Lue keskustelun säännöt.
Mitä järkeä on mahdollistaa opiskelijoiden asuminen Suomen kalleimmilla paikoilla veronmaksajien rahoilla?
28.07.2021 |
Hesari ihastelee, miten opiskelijoilla on nyt mahdollisuus valita asunnoista Helsingissä, kunhan maksaa yli tonnin vuokraa. Helsingin ja Suomen kalleimmilta paikoilta tietysti.
Paitsi että eiväthän nämä opiskelijat sitä yli tonnia itse maksa, vaan me maksamme, veronmaksajat. 400€/kk jokaiselle opiskelijalle. Yli 2 miljardia kokonaisuudessaan vuodessa asuntotukia.
Mitä helvettiä? Miksi ihmeessä muiden pitää maksaa näiden opiskelijoiden asuminen niissä koko maan kalleimmissa neliöissä?
Kommentit (392)
Mitä järkeä sijoittaa kampukset Suomen kalliimmille paikoille? Siirretään Helsingin yliopistot ja ammattikorkeat Vantaan Hakunilaan tai Sipoon Nikkilään, niin opiskelijoiden ei tarvitse asua kalliilla paikoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta tuo tonnin vuokrahan jaetaan artikkelin esimerkeissä kumppanin kanssa, eli eihän se sitten ole kuin puolet siitä. Vähän vaikuttaa myös siltä, että jutussa haastatellut henkilöt ovat töissä, ja eihän työssäkäyvälle joku 500 euron vuokra usein liian iso ole.
Opiskelija ei saa sen enempää rahaa, oli asunto yli tonnin tai kohtuuhintainen. Joten ei kalliissa asunnossa asuminen yhteiskunnalle sen enempää maksa kuin halvemmassa asuminen. Aika moni rahoittaakin elämäänsä työnteolla - osittain siksi, ettei haluta nostaa opintolainaa, osittain siksi, että halutaan työkokemusta, ja tietysti moni haluaa tai tarvitsee muutenkin enemmän rahaa kuin vain pienen opintorahan.
Näin oli asumislisän aikaan, maksimi oli 201€. Nykyään maksimi on 400€, koska opiskelijat ovat yleisen asumistuen piirissä.
Samalla itketään siitä, kuinka on niin epäreilua, että rahan saaminen sijoitusasuntojen kautta on yleistynyt. Mulla on kolme tuttua, joilla on asuntoja Helsingissä, Tampereella ja landella. Kaikki vuokraavat asuntoaan maksimihinnoin ja usein työttömille, joilta vuokra pidätetään suoraan, ennen kuin päätyy tilille. No, itsepä olette osanne valinneet.
No ei se asuntoihin sijoittaminen ole kansantaloudelle mikään tuottava juttu. Se on sama kuin pesisi muitten paitoja, Niiden joilla on ylimääräistä rahaa saisivat sijoittaa ennemmin teollisuusosakkeisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä hieman erikoista, vaikka olisin mielummin minäkin asunut halvassa opiskelijakämpässä suurimmilta osin tukien varassa paraatipaikalla.. Varmasti tiputus todellisuuteen on suuri, kun elintaso asuinpaikan suhteen saattaa opintojen päättymisen myötä tipahtaa radikaalisti, kun ei pysty ostamaan omaksi samanlaista. Missä vika? Jossain on oltava. On se kuitenkin eri asia saada päälle 400€/kk tukea ja maksaa sillä osittain vuokra, kun maksaa koko vuokra kokonaan itse.
No todellakin! Täällä huudetaan miten sitä vuokraa ei makseta kokonaan yhteiskunnan rahoista vaan saa "vain" 400 euroa kuussa yhteiskunnalta vuokraan. Se on ihan kiva lisä ilmaista rahaa asumiseen. Kyllähän se vaikuttaa tosi paljon budjettiin, jos joutuu maksamaan sen 800 euron vuokran kokonaan itse kuin jos saa yhteiskunnalta ilmaista rahaa siihen 400 euroa ja joutuu itse maksamaan vain 400 euroa. Nyt nämä opiskelijat saavat asuntonsa puolella hinnalla.
