Olen 29-vuotias enkä koe olevani "nuori"
Olen ollut työelämässä yli kymmenen vuotta ja minulta löytyy kaksi lasta.
Julkisessa keskustelussa esim. koronatartuntojen suhteen, nuorilla tarkoitetaan 18-29 vuotiaita. Olenko ainoa, jonka mielestä nuoruuden käsitettä on venytetty liian pitkälle?
Aikaisemmin kun mediassa puhuttiin nuorista aikuisista, puhuttiin 18-25 -vuotiaista ja nuorilla tarkoitettiin teini-ikäisiä.
Kommentit (82)
Kelan mielestä minä olen 36-vuotiaana "nuori", mitä tulee eläkkeelle päästämiseen: en ole ollut kertaakaan elämäni aikana töissä (mielenterveyssyistä), mutta rampannut sitäkin enemmän osastohoidossa, päiväsairaaloissa sekä päivystyksessä. Takana on myös useampi epäonnistunut kuntoutusyritys. Kuitenkaan eivät päästä eläkkeelle koska "sinä olet vielä niin NUORI". :D
Vierailija kirjoitti:
Kelan mielestä minä olen 36-vuotiaana "nuori", mitä tulee eläkkeelle päästämiseen: en ole ollut kertaakaan elämäni aikana töissä (mielenterveyssyistä), mutta rampannut sitäkin enemmän osastohoidossa, päiväsairaaloissa sekä päivystyksessä. Takana on myös useampi epäonnistunut kuntoutusyritys. Kuitenkaan eivät päästä eläkkeelle koska "sinä olet vielä niin NUORI". :D
No olethan sinä nuori pääsemään eläkkeelle, koska vielä on monta potentiaalista työvuotta edessä. Et taas ole ikäsi puolesta nuori.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen 28v ja koen olevani hyvin nuori. Valmistun kohta maisteriksi ja säästän seuraavaa reppureissua varten. Haluaisin kokeilla seinäkiipeilyn harrastamista ja ehkäpä uuden kielen opiskelua.
Kokeilisit töihin menemistä.
Oon myös 29, mutta koen olevani nuori. Johtuu varmaan siitä että näytän 17-vuotiaalta...
Vierailija kirjoitti:
Oon myös 29, mutta koen olevani nuori. Johtuu varmaan siitä että näytän 17-vuotiaalta...
Tuskin näytät. Jos vertaat itseäsi sarjoissa teiniä näytteleviin 30 v. näyttelijöihin, niin ehkä kuvittelet näyttäväsi "teiniltä". Jos seisot teinin vieressä niin eron kyllä huomaa.
Minäkin tunsin olevani syystä ja monesta ikäloppu siinä27-30vuotiaana.. sitten tsemppasin itseni normaaliin ja nyt kun 41 tulee kohta täyteen oon kuin nuori poika. Eikä haittaa. Ei haittaa todellakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen 28v ja koen olevani hyvin nuori. Valmistun kohta maisteriksi ja säästän seuraavaa reppureissua varten. Haluaisin kokeilla seinäkiipeilyn harrastamista ja ehkäpä uuden kielen opiskelua.
Kokeilisit töihin menemistä.
Olen ollut töissä viimeiset 5 vuotta. Luulitko, että säästän reppureissuun siitä 200 euron opintotuesta::D
No et mielestäni enää olekaan. Joku muu samassa iässä oleva voi hyvinkin olla mentaalisesti. Keskeisintä lienee tuo, että on ollut jo lapsista vastuussa. Se kasvattaa kummasti aikuiseksi.
En minäkään samalla tavalla kuin teini tai parikymppinen. Päätän itse elämäni suunnan, en anna muiden enää puuttua asioihini ja haluan kaikessa enemmänkin vakautta kuin vaihtelua ja uusia kokemuksia. Olen lapseton opiskelija ja melko babyface, mutta koen loukkauksena jos pidetään liian nuorena tai kohdellaan kuin nuorta.
t.29v
Vierailija kirjoitti:
No et mielestäni enää olekaan. Joku muu samassa iässä oleva voi hyvinkin olla mentaalisesti. Keskeisintä lienee tuo, että on ollut jo lapsista vastuussa. Se kasvattaa kummasti aikuiseksi.
Löytyyhän niitä epäkypsiä keski-ikäisiäkin, jotka eivät osaa ottaa vastuuta ja sysäävät lapsen muille hoitoon.
Nyt keskustellaankin fysiologisesta iästä, eikä mistään yksilön ominaisuuksista.
Ikä on vaan numero, lopettakaa sen tuijottaminen. Olemme kaikki yksilöitä ja vanhenemme (fyysisesti ja henkisesti) eri tahtiin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ethän sä enää nuori olekaan. Olen itse lähellä 50v ja eräs itseäni vanhempi tokaisi mulle, että voi, sinähän olet vielä nuori. Oma jälkikasvuni heittää huulta ja kertoo mun olevan jo vanha " eukko". Se ikä on mistä vinkkelistä kattelee sitä. Olet hyvä juuri siinä iässä missä olet kulloinkin
"Nykyajan 6-kymppiset ovat entisaikojen 4-kymppisiä."
