Taaperoimetys: juu vai ei?

Vierailija kirjoitti:

En ota mitään kantaa itse aiheeseen.

Mutta mikä siinä niin hiertää, jos joku imettää pidempään kuin toinen? Kovasti tuntuu herättävän tunteita. Osaisiko joku vähän psykologisempi selittää vaikka freudilaisittain tai ihan minkä tahansa koulukunnan viitekehyksestä. 

Vaikka puhuttaisiin maailmanlopusta, niin ei näe näin kärkeviä ja "ällötystä" tihkuvia kommentteja.  Onko taaperoimetetyistä tullut keskimääräistä enemmän sarjamurhaajia vai mitä? 

Jokin peruste täytyy olla muu kuin oma iljetys. 

Tässä on taustalla paljon kulttuurista latautuneisuutta. Ensinnäkin rintojen seksualisointi, johon olemme kasvaneet aivan lapsesta mainos- ym. kuvaston kautta. Ja sitten on tämä imettämiseen liittyvä tietty eläimellisyys. Imettäessä muutumme nisäkäsnaaraiksi, mikä on ongelmallinen juttu, koska ihminen muuten pyrkii tiukasti erottamaan itsensä muista eläimistä, ja se on oikeastaan välttämätöntäkin nykyisen elämäntyylimme perustelemiseksi. Tunnen muutamankin naisen, jotka juuri oman raskauden ja imetyksen myötä päättivät lopettaa maitotuotteiden käytön, koska ajatus lehmän jatkuvasta poikimisesta ja vasikan viemisestä pois tuli vain niin lähelle.

Kaikki nämä asiat yhdessä kietoutuvat tiukaksi nipuksi, joka saattaa sitten kanavoitua vaikkapa tuollaiseksi raivokkaasti torjumiseksi.

Yksi näkökulma on myös ranskalaisfeministi Elisabeth Batinderin toteamus meikäläisistä imetysluvuista. Hän ei usko lähes kaikkien pohjoismaisten naisten aidosti haluavan imettää, vaan osa imettää ympäristön pakosta. Tämä voi hyvinkin selittää, miksi paheksutaan niin voimakkaasti toisaalta imettämättömyyttä ja toisaalta taas yli vuoden ikäisen imetystä. Ajatellaan että se on jokin velvollisuus, josta ei saa pitää liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vauva tarvitsee äidinmaitoa, kun ei vielä pysty sulattamaan muuta ravintoa. Siinä kohtaa kun mahaan menee jo vellit ja mössöt, ei enää tarvitse tissiä.

Läheisyyttä voi antaa sylittelemälläkin.

Jos tarkkoja ollaan, vauva ei tarvitse äidinmaitoa missään iässä. Korvikkeellakin elää.

Mutta äidinmaito tekee hyvää kaikille alle kaksivuotiaille vasta-aineidensa ja hyvien bakteerien ansiosta. Ja toki lapsi joka saa rintaa ja sylittelyä, saa läheisyyttä enemmän kuin toinen lapsi, joka saa vain saman määrän sylittelyä.

Kaksivuotiaalla on jo varsin hyvä oma vasta-ainetuotanto ja bakteerikanta. Hän ei tarvitse äidin bakteereja ja vasta-aineita ylläpitämään sitä.

Miten sylittelyn määrä eroaa imetettävällä ja ei-imetettävällä? Pikemminkin se ei-imetettävä saa syliä, halia, juttelua, kommunikointia. Se jolla on tissi suussa ei paljon juttele takaisin.

Lapsen vastustuskyky kehittyy noin kymmenen vuotiaaksi asti, joten sikäli pitkä imetys on kannattavaa. Mutta kuka siihen pystyy on toinen juttu. Ihmetyttää, miten maitoa voi tulla noin kauan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vauva tarvitsee äidinmaitoa, kun ei vielä pysty sulattamaan muuta ravintoa. Siinä kohtaa kun mahaan menee jo vellit ja mössöt, ei enää tarvitse tissiä.

Läheisyyttä voi antaa sylittelemälläkin.