Matematiikkasi ontuu sikäli, että tuollainen vuokra edellyttää työntekoa ja palkka taas leikkaa opintotukea, eli todennäköisesti joutuu maksamaan enemmän itse. Mutta noin yleisesti ottaen tuohon kommenttiisi: entäs sitten? Opiskelijoiden tuet ovat olemassa siksi, että on yhteiskunnan etu, että ihmiset kouluttautuvat, ja opintotuki on yhteiskunnan panostus sen hyväksi. Ei opiskelu ole mikään oma harrastus, joka hyödyttää vain itseä - kyllä yhteiskunnassa tarvitaan muunkinlaisten töiden tekijöitä kuin niiden, joihin pääsee suoraan peruskoulusta.
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä sijoittaa kampukset Suomen kalliimmille paikoille? Siirretään Helsingin yliopistot ja ammattikorkeat Vantaan Hakunilaan tai Sipoon Nikkilään, niin opiskelijoiden ei tarvitse asua kalliilla paikoilla.
Suurimmalti osin ovat kuten Aalto-yliopisto Otaniemessä , Viikissä on yliopiston maatalous ja biologian laitoksia ja Kumpulassa luonnontieteitä ja ammattikorkeita on Espoossa ja Vantaalla mutta Yliopiston humanistit ja jurstit eivät suostu lähtemään keskustasta mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Mun puolesta koko asumistuen voisi lakkauttaa kokonaan. Niin opiskelijoille, työttömille kuin mamuille. Samalla saataisiin pk-seudun paraatipaikoilta vapautettua paljon asuntoja omalla rahalla vuokralla asuville.
Edellä mainitut ryhmät voisi laittaa asumaan soluissa tms. Samalla tavalla kuin esimerkiksi opiskelijat ovat kautta aikain asuneet.
Mistäköhän mahtaisi löytyä niin paljon soluasuntoja? Luultavasti jouduttaisiin muuttamaan merkittävä osa kaupungin rakennuskannasta soluiksi, mikä tarkoittaisi aika monen työssäkäyvän ihmisen kotikerrostalonkin muuttamista ties miksi mamusoluiksi. Kuinkahan monelle kävisi tällainen? Ja toisaalta aikamoinen härdelli tulisi siitäkin, kun sitten työllistyvät työttömät ja opiskelijat pitäisi asuttaa pois sieltä solusta - koska eihän se olisi reilua, että kerran soluun joutunut jumittuisi sinne lopuksi ikäänsä kuin vankilaan, vaikka olisikin jo töissä. Myös kausityöläisten, silpputyöläisten ja osa-aikatyöläisten kohdalla pitäisi päättää, joutuvatko he soluun vai saavatko asua perheen kanssa normaalissa kodissa, sekä sellaisten perheiden, joissa toinen vanhempi on työtön, mutta toinen töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä sijoittaa kampukset Suomen kalliimmille paikoille? Siirretään Helsingin yliopistot ja ammattikorkeat Vantaan Hakunilaan tai Sipoon Nikkilään, niin opiskelijoiden ei tarvitse asua kalliilla paikoilla.
Tervetuloa sivullekin tälle vuosisadalle. Kampukset eivät nykyään juuri edes ole Helsingissä, varsinkaan kalleimmilla paikoilla keskustassa.
Aalto-yliopisto on nykyään kokonaisuudessaan Espoossa, Helsingin yliopiston kampuksista 3 on keskustan ulkopuolella Viikissä, Kumpulassa ja Meilahdessa.
Eli toiveesi on toteutettu jo aikoja sitten :-)
Joten mitään syytä opiskelupaikan takia ei Helsingissä ole asua keskustassa, kun se opiskelupaikka ei siellä ole. Oikeat paikat olisivat Espi, Itä-Helsinki ja Pohjois-Helsinki.