Elinikäodotteen kasvaessa aina vaan vanhemmat ovat nuoria.
Aloittajalle sanoisin, että odotapas vaan...
Itse tunsin olevani raihnainen ikäloppu 29-vuotiaana, jo 21-vuotiaasta vaativassa ammatissa työskennelleenä, ja mietin, millä keinoin jaksan vielä 30 vuotta työelämässä.
Jaksettu on, välillä hyvin jopa erinomaisesti, välillä huonosti, välillä hyvin huonosti, mutta jaksettu kuitenkin.
Siinä ne vuodet kulki kulkuaan, mitä enemmän vuosia sitä nopeammin, välillä sutjakasti vierien, välillä takkuisesti kompuroiden.
Nyt 65 v., ja eläke alkoi juoksemaan, ja tunnen itseni nuoremmaksi kuin viimeiseen 40 vuoteen, ja nautin elämästä ikään kuin olisi (kultainen) Olympiamitali kaulassa uskomattoman suorituksen jälkeen...
Terveiset Mattssonille!!
Ymmärrän, miltä teistä molemmista tuntuu, kun tavoite ja mitali on saavutettu.
ONNEA!!!!!
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintosita miten erilaisissa elämäntilanteissa 25-30v ihmiset voi jo. Joillain on jo omistuasuntoa, 10 vuotta työkokemusta, lapsia jne. toisilla taas opinnot kesken, ei työkokemusta, omistusasuntoa tai lapsia (tai edes kumppania)
Mulla juuri tuo tilanne, että ei kunnolla työkokemusta, ei omistusasuntoa, ei kumppania, ei lapsia. Ikää 30. Juuri tämän takia tunnen oloni ikälopuksi ja jotenkin raihnaiseksi, että en ole saavuttanut näinkään monen vuosikymmenen aikana mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon myös 29, mutta koen olevani nuori. Johtuu varmaan siitä että näytän 17-vuotiaalta...
Tuskin näytät. Jos vertaat itseäsi sarjoissa teiniä näytteleviin 30 v. näyttelijöihin, niin ehkä kuvittelet näyttäväsi "teiniltä". Jos seisot teinin vieressä niin eron kyllä huomaa.
No, ainakin muut ihmiset kokoajan luulevat mua huomattavasti nuoremmaksi. Olen myös hoikka ja lyhyt että sekin varmaan edesauttaa asiaa.
Mä olen 24-vuotias fuksi ja menen muiden 19-25v opiskelijoiden kanssa bileistä toiseen:P Vaikea kuvitella, että olisin 5 vuoden päästä samanlainen kuin AP
Vierailija kirjoitti:
Ikä on vaan numero, lopettakaa sen tuijottaminen. Olemme kaikki yksilöitä ja vanhenemme (fyysisesti ja henkisesti) eri tahtiin
Miten tämä liittyy aloitukseen ja nuoruuden viralliseen määritelmään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikä on vaan numero, lopettakaa sen tuijottaminen. Olemme kaikki yksilöitä ja vanhenemme (fyysisesti ja henkisesti) eri tahtiin
Miten tämä liittyy aloitukseen ja nuoruuden viralliseen määritelmään?
Silleen että kaikilla meillä "nuoruus" loppuu eri aikaan. Monilla tuntuu olevan ikäpaniikki 30v tienoilla, ihan kuin tämä myyttinen numero 30 jotenkin muuttaisi sinua ihmisenä ja yhtäkkiä vanhenisit käsiin. Olet sama ihminen 28, 29, 30, 31 jne ikäisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon myös 29, mutta koen olevani nuori. Johtuu varmaan siitä että näytän 17-vuotiaalta...
Tuskin näytät. Jos vertaat itseäsi sarjoissa teiniä näytteleviin 30 v. näyttelijöihin, niin ehkä kuvittelet näyttäväsi "teiniltä". Jos seisot teinin vieressä niin eron kyllä huomaa.
No, ainakin muut ihmiset kokoajan luulevat mua huomattavasti nuoremmaksi. Olen myös hoikka ja lyhyt että sekin varmaan edesauttaa asiaa.
Jos ikäisesi luulevat sinua jatkuvasti nuoremmmaksi, niin sitten voit ehkä näyttääkin nuoremmalta, tuskin silti 17-vuotiaalta. Keski-ikäiset ja sen ylittäneet eivät monesti vain osaa arvioida ikiä, jos oma jälkikasvu ei satu olemaan samanikäistä. Ovat vain unohtaneet, että itse olivat ihan yhtä "lapsenkasvoisia".
Riippuu mitä nuori tarkoittaa. Yli 40 v mielestä 30 v on vielä nuori. Nuorille suunnattujen palvelujen mielestä nuoruus loppuu 29 v.
Kai sitä pitäis olla sitten vaikka aikuinen (ei siis nuori aikuinen) ennen kuin keski-ikä alkaa tulla vastaan siinä 10 v päästä
Kommentteja lukiessa näkee, että ihmiset suhtautuvat ikään hyvin subjektiivisesti ihmisbiologian sijaan.
40-vuotias ei ole enää nuori, vaikka sitä kokisikin henkisesti olevansa.