Stockholm by me -blogisti ei opeta lapsilleen omaa äidinkieltään

Ei kai hän itsekään mitään riikinruotsia puhu? Ehkä jotain sinnepäin, mutta ei silleen kuin Ruotsissa syntyneet puhuvat?

Ma oon viime aikoina just miettiny tata aihetta. Ite oon lahteny lukion jalkeen maailmalle ja taalla viettanyt siis koko aikuisikani. Asun kaksikielisessa maassa ja puhun kumpaakin, vaikkakin eniten tulee kaytettya englantia. Siispa jos saisin taalla lapsia, heista tulisi varmaan pakostakin nelikielisia... Tuntuisi kylla jotenkin hassulta opetella puhumaan suomea joka paiva, mutta samaan aikaan koen tarkeaksi, etta mahdolliset tulevat lapseni puhuisivat myos suomea. Tuliskohan niista ihan hulluja tuollaisessa kielien sekamelskassa? 

[quote author="Vierailija" time="10.08.2014 klo 22:52"]

Tuliskohan niista ihan hulluja tuollaisessa kielien sekamelskassa? 

[/quote]

Ei minusta ainakaan tullut hullu, päinvastoin kaikki sanoo että olet niin tasapainoinen ja sinulla on niin rikas kulttuuri :D Puhun siis viittä kieltä ja minun on helppo ymmärtää myös näiden kielten sukulaiskieliä, sain yliopistopaikan ensimmäisellä yrittämällä, ja olen menestyvässä työssä ja lisäksi saan hyvät bonukset kielitaidostani. Olisin todella katkera vanhemmilleni ja isovanhemmille jos eivät olisi opettaneet ja puhuneet minulle kaikkia niitä kieliä mitä suvussani puhutaan.

terv. 8

Jos ei vain resurssit riitä. Oman äidinkielen siirtäminen lapsille kun asutaan eri maassa on todella haasteellista. Monien ulkomailla asuvien suomalaisäitien lapset eivät puhu suomenkieltä. Moni väittää että heidän lapset puhuu suomea mutta kun niiden lasten kanssa yrittää puhua niin eihän ne ymmärrä sanaakaan. Nostan hattua niille jotka ovat tuossa hommassa onnistuneet. 

Lisään vielä että mieluummin puhun viittä kieltä hieman epätäydellisesti, kuin yhtä ainoaa liian täydellisesti :)

Jos ne haluaa olla Rivieran Nico & Keke Rosbergejä, eli suomalaisia jotka ei puhu suomea? ;DDDD

[quote author="Vierailija" time="10.08.2014 klo 23:04"]

Jos ne haluaa olla Rivieran Nico & Keke Rosbergejä, eli suomalaisia jotka ei puhu suomea? ;DDDD

[/quote]

Nico ei ole Suomessa asunut eikä kasvanut ja Keke on ulkomaalaistunut kokonaan. Just noin suomalaiset toimii, uuden kotimaan  ja puolison kieli otetaan kotikieleksi ja tärkeämpi se on kuin suomenkieli kun muualla asutaan eikä aikomustakaan muuttaa Suomeen koskaan takaisin. Kaksikielisyys ei ole mikään itsestäÄnselvä asia edes silloin kun perheessä on vanhemmat jotka alunperin ovat puhuneet eri kieliä.

Naapurissa asuu noin 2,5-vuotias lapsi joka puhuu äitinsä kanssa suomea ja papan kanssa ruotsia. Ihan täydellisesti molempia. En tosin tiedä miten puhuu kun ovat kaikki keskenään. Isä täysin murteellinen suomenruotsalainen ja äiti suomenkielinen.

Mutta jos bloggari onkin suomenruotsalainen?

Onko muita jotka ovat kyllästyneet tähän blogiin? Joskus vaikutti symppikseltä, mutta nykyään mulle tulee sellainen fiilis että kirjoittaja pitää itseään jotenkin parempana kuin muut, esim toi viimeisin postaus jossa kertoo Suomi-kokemuksistaan...