Jos tarkkoja ollaan, vauva ei tarvitse äidinmaitoa missään iässä. Korvikkeellakin elää.

Mutta äidinmaito tekee hyvää kaikille alle kaksivuotiaille vasta-aineidensa ja hyvien bakteerien ansiosta. Ja toki lapsi joka saa rintaa ja sylittelyä, saa läheisyyttä enemmän kuin toinen lapsi, joka saa vain saman määrän sylittelyä.

Kaksivuotiaalla on jo varsin hyvä oma vasta-ainetuotanto ja bakteerikanta. Hän ei tarvitse äidin bakteereja ja vasta-aineita ylläpitämään sitä.

Miten sylittelyn määrä eroaa imetettävällä ja ei-imetettävällä? Pikemminkin se ei-imetettävä saa syliä, halia, juttelua, kommunikointia. Se jolla on tissi suussa ei paljon juttele takaisin.

Imetettävä saa tietenkin kaiken saman juttelun, ja lisäksi vielä imetyksen siihen päälle.

Muistaakseni korkeammin koulutetut imettävät enemmän ja pidempään.

Vierailija kirjoitti:

En ota mitään kantaa itse aiheeseen.

Mutta mikä siinä niin hiertää, jos joku imettää pidempään kuin toinen? Kovasti tuntuu herättävän tunteita. Osaisiko joku vähän psykologisempi selittää vaikka freudilaisittain tai ihan minkä tahansa koulukunnan viitekehyksestä. 

Vaikka puhuttaisiin maailmanlopusta, niin ei näe näin kärkeviä ja "ällötystä" tihkuvia kommentteja.  Onko taaperoimetetyistä tullut keskimääräistä enemmän sarjamurhaajia vai mitä? 

Jokin peruste täytyy olla muu kuin oma iljetys. 

En ole psykologi, mutta suomalaisten imetysluvut ovat olleet pitkään alhaiset. Nykyään synnytyssairaaloissa panostetaan imetyksen tukemiseen, mitä jotkut pitävät imetyspainostuksena.

Arvelen, että vihamielisyyden syynä on arvon kieltämis -defenssi yhdistettynä sisäistettyyn naisvihaan ja naiskehon kontrollointiin?

Ja vieraantuminen luonnosta, eli emme enää tunnista, mikä on luonnollista ja mikä ei. Jotkuthan ihan tosissaan esimerkiksi rinnastavat rinnat ja peniksen ja äidinmaidon ja virtsan.

Vierailija kirjoitti:

Tissi kuuluu vauvalle.

Mihin se raja sitten vedetään? Minkä ikäistä on ok imettää? 4v? 8v? 12v? Ihmettelen miten se on äidistäkään enää mukavaa kun lapsella on hampaat ja kaikki...

Mun mielestä nämä keskustelut on outoja siksikin, että ihmiset näkevät tämän asian aivan kummallisista näkulmista. Esim. sen, että imettäminen on yksipuolista, ts. äiti imettää lasta. Ei se niin mene. Väkisin et voi imettää sellaista lasta, joka ei sitä halua.

Ihmisen biologista vieroittautumisikää on tutkittu. En jaksa nyt etsiä niitä tutkimuksia, kun ette niitä kuitenkaan lue, mutta se, joka kiinnostaa, voi googlata. Siinä on siis tutkittu luonnonkansoja sekä verrattu ihmisen lähisukulaisiin eli ihmisapinoihin (jotka siis imettävät pitkään, vuosia). Näiden tutkimusten mukaan ihmisen luonnollinen, biologinen vieroittumisikä on 2–7 vuotta. 

Se, mitä tässä ketjussa nyt saa lukea, on kulttuuria. Sellaista kulttuuria, jossa imetys on vastenmielinen asia. Ilmeisesti suurin osa oksennusemojien postaajista on trolleja, mutta te, joilla liikkuu korvien välissä jotain, ja toisaalta tunnette jonkinlaista vastenmielisyyttä imetystä kohtaan, miettikääpä, miksi oikein sitä tunnette. Tunnetteko vastenmielisyyttä muidenkin nisäkkäisen poikasten ruokkimista kohtaan, vai ainoastaan ihmisten? Osaatteko sanoa, miksi? Onko se siksi, että naisen rinnat kuuluvat myös seksuaalisuuteen, vai joku muu juttu? Voisiko tämä olla asia, josta pääsisi eroon vaikkapa etsimällä tietoa asiasta?

