Stockholm by me -blogisti ei opeta lapsilleen omaa äidinkieltään

[quote author="Vierailija" time="10.08.2014 klo 23:01"]

. Monien ulkomailla asuvien suomalaisäitien lapset eivät puhu suomenkieltä.  

[/quote]

Ja mikä mahtaa olla tilanne suomalaisisien kanssa? Vielä huonompi, veikkaan.

Mä vilkaisin vaan nopeasti blogia ja siinä hän kirjoitti puhuvansa parempaa ruotsia kuin suomea. En tiedä johtuuko siitä ettei ole käyttänyt suomen kieltä juuri ollenkaan ja siksi se on alkanut tuntua kankealta. 20v ulkomailla, onko tuo sitten koko aika ruotsissa ja minkä ikäinen on ollut suomesta muuttaessaan. Jos on vielä ollut lapsi tai nuori niin silloin ymmärrän paremmin. 

Tottakai voi olla hankalaa pitää yllä kahta kieltä, mutta mun mielestä Tukholmassa asuvan suomalaisen on todella helppo opettaa lapselleen suomenkieli. Löytyy suomalaisia päiväkoteja ja kouluja, avoimia päiväkoteja ja muskaria tms. Seuraa muista suomalaisista löytyy varmasti jos sitä haluaa joten kielen saa myös mukaan lasten arkeen ja kaverisuhteisiin. Suomenkielisiä kirjoja ja muuta materiaalia löytyy hyvin ja jos ei haluamaansa löydä tai saa netistä tilattua niin shoppailureissut Turkuun tai Helsinkiin järjestyy helposti. 

No on kyllä lyhytnäköistä olla puhumatta suomea. 

Mies ja minä ollaan kummatkin kaksikielisiä hurreja. Mä puhun lapsille suomea, hän ruotsia. Keskenämme puhutaan ruotsia. Eli toi argumentti että jos tää mamma olisi ruotsinkielinen niin olis ihan ok että hän puhuisi pennuilleen ruotsia ei mun mielestä oo validi. 

Tunnen perheen jossa suomenruotsalainen äiti puhuu lapsien kanssa aina ruotsia ja isä sitten suomea. Keskenään vanhemmat puhuvat suomea koska isä ei puhu ruotsia kuin alkeellisesti mutta jopa perheen käydessä yhdessä keskusteluja äiti vastaa aina lapsille ruotsiksi. Haluavat lasten oppivan molemmat kielet. hassua että joku niinkin lähellä suomea asuva ei halua opettaa lapsilleen omaa äidinkieltään. Edes yrittää.

Oma äidinkieli on se tunnekieli. Todella harva ihminen oppii vieraan kielen niin täydellisesti, että pystyisi sillä välittämään lapselleen omia tunteitaan ja kommunikoimaan "aidosti". Psykologisten tutkimusten mukaan vierasta kieltä jatkuvasti käyttävän vanhemman lapsi ei muodosta niin hyvää kiintymyssuhdetta vanhempaansa. Toki kiintymyssuhteen muodostumiseen voi olla muitakin esteitä.

Mä joskus kuuntelin jonkun hänen haastattelun ja puhuu suomea oikeasti todella todella huonosti. Yllätyin koska kirjoittaa ihan ok suomea. Varmaan on ollut helpompaa puhua ruotsia kuin suomea lapsille. Ja eihän ne lapset mitään suomella tee. Toisin olisi voinut miettiä jos kieli olisi ollut ranska tms.

Östermalmilla ja Saltiksessa suomella ei tee mitään. Muistaakseni tuo syy sekä Se ettei bloggaaja halua että mies jää ulkopuoliseksi, kun ei ymmärrä suomea olivat perusteluissa miksi suomea ei lapsille opeteta. Jännä sinänsä koska he usein,käyvät Suomessa ja bloggaaja puhuu usein siskostaan - miten muka 20 v suomessa vietetty aika ja siskon ja muun suvun kanssa puhuttu kieli (sekä blogikieli) voivat olla huonompia kuin naisen ruotsi....

Minulla on jonkin verran sukulaisia Ruotsissa.