[quote author="Vierailija" time="10.08.2014 klo 23:16"]

Mutta jos bloggari onkin suomenruotsalainen?

[/quote]

Ei ole.

[quote author="Vierailija" time="10.08.2014 klo 23:16"]Mutta jos bloggari onkin suomenruotsalainen?

[/quote]

Ei ole.

On hirveätä väkivaltaa riistää ihmiseltä äidinkieli. Olen ollut paljon tekemisissä ihmisten kanssa, joilta puuttuu vankasti hallittu kieli. Se lyö leimansa ihmiseen, persoonaan, se on kuin vamma. Kieli on muutakin kuin kommunikointitapa.

Ilmeisesti häpeää taustaansa? Pienempi kynnys minulla olisi puhua lapsille äidinkieltäni kuin kirjoittaa (huonolla sellaisella?) julkista blogia. Mutta blogissa kaiken kaikkiaan välittyy kuva aika nousukasmaisesta menosta, ja kieli varmaan liittyy siihen. Suomalaiset eivät ole kovin suosittuja Ruotsissa, varsinkaan "paremmissa piireissä".

Anoppini on kaksikielisestä perheestä, tosin hänen isänsä suomensi nimensä ja siirtyi käyttämään suomea (tilanne oli silloin ehkä hieman eri; myös koulut kävi suomeksi). Anoppiani harmittaa, ettei isä puhunut hänelle äidinkieltään ja hän hukkasi suvun kielen. Toki sitä koulussa taas oppi pakon kautta, mutta ainutlaatuinen tilaisuus meni ohi. Mutta kielen "suosio" varmaan vaihtelee maailmanhistorian läpi. Nyt ei ole suomen puhuminen mitenkään POP.

Ymmärrän, että äidinkielen vaaliminen voi olla vaikeaa tietyissä kieliympäristöissä. Nyt kuitenkin bloggaajan perheessä kieliä olisi kaksi ja kotimaa on sellainen, jossa olisi myös suomenkielistä toimintaa tarjolla (kerhoja, kouluja, harrastuksia). Lisäksi Suomeen pääsee todella helposti, joten kielitaidosta ei jäisi kuollut. Ei siis ole mitään järkeä tuosssa ratkaisussa :/ Mutta ilmeisesti tämä bloggaaja ei taida olla kovin oppinut muutenkaan? Oman äidinkielen puhuminen lapsille on ihan perussuositus, jos on yhtään kielitieteisiin ja puheenkehitykseen tutustunut.

[quote author="Vierailija" time="10.08.2014 klo 22:35"]

Ymmärtäisitkö minun valintaani? Lopetin äidinkieleni puhumisen lapsille, kun inhoan maani totalitaarista johtajaa. Puhun englantia.

[/quote]

En. Maan kulttuuri ja "sielu" on kuitenkin ihan kielestä riippumaton asia. Ajattele nyt vaikka Koreoita. Niissä puhutaan kummassakin samaa kieltä. Pohjois-Koreassa on eräs maailma hirveimmistä diktatuureista, mutta Etelä-Korea on demokratia, ja siellä onkin toki omalaatuinen, mutta todella hieno kulttuuri, joka myös aukeaa osin ulospäin. Tai Italiaa, joka ei kai tule koskaan olemaan poliittisesti ja sosiaalisesti vakain maa maailmassa, mutta jonka kulttuurielämä todellakin inspiroi ihmisiä joka puolella maailmaa, ja jonka kieltä ihmiset haluavat oppia - italia on maailman viidenneksi opiskelluin vieras kieli, heti englannin, ranskan, saksan ja espanjan jälkeen - vaikkei siitä ole juuri kenellekkään mitään hyötyä Italian ulkopuolella.  