Äidinmaito on hyvää ravintoa isommallekin lapselle kuin vauvalle. Miksei olisi? Miten pieni lapsi ei muka hyödy oman lajinsa maidosta lainkaan, mutta toisen lajin maidon juottaminen onkin sitten hyvä juttu ja oikein?

 

Mä suosittelen, että muodostatte vähemmän mielipiteitä asioista, jotka eivät teille kuulu. Imettäminen on nimittäin lapsen ja äidin välinen asia, ei jonkun ulkopuolisen. Kukaanhan ei edes pyydettäessä osaa sanoa, miksi taaperon imettäminen on väärin. Se, että kertoo syyksi jonkin oman uskomuksen (kun lapsi alkaa puhua, imettäminen pitää lopettaa), ei ole perustelu.

Puhukaapa imettämisestä vanhojen ihmisten kanssa. Alkaa kummasti tulla muisteloita siitä, miten joku sisaruksista kävi koulupäivän jälkeen äidin tissillä kamarissa. Kun omat lapseni olivat vauvoja, tosi monet vanhemmat ihmiset alkoivat spontaanisti kertoa kaikenlaisia imetystarinoita menneisyydestä. Se on mielenkiintoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ota mitään kantaa itse aiheeseen.

Mutta mikä siinä niin hiertää, jos joku imettää pidempään kuin toinen? Kovasti tuntuu herättävän tunteita. Osaisiko joku vähän psykologisempi selittää vaikka freudilaisittain tai ihan minkä tahansa koulukunnan viitekehyksestä. 

Vaikka puhuttaisiin maailmanlopusta, niin ei näe näin kärkeviä ja "ällötystä" tihkuvia kommentteja.  Onko taaperoimetetyistä tullut keskimääräistä enemmän sarjamurhaajia vai mitä? 

Jokin peruste täytyy olla muu kuin oma iljetys. 

En ole psykologi, mutta suomalaisten imetysluvut ovat olleet pitkään alhaiset. Nykyään synnytyssairaaloissa panostetaan imetyksen tukemiseen, mitä jotkut pitävät imetyspainostuksena.

Arvelen, että vihamielisyyden syynä on arvon kieltämis -defenssi yhdistettynä sisäistettyyn naisvihaan ja naiskehon kontrollointiin?

Ja vieraantuminen luonnosta, eli emme enää tunnista, mikä on luonnollista ja mikä ei. Jotkuthan ihan tosissaan esimerkiksi rinnastavat rinnat ja peniksen ja äidinmaidon ja virtsan.

Synnytyssairaaloissa saa nykyään hyvin heikosti opastusta imettämisessä. Se on varmaan syy, miksi alle puolet naisista pystyy täysimettämään. Useimmilla syynä, ettei maitoa tule, kun neuvoloissa ei kerrota, miten maidontulo kannattaisi aktivoida jo ennen synnytystä. Synnytyksen jälkeen mennään muuten korvikkeella, kun maitoa ei tule ja sen jälkeen maidontulo loppuukin nopeaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tissi kuuluu vauvalle.

Mihin se raja sitten vedetään? Minkä ikäistä on ok imettää? 4v? 8v? 12v? Ihmettelen miten se on äidistäkään enää mukavaa kun lapsella on hampaat ja kaikki...

Mun mielestä nämä keskustelut on outoja siksikin, että ihmiset näkevät tämän asian aivan kummallisista näkulmista. Esim. sen, että imettäminen on yksipuolista, ts. äiti imettää lasta. Ei se niin mene. Väkisin et voi imettää sellaista lasta, joka ei sitä halua.

