Tulipa ikävä olo taas

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 00:45"]

Miksi olette päätyneet yhteen tällaisten "Ei."-,"Ihan sama."-passiivimiesten kanssa? Oliko ne miehet alussa valheellisesti innostuneita menojen ja harrastusten suhteen ja into sitten lopahti? Vai onko näissä miehissä sitten muita, kompensoivia piirteitä?

[/quote]

Alussa jaksoi näytellä innostunutta, lähteä mukaan ja olla kiinnostunut. Pikku hiljaa paljasti oman luonteensa. Olimme mm. suunnitelleet telttailua, kun sitten kysyin että koskas mennään, mies naurahti ylimielisesti ja totesi "voi rakas, emmeköhän me ole vähän turhan vanhoja sellaiseen".

Sanopa asiasta miehelle. Mitä sitten ehdotat kun vastaukseksi tulee tuollaista?

olen sanonut miehelle että okei ei tarvitse tulla mukaan mutta lapset tykkäisi että isäkin on paikalla. sitten yleensä lähtee. usein jättää kuitenkin lähtemättä jos en vetoa lapsiin.

ehkä sanon hänelle tänään suoraan että " kulta oletko ehkä itse huomannut minkälainen saamaton vätys olet"? Mikä on syy että sanot kaikkeen AINA ei.

Jättäkää vätys kotiin ja menkää keskenänne. En jaksaisi tuollaista kiviriippaa pakottaa mukaani, paha mieli vaan tulee kaikille.

Mun mies sanoo kaikkeen mitä ehdotan "ihan sama". Sitten naama pitkällä ja kännykkää räpläten laahautuu meidän perässä. Kaikki on ihan sama. Kun kysyn onko ruoka hyvää, vastaa "ihan ok". Kaikki on vaan ihan sama ja ihan ok. Raskasta vetää perässään tuollaista ihmistä, joka ei nauti mistään eikä mikään ole kivaa. Ihan sama.

Miesten elämä ei ole kivaa.

Yleensä nainen alkuun auttaa tässä, koska he haluavat käydä joka paikassa ja mennä sinne sun tänne. Mutta tuokin rapisee kun naiseen tottuu ja kyllästyy. Asiassa auttaa vain uusi nainen.

keskenämme ollaankin käyty paljon. jotkut varmaan luulee että olen yksinhuoltaja:(

mutta ei toista voi väkisin innostaa.

kaipaisin elämääni tällä hetkellä lasten lisäksi jotain muutakin sisältöä. en vaan jaksa olla ja ihmetellä. lasten harrastuksiinkin mies suhtautuu samaan tapaan. "onko ihan viisasta tommonen ja tommonen".lastenkin pitäisi vaan OLLA.

MIkset mee itekses? Antaisit miehes olla.

Jätä se sika!

[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 16:30"]

Miesten elämä ei ole kivaa.

Yleensä nainen alkuun auttaa tässä, koska he haluavat käydä joka paikassa ja mennä sinne sun tänne. Mutta tuokin rapisee kun naiseen tottuu ja kyllästyy. Asiassa auttaa vain uusi nainen.

[/quote]

Miesten elämä on kivaa. Ikipoikien ei niinkään.

en ole jättäjätyyppiä eikä mieskään ihan sian kriteereitä täytä.

ap

Ihan kuin minä olisin tuon aloituksen tehnyt. Surullista, kun isä ei innostu lähtemään oikein mihinkään vaan aina äidin kanssa vain lapset tekee juttuja.

Aloin sanoa tästä asiasta miehelle, ja huomasin itsekin, miten onnettoman salakavalasti tuollainen passiivisuus johtaa siihen, että toinenkin passivoituu. Oikeasti, jos vuorovaikutus olisi tasapainoista, niin kun toinen ampuu jonkun ajatuksen alas, siihen tilalle pitäisi ampujan ehdottaa jotain muuta, ja etenkin toistuvasta kieltäytymisestä seuraa hyvitysvelvollisuuksia.

Keski-iässä, tätä passiivisuutta vuosikymmenet katseltuani, alan saada tarpeekseni. Mies joko kantakoon oman osansa velvollisuuksista tai myöntäköön, että loisii. Eikä tässä ole edes kysymys siitä, että minä olisin ekstrovertti ja mies introvertti. Kysymys taitaa tosiaankin olla siitä, että mieheksi ei kasveta ajatellen, että vastuuta ihmistenvälisten suhteiden säilymisestä ja kehittymisestä olisi hänelläkin. Kilttinä poikana mies ajattelee, että hän kun suunnilleen imuroi kun käsketään, niin sellainen on hyvä mies. Meillä on kummallinen tapa tyytyä siihen, että miehen henkinen kehitys parisuhteessa jää poika-asteelle. Näin on siltikin, vaikka kaikki hyötyisivät miehen aikuistumisesta.

Ei sitä tajuakaan, kuinka ihanaa on, kun on mies, joka innostuu asioista. Lähtee rientoihin innolla mukaan ja usein vielä höystää mun ideoita omilla ideoillaan. Jos minä vaikka sanon, että mennäänkö lomalla mummolaan, mies saattaa sanoa " joo, mennään vaan ja ollaan siinä matkalla yö kylpylässä". Tai jos ehdotan, että mentäisiin kahdestaan ulos, saattaa hän ehdottaa yöpymistä hotellissa ja lapselle lapsenvahdin hommaamista koko yöksi. Ei koskaan ammu ideoitani alas eikä syytä turhasta vouhottamisesta, vaikka syytäkin saattaisi joskus olla. Ainut huono puoli on, että haluaa aina tulla mukaan; tyttöjen keskeisiä juttuja on vaikea järjestää kun mieskin haluaa tulla enkä oikein raaski sanoa, ettei häntä nyt tällä kertaa kaivata.

[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 16:00"] 

Miehelle kun ehdottaa jotain menoa tai ihan mitä tahansa asiaa on vastaukset aina:

- pitääkö nyt taas

- ei kai nyt sinne tartte mennä

- pitäis säästää

- en jaksa

- ei kai nyt sentään hui hui.

Kyse ei ole masentuneesta ihmisestä. En saa mihinkään mukaan ilman pientä kiristämistä. 

Tästä elämästä katoaa pikkuhiljaa kaikenlainen ilo kun mitään ei voi tehdä ilman jahkailua.

[/quote]

Muista nuo vastaukset kun mies ehdottaa seksiä ;)

Miksi olette päätyneet yhteen tällaisten "Ei."-,"Ihan sama."-passiivimiesten kanssa? Oliko ne miehet alussa valheellisesti innostuneita menojen ja harrastusten suhteen ja into sitten lopahti? Vai onko näissä miehissä sitten muita, kompensoivia piirteitä?

Meillä käytetyimmät lauseet ovat "emmä tiä" ja "ihan sama", joten kuulostaa ihan tutulta...

Lähdetään kyllä mukaan, mutta rahasta ja sen käytöstä tarvii sitten natista koko päivä...

En pyytäis miestä mun ja muksujen mukaan muuten väkisin, mutta liikenneyhteydet on täältä todella heikot, eikä mulla ole ajokorttia...