Yleensä koulutetut, akateemiset suomalaiset vanhemmat haluavat opettaa lapsilleen suomen kielen Ruotsissa. Kolmen serkun perheet ovat tällaisia ja lapsista tullut kielitaitoisia muutenkin, ja yksi pojista opiskelee kahta tutkintoa eri kielillä ja haluaisi myöhemmin Suomeen jatko-opiskelemaan. Perheet ovat suomalaismyönteisiä.

Duunarit ja parempiin piireihin pyrkivät suomalaiset haluavat vaan unohtaa suomen kielen Ruotsissa, ja kuvitella olevansa ruotsalaisempia kuin itse ruotsalaiset. Pikkuserkun perhe on tyyppiesimerkki tällaisesta, nyrpistelvät kaikelle mikä liittyy Suomeen kun "suomalaiset on niin ällöjä puukottavia juoppoja". Huvittavinta tässä se että ne vanhemmat puhuu ruotsia suomalaisittain joten miten tuotakaan suomalaispiirrettä voi muka peittää? ;D

Ei se ole vaikeaa opettaa lapselle omaa äidinkieltä. Eikä sitä tarvitse sen kummemmin opettaa. Kun johdonmukaisesti äiti puhuu omaa äidinkieltään lapselle ja isä omaa äidinkieltään. Näin on toimittu kaikissa tuntemissani kaksikielisissä perheissä (siis ei suomi-ruotsi Suomessa vaan muita komboja) koska tämä tietääkseni on se tapa miten se suositellaan tehtävän. Toki on kiva jos on omankielistä toimintaa mutta ei se ole kielenoppimisen edellytys.

Todella noloa ja surullista jos ei puhu omaa äidinkieltään lapselleen :(

Millaista ruotsia se puhuu itse?

Minun serkut jotka nelikymppisiä ja jotka asuneet sekä Ruotsissa että Suomessa, valtaosan toki Ruotsissa jossa syntyneet, niin puhuvat ruotsia tukholman murteella ja suomea rehellisellä pohjoispohjanmaan murteella jonka oppineet vanhemmiltaan ja ennen kaikkea mummolta koska mummo asui heidän luona Ruotsissa hoitamassa lapsia kun olivat pieniä. Ei näillä ole ollenkaan mitään sellaista harhautusyritystä että "mine yritte puhu sååme tässää teile kaikkille nytt" jollaista monet Ruotsiin muuttaneet yrittää vääntää kanssasuomalaisille about vuosi siitä kun ovat muuttaneet sinne :-D

[quote author="Vierailija" time="10.08.2014 klo 23:01"]

Jos ei vain resurssit riitä. Oman äidinkielen siirtäminen lapsille kun asutaan eri maassa on todella haasteellista. Monien ulkomailla asuvien suomalaisäitien lapset eivät puhu suomenkieltä. Moni väittää että heidän lapset puhuu suomea mutta kun niiden lasten kanssa yrittää puhua niin eihän ne ymmärrä sanaakaan. Nostan hattua niille jotka ovat tuossa hommassa onnistuneet. 

[/quote] Minun mielestäni haasteellisuuteen viittaaminen on monella vain tekosyy laiskuudelle. Tuota kuuluu todella paljon, siis ettei äiti (muka) osaa enää omaa äidinkieltään ulkomailla asumisen jälkeen. Jos vanhemmalla on ongelmia oman äidinkielensä kanssa, kannattaa panostaa sitten siihen. Lukea paljon suomeksi, matkailla Suomessa, käydä kielenhuoltokursseja jne. Esim. netissä on paljon kaikenlaista. Kaikki kyllä onnistuu, jos oikeasti haluaa opettaa lapsensa kaksikieliseksi. Monella se on kiinni asenteesta, että on hienompaa puhua jotain muuta kieltä kuin suomea.

(Olen itsekin 10 vuotta ulkomailla asunut, kaksikieliseksi lapsensa opettanut äiti. Ja minulla ei ole täällä paljon suomalaisia kontakteja, mutta ei se silti niin vaikeaa ole.)

Sama tilanne on muuten Kotirouva Lontoossa -blogin W1-Minnalla, lapset eivät puhu suomea.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 00:54"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2014 klo 23:01"]

Jos ei vain resurssit riitä. Oman äidinkielen siirtäminen lapsille kun asutaan eri maassa on todella haasteellista. Monien ulkomailla asuvien suomalaisäitien lapset eivät puhu suomenkieltä.