Ihmisen biologista vieroittautumisikää on tutkittu. En jaksa nyt etsiä niitä tutkimuksia, kun ette niitä kuitenkaan lue, mutta se, joka kiinnostaa, voi googlata. Siinä on siis tutkittu luonnonkansoja sekä verrattu ihmisen lähisukulaisiin eli ihmisapinoihin (jotka siis imettävät pitkään, vuosia). Näiden tutkimusten mukaan ihmisen luonnollinen, biologinen vieroittumisikä on 2–7 vuotta. 

Se, mitä tässä ketjussa nyt saa lukea, on kulttuuria. Sellaista kulttuuria, jossa imetys on vastenmielinen asia. Ilmeisesti suurin osa oksennusemojien postaajista on trolleja, mutta te, joilla liikkuu korvien välissä jotain, ja toisaalta tunnette jonkinlaista vastenmielisyyttä imetystä kohtaan, miettikääpä, miksi oikein sitä tunnette. Tunnetteko vastenmielisyyttä muidenkin nisäkkäisen poikasten ruokkimista kohtaan, vai ainoastaan ihmisten? Osaatteko sanoa, miksi? Onko se siksi, että naisen rinnat kuuluvat myös seksuaalisuuteen, vai joku muu juttu? Voisiko tämä olla asia, josta pääsisi eroon vaikkapa etsimällä tietoa asiasta?

Äidinmaito on hyvää ravintoa isommallekin lapselle kuin vauvalle. Miksei olisi? Miten pieni lapsi ei muka hyödy oman lajinsa maidosta lainkaan, mutta toisen lajin maidon juottaminen onkin sitten hyvä juttu ja oikein?

 

Mä suosittelen, että muodostatte vähemmän mielipiteitä asioista, jotka eivät teille kuulu. Imettäminen on nimittäin lapsen ja äidin välinen asia, ei jonkun ulkopuolisen. Kukaanhan ei edes pyydettäessä osaa sanoa, miksi taaperon imettäminen on väärin. Se, että kertoo syyksi jonkin oman uskomuksen (kun lapsi alkaa puhua, imettäminen pitää lopettaa), ei ole perustelu.

Puhukaapa imettämisestä vanhojen ihmisten kanssa. Alkaa kummasti tulla muisteloita siitä, miten joku sisaruksista kävi koulupäivän jälkeen äidin tissillä kamarissa. Kun omat lapseni olivat vauvoja, tosi monet vanhemmat ihmiset alkoivat spontaanisti kertoa kaikenlaisia imetystarinoita menneisyydestä. Se on mielenkiintoista.

Katsokaa Gallen-Kallelan maalaus Rakennus (1903), jossa tapahtuu myös isomman lapsen imetystä.

https://www.kansallisgalleria.fi/fi/object/408427

Tästä voi tehdä tutkimusmatkan omaan mieleen. Mikä asia maalauksessa mietityttää eniten?

Naapuri kotiäitiyttään perustelee imetyksellä. Imetettävöt ovat poika 6 ja poika 4 ja tyttö 2 ja vauva. Vanhin 2 v nuorempi kuin tuo videon 8 v. Äiti aikoo verottaa 6v pojan kun tämä alkaa koulun. Poika ehdottaa että äiti tulisi koulun lähelle ruokkiksrlla imettämään. Mutta on jo muuttanut mielensä. Äiti sanoo että imetys luo voimakkaan sitern ja lapsi saa vitamiineja ja rautaa ja kalsiumia. Ruokas ei tarvitse psljoa laittaa kun imettää.Tmyöscäiti pysyy hoikkana.

Imetys tuntuu hyvältä

Vierailija kirjoitti:

Sekin on kuvottavaa, jos lapsi menee itse nostamaan äidin paitaa.

Meillä näin tapahtui eräissä suvun juhlissa kahvipöydässä, ei mulle siis, oon lapseton. Aika kiusallinen hetki oli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sekin on kuvottavaa, jos lapsi menee itse nostamaan äidin paitaa.

Meillä näin tapahtui eräissä suvun juhlissa kahvipöydässä, ei mulle siis, oon lapseton. Aika kiusallinen hetki oli.