Sinänsä kommenttisi oli koominen, kun et edes tällaista perusasiaa tiedä :-)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä sijoittaa kampukset Suomen kalliimmille paikoille? Siirretään Helsingin yliopistot ja ammattikorkeat Vantaan Hakunilaan tai Sipoon Nikkilään, niin opiskelijoiden ei tarvitse asua kalliilla paikoilla.
Suurimmalti osin ovat kuten Aalto-yliopisto Otaniemessä , Viikissä on yliopiston maatalous ja biologian laitoksia ja Kumpulassa luonnontieteitä ja ammattikorkeita on Espoossa ja Vantaalla mutta Yliopiston humanistit ja jurstit eivät suostu lähtemään keskustasta mihinkään.
Kalliimmaksihan se tulisi tyhjentää suuret kampusalueet ja alkaa etsiä niille uutta paikkaa ja ryhtyä rakentamaan sitä. Helpompaa ja fiksumpaa pitää kampukset siellä, missä ne nyt ovat, missä ovat rakennukset jo valmiina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oppilaitokset - etenkin yliopistot - sijaitsevat yleensä suurissa kaupungeissa. Vuokrataso on jo lähtökohtaisesti korkeammalla kuin jossain Perä-Piippolan kunnassa, minne on lopultakin saatu amis.
Mieluummin maksan veroja opiskelijoiden tukemiseen kuin elämäntapaloisten, jotka nostavat kaikki tuet vuosien ja vuosikymmenten ajan viitsimättä edes hakea töitä. Osa vielä lisääntyy hallitsemattomasti. Luonnollisesti eräs tietty ihmisryhmä uusia suomalaisia haluaa sekin Helsinkiin asumaan. Hekin lisääntyvät usein hallitsemattomasti.
Opiskelijat kuitenkin nostavat jopa 650 euroa/kk lainaa, joka on maksettava takaisin. Loinen, joka ei laita rikkaa ristiin tilanteensa parantamiseksi, saa jokseenkin saman tukina ja toimeentulotuen päälle. Rahaa virtaa 12 kuukautta vuodessa jos jaksaa täyttää laput Kelan verkkopalvelussa. Sitten voi taas ostaa kaljaa.
Opiskelija sen sijaan saa opintorahaa/lainaa vain 9-10 kuukautta vuodessa (korkeakoulussa 9) ja kesät pitää jotenkin pärjätä ilman. Ja jos opintopisteitä ei kerry tarpeeksi, menee tuet katkolle. Opiskelu on täysipäiväistä työtä ja vaatii opiskelurauhan.
Loiset saavat maata vaikka 24/7/365 perse homeessa sohvalla ja Kela maksaa. Kalja korkataan aamusta ja vipataan toiselta loiselta, jos omat tuet eivät ole vielä tulleet. Tällä lailla Suomessa. Lähtisin leikkaamaan tältä ryhmältä niitä tukia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääseeköhän missään maassa opiskelijat niin helpolla kuin Suomessa?
Ei pääse ainakaan sellaisissa maissa jossa joutuu itse kustantamaan yliopiston ja asumisen kun ei ole tukia.
Yhdysvalloissa ihan huippuyliopistoissa eka vuosi asutaan kaksi opiskelijaa pienessä huoneessa. Vessat ja suihkut käytävällä ja tarkoitettu saman kerroksen yli 40 opiskelijalle.Vimeisenä vuotena neljä opiskelijaa, jolla jokaisella oma pieni huone soluasunnossa yhteinen kylppäri ja keittiö.
Ei ihme että siellä opiskellaa tehokkaasti kun joka vuosi maksaa kymmeniä tuhansia. Lähes kaikki valmistuvat neljässä vuodessa.
