Lue keskustelun säännöt.
Ajatelkaa, jos isä pääsisi vastasyntyneen vauvan luo vain tunniksi päivässä, kaukaakin. Näin Husissa nyt
30.07.2021 |
Ajatelkaa, jos vaikka tunnin tai enemmän ajaa suuntaansa.
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jaa. Eipä tuota paljon tarvitse ajatella tai kuvitella. Kun sain esikoiseni 30v sitten, isillä oli tosiaankin vierailuaika. Taisi olla klo 17-19. Kyllä siellä pärjäsi ihan hyvin sen viikon, koka piti ensisynnyttäjänä olla.
Onneksi kehitys kehittyy... kun lapset ei ole enää vain naisen harteilla ja isilläkin on oikeus luoda heti alusta alkaen sidettä lapseensa.
30 v sitten vauvat myös viettivät ison osan ajasta ns. vauvalassa. Mikä ei siis ole lapsen kehitykselle hyväksi.
Tässäkin keskustelussa huokuu asenne, että naisen on pärjättävä yksin, ei saa haluta apua, ei saa valittaa kun itsepähän haarasi levitit. Toisaalta myös se, että lasta hoitava isä on neitimäinen nössö.
Anteeksi suora puheeni, mutta olen saanut tarpeekseni äitien väheksymisestä.
Ihan terveitä ja reippaita meistä vauvalassa maanneista on tullut. Itse ei muista siltä ajalta mitään, joten en koe jääneeni ilman läheisyyttä vastasyntyneenäkään. Synnyttäjä on kuitenkin vauvansa kanssa sairaalassa, väitätkö siis ettet siellä saa pyytäessäsi apuja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jaa. Eipä tuota paljon tarvitse ajatella tai kuvitella. Kun sain esikoiseni 30v sitten, isillä oli tosiaankin vierailuaika. Taisi olla klo 17-19. Kyllä siellä pärjäsi ihan hyvin sen viikon, koka piti ensisynnyttäjänä olla.
Onneksi kehitys kehittyy... kun lapset ei ole enää vain naisen harteilla ja isilläkin on oikeus luoda heti alusta alkaen sidettä lapseensa.
Kehitys kehittyy. Joo.
Luulenpa, että tuonkin lapsen isä on ehtinyt kiintymyssuhteensa luoda. Edistystä se tunti päivässäkin on aikanaan ollut. 15 vuotta sitten normi oli, että isä sai olla paikalla koko päivän, muttei yötä. Sitä ennen oli aika, kun isät eivät päässeet edes synnytykseen mukaan.
Sitä vain, että 30 vuotta on lyhyt aika. Aina ei tarvitse kuvitella, vaan ihmisillä on kokemusta erilaisista asioista. Saavutetuista eduista ei kannata luopua, mutta joskus on pakko. Ihminen on aika sopeutuvainen. Luulisi, että tunnin suuntaansa ajaa mielellään, jos pääsee näkemään omaa vastasyntynyttä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jaa. Eipä tuota paljon tarvitse ajatella tai kuvitella. Kun sain esikoiseni 30v sitten, isillä oli tosiaankin vierailuaika. Taisi olla klo 17-19. Kyllä siellä pärjäsi ihan hyvin sen viikon, koka piti ensisynnyttäjänä olla.
Onneksi kehitys kehittyy... kun lapset ei ole enää vain naisen harteilla ja isilläkin on oikeus luoda heti alusta alkaen sidettä lapseensa.
30 v sitten vauvat myös viettivät ison osan ajasta ns. vauvalassa. Mikä ei siis ole lapsen kehitykselle hyväksi.
Tässäkin keskustelussa huokuu asenne, että naisen on pärjättävä yksin, ei saa haluta apua, ei saa valittaa kun itsepähän haarasi levitit. Toisaalta myös se, että lasta hoitava isä on neitimäinen nössö.
Anteeksi suora puheeni, mutta olen saanut tarpeekseni äitien väheksymisestä.
Ihan terveitä ja reippaita meistä vauvalassa maanneista on tullut. Itse ei muista siltä ajalta mitään, joten en koe jääneeni ilman läheisyyttä vastasyntyneenäkään. Synnyttäjä on kuitenkin vauvansa kanssa sairaalassa, väitätkö siis ettet siellä saa pyytäessäsi apuja?
Olen eri kuin kenelle vastasit, mutta synnytin keväällä
Naistenklinikalla ja olisin ollut aivan pulassa ilman miestäni. Kätilöillä ja hoitajilla oli niin hirveä kiire, että he selviytyivät juuri ja juuri aivan pakollisista jutuista. Onneksi meillä oli perhehuone, muuten olisi ollut tosi vaikeaa.
Aika tympeää. Onneksi itsellä edessä jo kolmannen synnytys. Taidan kävellä suoraan synnytyssalista vauvan kanssa kotiin. Osastolle jos menee niin siellä on ihan oman onnensa nojassa. TYKS:ssä sentään ryhmähuoneissa verhot, mutta ei nekään mitään auta, jos jonkun dorka mies tulee pyytämättä katselemaan ja morjestamaan huonekavereita (mulle kävi näin kun olin ensimmäisen kanssa)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jaa. Eipä tuota paljon tarvitse ajatella tai kuvitella. Kun sain esikoiseni 30v sitten, isillä oli tosiaankin vierailuaika. Taisi olla klo 17-19. Kyllä siellä pärjäsi ihan hyvin sen viikon, koka piti ensisynnyttäjänä olla.
Onneksi kehitys kehittyy... kun lapset ei ole enää vain naisen harteilla ja isilläkin on oikeus luoda heti alusta alkaen sidettä lapseensa.