Mä taas en ymmärrä mikä tässä on niin kiusallista. Ja lapset nyt tekee paljon muutakin kiusallista. Ne on lapsia! Oli varmaan kyse vielä aika pienestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tissi kuuluu vauvalle.

Mihin se raja sitten vedetään? Minkä ikäistä on ok imettää? 4v? 8v? 12v? Ihmettelen miten se on äidistäkään enää mukavaa kun lapsella on hampaat ja kaikki...

Mun mielestä nämä keskustelut on outoja siksikin, että ihmiset näkevät tämän asian aivan kummallisista näkulmista. Esim. sen, että imettäminen on yksipuolista, ts. äiti imettää lasta. Ei se niin mene. Väkisin et voi imettää sellaista lasta, joka ei sitä halua.

Ihmisen biologista vieroittautumisikää on tutkittu. En jaksa nyt etsiä niitä tutkimuksia, kun ette niitä kuitenkaan lue, mutta se, joka kiinnostaa, voi googlata. Siinä on siis tutkittu luonnonkansoja sekä verrattu ihmisen lähisukulaisiin eli ihmisapinoihin (jotka siis imettävät pitkään, vuosia). Näiden tutkimusten mukaan ihmisen luonnollinen, biologinen vieroittumisikä on 2–7 vuotta. 

Se, mitä tässä ketjussa nyt saa lukea, on kulttuuria. Sellaista kulttuuria, jossa imetys on vastenmielinen asia. Ilmeisesti suurin osa oksennusemojien postaajista on trolleja, mutta te, joilla liikkuu korvien välissä jotain, ja toisaalta tunnette jonkinlaista vastenmielisyyttä imetystä kohtaan, miettikääpä, miksi oikein sitä tunnette. Tunnetteko vastenmielisyyttä muidenkin nisäkkäisen poikasten ruokkimista kohtaan, vai ainoastaan ihmisten? Osaatteko sanoa, miksi? Onko se siksi, että naisen rinnat kuuluvat myös seksuaalisuuteen, vai joku muu juttu? Voisiko tämä olla asia, josta pääsisi eroon vaikkapa etsimällä tietoa asiasta?

Äidinmaito on hyvää ravintoa isommallekin lapselle kuin vauvalle. Miksei olisi? Miten pieni lapsi ei muka hyödy oman lajinsa maidosta lainkaan, mutta toisen lajin maidon juottaminen onkin sitten hyvä juttu ja oikein?

 

Mä suosittelen, että muodostatte vähemmän mielipiteitä asioista, jotka eivät teille kuulu. Imettäminen on nimittäin lapsen ja äidin välinen asia, ei jonkun ulkopuolisen. Kukaanhan ei edes pyydettäessä osaa sanoa, miksi taaperon imettäminen on väärin. Se, että kertoo syyksi jonkin oman uskomuksen (kun lapsi alkaa puhua, imettäminen pitää lopettaa), ei ole perustelu.

Puhukaapa imettämisestä vanhojen ihmisten kanssa. Alkaa kummasti tulla muisteloita siitä, miten joku sisaruksista kävi koulupäivän jälkeen äidin tissillä kamarissa. Kun omat lapseni olivat vauvoja, tosi monet vanhemmat ihmiset alkoivat spontaanisti kertoa kaikenlaisia imetystarinoita menneisyydestä. Se on mielenkiintoista.

Katsokaa Gallen-Kallelan maalaus Rakennus (1903), jossa tapahtuu myös isomman lapsen imetystä.

https://www.kansallisgalleria.fi/fi/object/408427

Tästä voi tehdä tutkimusmatkan omaan mieleen. Mikä asia maalauksessa mietityttää eniten?

Miten nuo äijien vaatteet pysyy valkosena

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vauva tarvitsee äidinmaitoa, kun ei vielä pysty sulattamaan muuta ravintoa. Siinä kohtaa kun mahaan menee jo vellit ja mössöt, ei enää tarvitse tissiä.

Läheisyyttä voi antaa sylittelemälläkin.

Jos tarkkoja ollaan, vauva ei tarvitse äidinmaitoa missään iässä. Korvikkeellakin elää.