[/quote]

Tavannut näitä, ja tavannut muidenkin maiden maahanmuuttajien lapsia, jotka eivät enää puhu omaa äidinkieltään.

Onhan se haasteellista, mutta ei se niin vaikeaa ole, kyllä pitäisi normaalitilanteessa olla resursseja. Ja jos on esim. sukulaisia Suomessa, viettää aikaa lomilla Suomessa, saa ihan ilmaiseksi tehostusta kielen ylläpitoon. Meillä vähenivät resurssit oikeasti aika rajusti, kun oli tilapäinen toistuvien vastoinkäymisten ajanjakso. Mutta silti heti, kun tuo vaikea aika päättyi, tehostimme suomenkielen ylläpitoa taas. Onneksi lapset ovat syntyneet Suomessa ja oppineet kielen siellä, niin sekä ylläpito, että takaisinkurominenkin onnistui. Lisäksi lapset ovat kuin sienet, oppivat helposti, ja varsinkin jo ennestään opitun kertaus menee nopeasti perille. Suomenkielisiä kirjoja eivät enää niin lue, mutta onneksi on lehdet, tv-ohjelmat ja suomalaiset vanhemmat. Puhuvat ja ymmärtävät sujuvasti, ja "kertauskurssin" jälkeen myös rohkeus käyttää kieltä on entisellään.

Että jotkut sitten oikein tekevät periaatepäätöksen olla puhumatta suomea....? Mielenkiintoista.

[/quote]

Se ei ole totta että lapset olisivat kuin sieniä jotka vaan oppivat kaksi kieltä tuosta vaan. Se kaipaa joko todella paljon halua vanhemmalta opettaa ja ylläpitää suomenkieltä kulttuurin keskellä jossa suomea ei puhuta tai sitten kielellistä lahjakkuutta lapsilta ja mieluiten kumpaakin. Pelkästään toisen vanhemman puhetta kuullessa ei kieli tartu ja pienet lapset kouluun mennessä usein kieltäytyvät enää puhumasta sitä vieraampaa kieltä. Toiset lapset ovat todella armottomia jos puhut oudosti ja toisaalta kouluissa kielletään puhumasta muuta kuin koulun omaa kieltä ellei kyseessä ole kansainvälinen tai johonkin tiettyyn muuhun kieleen erikoistunut koulu. Niin että jos tunnette perheitä joissa lapset ovat OIKEASTI KAKSIKIELISIÄ niin kyse on ennemminkin suomalaisesta harvinaisudesta eikä mistään itsestäänselvyydestä.

Ei muuten kannata ottaa mitään Stina Aueria mukaan näihin keskusteluihin. Se, että ovatko hänen lapsensa kaksikielisiä oikeasti on mun käsityksen mukaan hänen oma versionsa  asiasta, sellaista olen lukenut bloggajasta muuta kautta että hänen vanhemmalla lapsista olisi puheen tuottaminen viivästynyt ja nuorempi ei muutenkaan vielä puhele. Ruotsissa bloggaajista puhutaan ihan yhtä lailla kuin Suomessa ehkä jopa enemmän.

Lyhyen tv-ohjelman perusteella tämä perheenäiti ei enää itse puhu kovin hyvää suomea, joten sen opettaminen lapsille lienee tosi vaikeaa. Muuten olen kyllä sitä mieltä, että jokainen äiti haluaa puhua lapselleen omaa kieltään, sehän on itsestäänselvää! Eipä tämä sitten pidä paikkansa kaikilla.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 10:31"]

Lyhyen tv-ohjelman perusteella tämä perheenäiti ei enää itse puhu kovin hyvää suomea, joten sen opettaminen lapsille lienee tosi vaikeaa. Muuten olen kyllä sitä mieltä, että jokainen äiti haluaa puhua lapselleen omaa kieltään, sehän on itsestäänselvää! Eipä tämä sitten pidä paikkansa kaikilla.

[/quote]

Jos asuu muualla kuin Suomessa niin eihän sillä suomenkielellä tee mitään. On tärkeämpää että lapset juurtuvat omaan kotimaahansa ja omaan kotikieleensä kuin että äiti opettaa omaa kieltään jota itsekään ei enää harjoita. Miettikääpä Suomessa asuvia ulkomaalaisia jotka osaavat heikosti suomea koska äiti pölpöttää kotona vain oman maansa kieltä lapsilleen. Lapset ovat syrjäytymisriskissä ja heitä kiusataan. Huomaa ettei ketjun keskustelijoilla ole ihan juttu hallinnassa. 