Juu tämä neljän vuoden tutkinto on Bachelor eli alempi tutkinto. Suomessa vastaa kandia, joka tehdään kolmessa vuodessa. Suomessa käytännössä kaikki opiskelee vähintään maisterin tutkinnon, johon tavoiteaika on 5v.[ Korjattu
Paitsi että olet taaskin väärässä. Bachelor -tutkinto vastaa käytännössä Suomen maisterin tutkintoa. Jos esimerkiksi Suomesta pyrkii jatko-opintoihin maisterin jälkeen Yhdysvaltoihin, niin olet samalla viivalla siellä kuin Bachelor -tutkinnon tehneet. Ja parhaissa yliopistoissa Yhdysvalloissa tutkinnot ovat valovuosia Suomea laadukkaampia ja vaativampia. Bachelor -tutkinnon päälle Master-tutkinto on myöskin yleensä vain vuoden, eli vaikka haluaisit rinnastaa maisterin Master-tutkintoon, niin USA:ssa tuokin tehdään viidessa vuodessa tai nopeammin (osa tekee Bachelor-tutkinnon kolmessa vuodessa). Siellä ei kukaan notku "opiskelemassa" jotain seitsemää vuotta.
Suomessa pitkitetään opintoja että saadaan notkuttua mahdollisimman kauan opiskelijoiden terveydenhuollon ja hammashuollon piirissä. Ja edullisten asuntojen. Ja saada niitä tukia se kun on ”ilmaista rahaa” mutta todellisuudessa veronmaksajien kustantamaa opiskelijile. Enkä ole kenenkään kuullut saavan edes kandin tutkintoa kolmessa vuodessa Suomessa…ei kuulemma ehdi opiskelemaan kun pitää nauttia kanssa elämästä!
Ei opintotukea saa pitkitettyihin opintoihin sen enempää. Opintotukikuukausia on tietty määrä /tutkinto ja toisaalta tietty määrä /henkilö, joten pitkittyneet opinnot joutuu kuitenkin rahoittamaan työnteolla. Itse asiassa työnteko on yksi merkittävä syy opiskeluaikojen pitenemiseen. On vähän mahdotonta olla samaan aikaan täysipäiväisesti opiskelija ja tehdä työtä, etenkin kun työtunnit saattavat mennä luentojen kanssa päällekkäin, eli joutuu koko ajan suorittamaan opintoja työn ehdoilla (eikä toisinpäin).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä sijoittaa kampukset Suomen kalliimmille paikoille? Siirretään Helsingin yliopistot ja ammattikorkeat Vantaan Hakunilaan tai Sipoon Nikkilään, niin opiskelijoiden ei tarvitse asua kalliilla paikoilla.
AMK:t ovat jo syrjäseuduilla, isot kampukset ovat jossain Itä-Helsingissä Myllypurossa. Ei niillä ole kantakaupungissa yhtään kampusta. Myllypuro on kaukana keskustasta jopa metrolla, joten tottakai opiskelijan kannattaisi asua Itä-Helsingissä opiskelupaikkaansa lähellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun puolesta koko asumistuen voisi lakkauttaa kokonaan. Niin opiskelijoille, työttömille kuin mamuille. Samalla saataisiin pk-seudun paraatipaikoilta vapautettua paljon asuntoja omalla rahalla vuokralla asuville.
Edellä mainitut ryhmät voisi laittaa asumaan soluissa tms. Samalla tavalla kuin esimerkiksi opiskelijat ovat kautta aikain asuneet.