Mutta äidinmaito tekee hyvää kaikille alle kaksivuotiaille vasta-aineidensa ja hyvien bakteerien ansiosta. Ja toki lapsi joka saa rintaa ja sylittelyä, saa läheisyyttä enemmän kuin toinen lapsi, joka saa vain saman määrän sylittelyä.

Kaksivuotiaalla on jo varsin hyvä oma vasta-ainetuotanto ja bakteerikanta. Hän ei tarvitse äidin bakteereja ja vasta-aineita ylläpitämään sitä.

Miten sylittelyn määrä eroaa imetettävällä ja ei-imetettävällä? Pikemminkin se ei-imetettävä saa syliä, halia, juttelua, kommunikointia. Se jolla on tissi suussa ei paljon juttele takaisin.

Imetettävä saa tietenkin kaiken saman juttelun, ja lisäksi vielä imetyksen siihen päälle.

Imettäminen on yhdensuuntainen tapahtuma, jossa lapsi on vastaanottaja. Muussa hellittelyssä kyse on vastavuoroisesta tilanteesta, jossa molemmat ottavat osaa hellyyshetkeen. Siinä lapsi oppii itsekin tuottamaan jotain eikä aina vain odottamaan, että tungetaan tissi suuhun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vauva tarvitsee äidinmaitoa, kun ei vielä pysty sulattamaan muuta ravintoa. Siinä kohtaa kun mahaan menee jo vellit ja mössöt, ei enää tarvitse tissiä.

Läheisyyttä voi antaa sylittelemälläkin.

Jos tarkkoja ollaan, vauva ei tarvitse äidinmaitoa missään iässä. Korvikkeellakin elää.

Mutta äidinmaito tekee hyvää kaikille alle kaksivuotiaille vasta-aineidensa ja hyvien bakteerien ansiosta. Ja toki lapsi joka saa rintaa ja sylittelyä, saa läheisyyttä enemmän kuin toinen lapsi, joka saa vain saman määrän sylittelyä.

Kaksivuotiaalla on jo varsin hyvä oma vasta-ainetuotanto ja bakteerikanta. Hän ei tarvitse äidin bakteereja ja vasta-aineita ylläpitämään sitä.

Miten sylittelyn määrä eroaa imetettävällä ja ei-imetettävällä? Pikemminkin se ei-imetettävä saa syliä, halia, juttelua, kommunikointia. Se jolla on tissi suussa ei paljon juttele takaisin.

Lapsen vastustuskyky kehittyy noin kymmenen vuotiaaksi asti, joten sikäli pitkä imetys on kannattavaa. Mutta kuka siihen pystyy on toinen juttu. Ihmetyttää, miten maitoa voi tulla noin kauan.

Ja aivot kehittyvät pitkälti yli kaksikymppiseksi, suun muoto kehittyy teini-ikään asti. Pitäisikö imettää vielä kotoa jo pois muuttavaa pilttiä? Maailma on avara ja täynnä pöpöjä.

Tarperoa saa ja on vaan hyvä imettää jos pystyy. Leikki-ikäinen saati pieni koululainen ei tissiä tarvitse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vauva tarvitsee äidinmaitoa, kun ei vielä pysty sulattamaan muuta ravintoa. Siinä kohtaa kun mahaan menee jo vellit ja mössöt, ei enää tarvitse tissiä.

Läheisyyttä voi antaa sylittelemälläkin.

Jos tarkkoja ollaan, vauva ei tarvitse äidinmaitoa missään iässä. Korvikkeellakin elää.

Mutta äidinmaito tekee hyvää kaikille alle kaksivuotiaille vasta-aineidensa ja hyvien bakteerien ansiosta. Ja toki lapsi joka saa rintaa ja sylittelyä, saa läheisyyttä enemmän kuin toinen lapsi, joka saa vain saman määrän sylittelyä.

Kaksivuotiaalla on jo varsin hyvä oma vasta-ainetuotanto ja bakteerikanta. Hän ei tarvitse äidin bakteereja ja vasta-aineita ylläpitämään sitä.