[quote author="Vierailija" time="10.08.2014 klo 23:40"]Ymmärrän, että äidinkielen vaaliminen voi olla vaikeaa tietyissä kieliympäristöissä. Nyt kuitenkin bloggaajan perheessä kieliä olisi kaksi ja kotimaa on sellainen, jossa olisi myös suomenkielistä toimintaa tarjolla (kerhoja, kouluja, harrastuksia). Lisäksi Suomeen pääsee todella helposti, joten kielitaidosta ei jäisi kuollut. Ei siis ole mitään järkeä tuosssa ratkaisussa :/ Mutta ilmeisesti tämä bloggaaja ei taida olla kovin oppinut muutenkaan? Oman äidinkielen puhuminen lapsille on ihan perussuositus, jos on yhtään kielitieteisiin ja puheenkehitykseen tutustunut.

[/quote]

Muistelen että olisi juuri opiskelemaan tuonne muuttanut eli yliopistossa on ainakin opiskellut..ehkä tämäkin viittaa siihen että on halunnut sulautua noihin tiettyihin piireihin ja häivyttää sen oman suomalaisen taustansa...

[quote author="Vierailija" time="10.08.2014 klo 23:33"]

Ilmeisesti häpeää taustaansa? Pienempi kynnys minulla olisi puhua lapsille äidinkieltäni kuin kirjoittaa (huonolla sellaisella?) julkista blogia. Mutta blogissa kaiken kaikkiaan välittyy kuva aika nousukasmaisesta menosta, ja kieli varmaan liittyy siihen. Suomalaiset eivät ole kovin suosittuja Ruotsissa, varsinkaan "paremmissa piireissä".

[/quote]

Minun oikeasti aika hemmetin hienostuneesta, kosmopoliittisesta ja todella komeasta suomalaisesta tuttavastanikin tuli kyllä juuri se "Jarmo från Finland "juuri sillä hetkellä, kun hän muutti töiden takia Ruotsiin. :-D Mutta silti, vielä nolompaa on peittää juurensa. Voihan sitä aina identifioitua Tove Janssoniin, Arja Saijonmaahan ja fiktiiviseen überhahmoon Joona Linnaan...

[quote author="Vierailija" time="10.08.2014 klo 23:01"]

Jos ei vain resurssit riitä. Oman äidinkielen siirtäminen lapsille kun asutaan eri maassa on todella haasteellista. Monien ulkomailla asuvien suomalaisäitien lapset eivät puhu suomenkieltä.

[/quote]

Tavannut näitä, ja tavannut muidenkin maiden maahanmuuttajien lapsia, jotka eivät enää puhu omaa äidinkieltään.

Onhan se haasteellista, mutta ei se niin vaikeaa ole, kyllä pitäisi normaalitilanteessa olla resursseja. Ja jos on esim. sukulaisia Suomessa, viettää aikaa lomilla Suomessa, saa ihan ilmaiseksi tehostusta kielen ylläpitoon. Meillä vähenivät resurssit oikeasti aika rajusti, kun oli tilapäinen toistuvien vastoinkäymisten ajanjakso. Mutta silti heti, kun tuo vaikea aika päättyi, tehostimme suomenkielen ylläpitoa taas. Onneksi lapset ovat syntyneet Suomessa ja oppineet kielen siellä, niin sekä ylläpito, että takaisinkurominenkin onnistui. Lisäksi lapset ovat kuin sienet, oppivat helposti, ja varsinkin jo ennestään opitun kertaus menee nopeasti perille. Suomenkielisiä kirjoja eivät enää niin lue, mutta onneksi on lehdet, tv-ohjelmat ja suomalaiset vanhemmat. Puhuvat ja ymmärtävät sujuvasti, ja "kertauskurssin" jälkeen myös rohkeus käyttää kieltä on entisellään.

Että jotkut sitten oikein tekevät periaatepäätöksen olla puhumatta suomea....? Mielenkiintoista.