Tästä syystä imetys pitäisi kieltää, se on isän ja lapsen suhteen pahin uhka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ilmoitin keskustelun asiattomaksi.
Nykyään käytetään sanoja synnyttäjä, raskaana oleva ja vanhempi. Isä ja äiti sanat pitää vihdoinkin heittää romukoppaan.
Ilmoitin asiattomaksi.
Perhehuoneessa saa edelleen olla isät ympäri vuorokauden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viisikymmentä vuotta sitten isä oli kaksi viikkoa kertausharjoituksissa, kun äiti synnytti esikoisen. Ei sieltä lomalle päässyt, näki vauvan vasta kymmenen päivän ikäisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaa, jos tuo käytäntö jäisi pidemmäksi aikaa niin mikä rauha osastoilla! Loppuisi se alituinen älyvapaa trafiikki. Yksikin lauma tuli isoäidin johdolla katsomaan koko päiväksi vastasyntynyttä mukanaan huutava yksi vuotias. Lopulta tämä isoäiti päätti lähteä laittamaan ruokaa eikä ottanut kuin rauhalliset isommat mukaan ja jätti sen huutajan sinne äidin helmoihin että isi hakee kyllä myöhemmin. Silloin kiroilin hartaasti, että mikä järki ja se äitikään ei näyttänyt tykkäävän ideasta, koska se lapsi oli pahasti päiväunia vailla eikä osannut nukahtaa muualle kuin kotiin tai autoon.
Sen vuoksi huusin sisäisesti jes kun luin uutisen. Menkää sinne naisen kotiin katsomaan sitä vauvaa, älkääkä ängetkö sinne sairaalaan koko poppoon voimin.
Minusta se on ihan hellyttävää, kun suvun uutta tulokasta halutaan tulla heti syntymän jälkeen katsomaan, mutta ei sinne jäädä tarvitse. Isä luonnollisesti saisi mielestäni olla paikalla vaikka koko ajan.
Joo, ihan kiva, jos noita kakaroita vaan joku opettais käyttäytymään.
Niin nautin minäkin vauvastani kaikessa rauhassa, kun iso parvi pörähti paikalle. Jo kaukaa käytävältä kuului kailotus. Mammaa tulivat katsomaan isi ja vauvan sisarukset ja muutama muu.
Ensimmäiseksi alkoivat kakarat tuijottaa meikäläistä ja tapittivat todella häiritsevästi. Yksi sitten kysyi suureen ääneen "Äiti, miksi tuo täti on noin lihava, vaikka on saanut jo vauvan"?
Edes väliverhoa ei sänkyjen välissä ollut, joten koko vierailu oli yhtä tuskaa, kun möllöttivät vaan minua. Vedin peiton korville, onneksi vauvelini nukkui tyytyväisenä koko tuon ajan. Äiti ei kieltänyt mistään, eikä pahoitellut, naurahti vaan "hassunhauskalle ja teräväsanaiselle" lapsoselleen.
Missä sairaalassa synnyttäneiden osastolla ei ole väliverhoja potilaspaikkojen välissä?
Tapahtumasta on aikaa, vuosia, ja nykyään varmaan onkin. En viitsi kaupunkia kertoa, mutta ihan totta puhun. Otin vain kantaa tuohon omaan rauhaan ja vierailijoihin, jotka häiritsevät. Ja kysyin jo hyvissä ajoin, että saisko jotain sermiä tai verhoa ja sanoivat, ettei saa.
Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että muiden synnyttäneiden vauvoja käydään katsomassa, mutta sen voi tehdä hieman hienotunteisemminkin. Itse lähdin mieheni kanssa kävelyllä sairaalassa ja istuimme rauhalliseen paikkaan, vauvakärry ja vauva tietenkin mukana. Saatiin puhua ilman uteliaita korvapareja.
Ainoastaan pari hoitsua kävi kyyläämässä oven raosta.
Ja lääkäri kävi tsekkaamassa tikit siinä huonekavereiden katsellessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun minä sain esikoiseni, lapsen isä oli paikalla mutta ei huolittu saliin koska tehtiinkin sektio. Sitten näki vauvan ja minut hetken aikaa, lähti kotiin sadan kilometrin päähän. Seuraavan kerran nähtiin viikon päästä kun tuli hakemaan meidät pois.
Viereisen petin haltijalla lamppasi vieraita solkenaan, isovanhemmat, monta lasta ja isä. Minun ja vastasyntyneeni luona ei käynyt kukaan.
Olin tosi yksinäinen ja masentunut. Paikkakunnalla asuva siskoni yritti päästä käymään mutta häntä ei päästetty. Koska tänne saa tulla VAIN lapsen isä (joka ei välimatkan ja työn takia voinut tulla), lapsen sisarukset (joita ei ollut) ja isovanhemmat (joita ei myöskään ollut). Ainoa ihminen joka olisi voinut luokseni tulla, häntä ei päästetty ( koska säännöt). KOHTUUTONTA!!!
Niin että älkää valittako, huonomminkin voisi olla!
Varmaan oletkin, uskon. OYSissä oli vuonna 1990 tavalliset osastot ja uutena ideana vierihoito-osasto. Siirryin sinne lapsen kanssa oltuani vain synnytyksen jälkeen muutaman tunnin tavisosastolla. Meidät kärrättiin sinne ja siellä oltiin loppuaika. Vierihoito-osastolle meno oli vapaaehtoista, enkä tuota osannut vastustaakaan. Olin huoneessa valtaosin yksin, vasta kaksi viimeistä yötä meni niin että siihen tuli toinen äiti lapsineen myös.
Ihan jäätävän tylsää se oli.