu kaatopaikan päälle ja tuli ongelmia. Ei kotivakuutus korvaa talonpurkamista vaan irtaimen omaisuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap tässä taas. Saanko avautua, sapettaa taas niin paljon.
Nämä asuntoasiat nousivat eilen taas keskusteluun meillä, yritin ehdottaa että varattaisiin pankkiin aika ja käytäisiin kyselemässä, millaista lainaa meidän olisi mahdollista saada. Mies ei halua, jälleen vain ahdistui ja suuttui. Yritin nyhtää hänestä etä mitä hän oikein haluaa, odottaa ja millaiseksi tulevaisuuden haluaa rakentaa. Tässä kootusti miehen mielipiteet:
1) Pakko kerätä rahaa säästöön (sekä tilille että sijoituksiin), koska Suomen talous ei tule tästä enää nousemaan, sosiaaliturva ( ja mm. ansiosidonnainen päiväraha) tulee heikkenemään huomattavasti ja joudumme pärjäämään aivan omillamme. Kun kysyin, mikä olisi riittävä summa tällaisen "suojaksi" niin miehen mukaan n. 100 000 euroa. Mutta jos joskus saisimme tuollaisen summan sääsöön, niin en usko että se olisi miehelle riittävä summa poistamaan epävarmuutta, aina olisi mahdollisuus haalia enemän ja enemmän rahaa, jota ei saa käyttää mihinkään.
2) Ongelma ei olekaan se, mitä olen luullut, eli että mies pelkää menettävänsä työnsä ja että joudumme muuttamaan ulkomaille työn perässä. Ennen hän on puhunut vähän siihen suuntaan, että mitä jos sellaisessa tilanteessa emme saakaan omistuasuntoa myytyä. Nyt hän on tullut siihen tuloksee, että ei kuitenkaan saisi ulkomailtakaan töitä, koska halvat intialaiset insinööriot veisivät hänen työnsä. Mutta silti ei halua sitoutua Suomeen omistuasunnon muodossa.
3) Mies haluaa asua näin vaikka kymmenen vuotta ja odottaa sitä pahinta (en tiedä mikä se sitten on), eli odotetaan ja odotetaan ja odotetaan ja mihinkään ei saa rahaa käyttää.
Mielestäni mies on tehnyt nyt aivan yksin, keskustelematta minun kanssani, melko suuren päätöksen, joka koskettaa kuitenkin paljon minun ja tulevan lapsemmekin elämää. Eli että eletään paljon vaatimattomammin kuin olisi tarve, vain sen takia että voidaan kerryttää satatuhatta euroa käteistä mahdollista tulevaa Suomen konkurssia varten. Mutta kun minä en haluaisia elää näin vuosikausia. Vähän sama kuin minä nyt ostaisin sen haluamani kämpän kysymättä mieheltä mitään ja vasta jälkikäteen pakottaisin hänet osallistumaan kustannuksiin. Miehellä alkaa minusta järkevät perustelut loppua tässä keskustelussa, joudun vain toteamaan, että hän on kultalusikka suussa synynyt, ei ole ikinä elämässään kokenu oikein minkäänlaisia epäonnisumsia ja pelkää tätä epäonnistumista nyt niin paljon, että mitään matalaakaan riskiä ei uskalla ottaa.
Sillä on luottotiedot menny eikä oo kertonu sulle ja tietää ettei saa lainaa. Tai ei halua sun kanssa yhteistä omaisuutta että pääsee helposti pois jos tulee ero.
Miten niin teillä on tarve vaihtaa? Vauva ei tarvitse omaa huonetta, ja pikkulapsenkin sängyn voi laittaa olohuoneen nurkkaan. Jos hankitte toisenkin lapsen, vaihtamiselle voi olla oikeaa tarvetta.
Alue: Aihe vapaa
oletetaan että talon hinta sisältäen muuttoremontin on 300.000€ ja että lainaa tarvitaan 200.000€
perus 25 vuoden lainaajalla korkoja pitää maksaa 80.000€, _jos korot pysyvät ennätyksellisen alhaisina_.
eli 25 vuoden "vuokra" itselle on (300.000+80.000)/25 = 15200€/vuosi eli 1266€/kk
Suomen talous on aika pahassa jamassa, tuleva lama jonka syvyys ei tietenkään ole tiedossa, tulee jatkamaan asuntojen hintojen laskua. arviolta 2% vuodessa. Esim kymmenessä vuodessa häipyisi 40.000€, eli omaan "vuokraan" on lisättävä noin 333€/kk.
Noin 300.000€ arvoisen asunnon ostamisen sijasta kannattaisi siis ottaa vuokra-asunto jossa vuokra korkeintaan 1600€/kk. Jos vuokra on vähemmän, voi myös laskea erotuksesta säästyneen pääoman sijoitustuotot vuokra-asumisen hyödyiksi.
Muita riskejä:
* Oman tai puolison työttömyys
* Korkotasonnousu, korkomarginaalin nousu, pankin kaatumisesta johtuvat lainan nopean realisoinnin vaatimukset
* Teoreettisesti mahdollisen avioeron aiheuttama talon pakkomyynti
* Kiinteistöpolittisen järjettömän sääntelyn poistaminen, joka veisi perusteet nykyisiltä asuntohinnoilta, vrt Saksa
* Elämäntilanteen muuttuminen, muutto toiselle paikkakunnalle, toisen ja ehkä kolmannenkin lapsen syntymä jolloin ostettu talo ei riittäisikään ja pitäisi realisoida tuo lamasta johtuva asunnon arvonlasku.
* Asunnonomistamisen verotuet lakkautetaan
* Kiinteistöveroja nostetaan
Vuokralla asumisen riskit:
* Huono vuokra-asunto (home, ilmanvaihto, rakennusvirheet) jota ei voi korjata koska ei omista asuntoa. Voi kuitenkin muuttaa toiseen.
* Vuokrataso nousisi nopeammin kuin omistusasunnon kulutaso
* Ei osaa sijoittaa säästyneitä rahojaan tuottavasti, vaan tuhlaa ne