Miten sylittelyn määrä eroaa imetettävällä ja ei-imetettävällä? Pikemminkin se ei-imetettävä saa syliä, halia, juttelua, kommunikointia. Se jolla on tissi suussa ei paljon juttele takaisin.

Imetettävä saa tietenkin kaiken saman juttelun, ja lisäksi vielä imetyksen siihen päälle.

Imettäminen on yhdensuuntainen tapahtuma, jossa lapsi on vastaanottaja. Muussa hellittelyssä kyse on vastavuoroisesta tilanteesta, jossa molemmat ottavat osaa hellyyshetkeen. Siinä lapsi oppii itsekin tuottamaan jotain eikä aina vain odottamaan, että tungetaan tissi suuhun.

Ilmeisesti et ole koskaan imettänyt. Lapsihan se siinä tekee töitä hiki päässä, ja äiti pötköttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vauva tarvitsee äidinmaitoa, kun ei vielä pysty sulattamaan muuta ravintoa. Siinä kohtaa kun mahaan menee jo vellit ja mössöt, ei enää tarvitse tissiä.

Läheisyyttä voi antaa sylittelemälläkin.

Jos tarkkoja ollaan, vauva ei tarvitse äidinmaitoa missään iässä. Korvikkeellakin elää.

Mutta äidinmaito tekee hyvää kaikille alle kaksivuotiaille vasta-aineidensa ja hyvien bakteerien ansiosta. Ja toki lapsi joka saa rintaa ja sylittelyä, saa läheisyyttä enemmän kuin toinen lapsi, joka saa vain saman määrän sylittelyä.

Kaksivuotiaalla on jo varsin hyvä oma vasta-ainetuotanto ja bakteerikanta. Hän ei tarvitse äidin bakteereja ja vasta-aineita ylläpitämään sitä.

Miten sylittelyn määrä eroaa imetettävällä ja ei-imetettävällä? Pikemminkin se ei-imetettävä saa syliä, halia, juttelua, kommunikointia. Se jolla on tissi suussa ei paljon juttele takaisin.

Imetettävä saa tietenkin kaiken saman juttelun, ja lisäksi vielä imetyksen siihen päälle.

Imettäminen on yhdensuuntainen tapahtuma, jossa lapsi on vastaanottaja. Muussa hellittelyssä kyse on vastavuoroisesta tilanteesta, jossa molemmat ottavat osaa hellyyshetkeen. Siinä lapsi oppii itsekin tuottamaan jotain eikä aina vain odottamaan, että tungetaan tissi suuhun.

Ilmeisesti et ole koskaan imettänyt. Lapsihan se siinä tekee töitä hiki päässä, ja äiti pötköttää.

Kyse on hellittelystä, lepertelystä, juttelusta, keinuttelusta, halailusta. Lapsi ei juttele tai vastaile, koska hän tekee töitä hiki päässä suu täynnä höttöä. Äiti tosiaan pötköttää ja välillä ähkii ja irvistelee, kun lapsi puree pienillä naskaleillaan tissin verille. Siinä sitä vastavuoroisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vauva tarvitsee äidinmaitoa, kun ei vielä pysty sulattamaan muuta ravintoa. Siinä kohtaa kun mahaan menee jo vellit ja mössöt, ei enää tarvitse tissiä.

Läheisyyttä voi antaa sylittelemälläkin.

Jos tarkkoja ollaan, vauva ei tarvitse äidinmaitoa missään iässä. Korvikkeellakin elää.

Mutta äidinmaito tekee hyvää kaikille alle kaksivuotiaille vasta-aineidensa ja hyvien bakteerien ansiosta. Ja toki lapsi joka saa rintaa ja sylittelyä, saa läheisyyttä enemmän kuin toinen lapsi, joka saa vain saman määrän sylittelyä.

Kaksivuotiaalla on jo varsin hyvä oma vasta-ainetuotanto ja bakteerikanta. Hän ei tarvitse äidin bakteereja ja vasta-aineita ylläpitämään sitä.