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 10:29"]

Sama tilanne on muuten Kotirouva Lontoossa -blogin W1-Minnalla, lapset eivät puhu suomea.

[/quote]

Vanhempi tytöistä ainakin puhuu suomea.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 10:29"]Sama tilanne on muuten Kotirouva Lontoossa -blogin W1-Minnalla, lapset eivät puhu suomea.

[/quote]

Mä oon ymmärtänyt että Minna puhuu lapsille suomea.

Jos se on yli nelikymppinen ja asunut Ruotsissa melkein puolet elämästään, niin mihin se suomi katoaa, ellei itse kadota sitä???

Kielen kadottamisesta tulee mieleen se ruotsalainen Dolph Lundgren joka muutti Jenkkeihin ja muka unohti ruotsin kielen ruotsalaismedian haastattelussa, ruotsalaiset antoivat vähän palautetta siitä kun äijä teeskentelee niin jenkkiä nyt, niin hän pyysi ruotsalaisilta anteeksi ja sanoi että oli tyhmä kun väitti unohtaneensa, kun julkisuus ja seura nousi vaan päähän.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 10:37"]

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 10:31"]

Lyhyen tv-ohjelman perusteella tämä perheenäiti ei enää itse puhu kovin hyvää suomea, joten sen opettaminen lapsille lienee tosi vaikeaa. Muuten olen kyllä sitä mieltä, että jokainen äiti haluaa puhua lapselleen omaa kieltään, sehän on itsestäänselvää! Eipä tämä sitten pidä paikkansa kaikilla.

[/quote]

Jos asuu muualla kuin Suomessa niin eihän sillä suomenkielellä tee mitään. On tärkeämpää että lapset juurtuvat omaan kotimaahansa ja omaan kotikieleensä kuin että äiti opettaa omaa kieltään jota itsekään ei enää harjoita. Miettikääpä Suomessa asuvia ulkomaalaisia jotka osaavat heikosti suomea koska äiti pölpöttää kotona vain oman maansa kieltä lapsilleen. Lapset ovat syrjäytymisriskissä ja heitä kiusataan. Huomaa ettei ketjun keskustelijoilla ole ihan juttu hallinnassa. 

[/quote] Huomaa, ettei sinulla ole juttu hallinnassa. Terv. kielitieteilijä

Minulla on saksalainen puoliso ja asumme Saksassa, meillä on 4v ja 6v tyttäret. Ei olisi tullut mieleenkään jättää suomen kielen opetusta pois, kun kuitenkin ollaan paljon tekemisissä Suomen sukulaisteni kanssa ja vieraillaan puolin ja toisin usein. Tytöillekkin on paljon mukavampaa ja kielellisesti rikkaampaa, kun he saavat kahden erilaisen kielen perusteellisen opetuksen pienestä pitäen.

Olemme toimineet sillä periaatteella, että mieheni yksin puhuu tytöille saksaa ja minä suomea, mutta koko perheen ollessa yhdessä puhumme vain saksaa. Vaikka saksa onkin enemmän käytössä täällä asuessamme ja etenkin kun esikoinen aloittaa nyt syksyllä koulunsa saksankielisessä, niin suomi on silti samalla tasolla ja lähes täydellisen kuuloista. Se johtunee siitä, että pienestä pitäen olen lukenut mm. suomenkielisiä iltasatuja, opettanut jokapäiväisesti ja nykyään esikoinen on innostunut lukemaan suomenkielisiä kirjoja.

Englantiakin ollaan opetettu yksinkertaisten asioiden ja kieliopin puolesta (itsensä esittelyt, peruskysymykset ja vastaukset, numerot jne...).

En voi ymmärtää perheitä, joissa vanhemmat puhuvat eri kieltä äidinkielinään, mutta lapsille opetetaan vain toista. Jos olisin itse tällaisen perheen lapsi, olisin ikuisesti katkera, jos en olisi saanut mahdollisuutta toisen kielen oppimiseen. Siitä syystä opetan itse lapsilleni suomea ja olen panostanut siihen kunnolla myös mm. kirjallisuutta hyödyntäen (joka on muuten mahtava keino kartuttaa sanavarastoa!)