Miten sylittelyn määrä eroaa imetettävällä ja ei-imetettävällä? Pikemminkin se ei-imetettävä saa syliä, halia, juttelua, kommunikointia. Se jolla on tissi suussa ei paljon juttele takaisin.

Imetettävä saa tietenkin kaiken saman juttelun, ja lisäksi vielä imetyksen siihen päälle.

Imettäminen on yhdensuuntainen tapahtuma, jossa lapsi on vastaanottaja. Muussa hellittelyssä kyse on vastavuoroisesta tilanteesta, jossa molemmat ottavat osaa hellyyshetkeen. Siinä lapsi oppii itsekin tuottamaan jotain eikä aina vain odottamaan, että tungetaan tissi suuhun.

Ilmeisesti et ole koskaan imettänyt. Lapsihan se siinä tekee töitä hiki päässä, ja äiti pötköttää.

Kyse on hellittelystä, lepertelystä, juttelusta, keinuttelusta, halailusta. Lapsi ei juttele tai vastaile, koska hän tekee töitä hiki päässä suu täynnä höttöä. Äiti tosiaan pötköttää ja välillä ähkii ja irvistelee, kun lapsi puree pienillä naskaleillaan tissin verille. Siinä sitä vastavuoroisuutta.

Mitä enemmän jatkat noita juttujasi, sitä selvemmin käy ilmi ettet ole imettänyt taaperoa tai vauvaakaan. Naskalit, hei ne on koiranpennuilla!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ota mitään kantaa itse aiheeseen.

Mutta mikä siinä niin hiertää, jos joku imettää pidempään kuin toinen? Kovasti tuntuu herättävän tunteita. Osaisiko joku vähän psykologisempi selittää vaikka freudilaisittain tai ihan minkä tahansa koulukunnan viitekehyksestä. 

Vaikka puhuttaisiin maailmanlopusta, niin ei näe näin kärkeviä ja "ällötystä" tihkuvia kommentteja.  Onko taaperoimetetyistä tullut keskimääräistä enemmän sarjamurhaajia vai mitä? 

Jokin peruste täytyy olla muu kuin oma iljetys. 

Tässä on taustalla paljon kulttuurista latautuneisuutta. Ensinnäkin rintojen seksualisointi, johon olemme kasvaneet aivan lapsesta mainos- ym. kuvaston kautta. Ja sitten on tämä imettämiseen liittyvä tietty eläimellisyys. Imettäessä muutumme nisäkäsnaaraiksi, mikä on ongelmallinen juttu, koska ihminen muuten pyrkii tiukasti erottamaan itsensä muista eläimistä, ja se on oikeastaan välttämätöntäkin nykyisen elämäntyylimme perustelemiseksi. Tunnen muutamankin naisen, jotka juuri oman raskauden ja imetyksen myötä päättivät lopettaa maitotuotteiden käytön, koska ajatus lehmän jatkuvasta poikimisesta ja vasikan viemisestä pois tuli vain niin lähelle.

Kaikki nämä asiat yhdessä kietoutuvat tiukaksi nipuksi, joka saattaa sitten kanavoitua vaikkapa tuollaiseksi raivokkaasti torjumiseksi.

Yksi näkökulma on myös ranskalaisfeministi Elisabeth Batinderin toteamus meikäläisistä imetysluvuista. Hän ei usko lähes kaikkien pohjoismaisten naisten aidosti haluavan imettää, vaan osa imettää ympäristön pakosta. Tämä voi hyvinkin selittää, miksi paheksutaan niin voimakkaasti toisaalta imettämättömyyttä ja toisaalta taas yli vuoden ikäisen imetystä. Ajatellaan että se on jokin velvollisuus, josta ei saa pitää liikaa.

Kiitos kysyjältä eli minulta. Tämä on juuri sitä mitä kaipasin. 

Ei vain: ällöttää ja etoo jne. Kaikki inhotus juontaa juurensa jostain. Universaalisti inhotaan esim. käärmeitä ja siihen on selityksensä. Toki voi riuhtoa vastaan ja pitää käärmettä vaikka "lemmikkinä" ja siihenkin on syynsä olla erilainen.