Mistäköhän mahtaisi löytyä niin paljon soluasuntoja? Luultavasti jouduttaisiin muuttamaan merkittävä osa kaupungin rakennuskannasta soluiksi, mikä tarkoittaisi aika monen työssäkäyvän ihmisen kotikerrostalonkin muuttamista ties miksi mamusoluiksi. Kuinkahan monelle kävisi tällainen? Ja toisaalta aikamoinen härdelli tulisi siitäkin, kun sitten työllistyvät työttömät ja opiskelijat pitäisi asuttaa pois sieltä solusta - koska eihän se olisi reilua, että kerran soluun joutunut jumittuisi sinne lopuksi ikäänsä kuin vankilaan, vaikka olisikin jo töissä. Myös kausityöläisten, silpputyöläisten ja osa-aikatyöläisten kohdalla pitäisi päättää, joutuvatko he soluun vai saavatko asua perheen kanssa normaalissa kodissa, sekä sellaisten perheiden, joissa toinen vanhempi on työtön, mutta toinen töissä.
Kuten jo aiemmassa kommentissa mainittiin, niin opiskelijat ovat asuneet soluasunnoissa kautta aikain. Itsekin olen asunut. Nyt asun pk-seudulla asuinalueeni kalleimmilla neliöhinnoilla omistusasunnossa. Ja sama juttu myös muilla oman ikäisilläni. Eli ei käy tuo logiikkasi millään toteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta tuo tonnin vuokrahan jaetaan artikkelin esimerkeissä kumppanin kanssa, eli eihän se sitten ole kuin puolet siitä. Vähän vaikuttaa myös siltä, että jutussa haastatellut henkilöt ovat töissä, ja eihän työssäkäyvälle joku 500 euron vuokra usein liian iso ole.
Opiskelija ei saa sen enempää rahaa, oli asunto yli tonnin tai kohtuuhintainen. Joten ei kalliissa asunnossa asuminen yhteiskunnalle sen enempää maksa kuin halvemmassa asuminen. Aika moni rahoittaakin elämäänsä työnteolla - osittain siksi, ettei haluta nostaa opintolainaa, osittain siksi, että halutaan työkokemusta, ja tietysti moni haluaa tai tarvitsee muutenkin enemmän rahaa kuin vain pienen opintorahan.
Näin oli asumislisän aikaan, maksimi oli 201€. Nykyään maksimi on 400€, koska opiskelijat ovat yleisen asumistuen piirissä.
Olen tästä tietoinen, mutta ei sitä yleistä asumistukeakaan koko vuokraan saa. Tuo jutun pariskunta saisi samanlaisen asumituen riippumatta siitä, asuvatko 1000 euron vai 800 euron asunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä sijoittaa kampukset Suomen kalliimmille paikoille? Siirretään Helsingin yliopistot ja ammattikorkeat Vantaan Hakunilaan tai Sipoon Nikkilään, niin opiskelijoiden ei tarvitse asua kalliilla paikoilla.
Tervetuloa sivullekin tälle vuosisadalle. Kampukset eivät nykyään juuri edes ole Helsingissä, varsinkaan kalleimmilla paikoilla keskustassa.
Aalto-yliopisto on nykyään kokonaisuudessaan Espoossa, Helsingin yliopiston kampuksista 3 on keskustan ulkopuolella Viikissä, Kumpulassa ja Meilahdessa.
Eli toiveesi on toteutettu jo aikoja sitten :-)
Joten mitään syytä opiskelupaikan takia ei Helsingissä ole asua keskustassa, kun se opiskelupaikka ei siellä ole. Oikeat paikat olisivat Espi, Itä-Helsinki ja Pohjois-Helsinki.
Sinänsä kommenttisi oli koominen, kun et edes tällaista perusasiaa tiedä :-)
Noh, pakko tähän hengenvetoon todeta, että Viikissä opiskelleena osa tutuista asui Hoasin soluasunnoissa. Osalle ei kelvannut, vaan asuivat sitten hipsteristi vuokralla Kalliossa, Töölössä ja Meilahdessa. Ja kuka maksaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä sijoittaa kampukset Suomen kalliimmille paikoille? Siirretään Helsingin yliopistot ja ammattikorkeat Vantaan Hakunilaan tai Sipoon Nikkilään, niin opiskelijoiden ei tarvitse asua kalliilla paikoilla.
Suurimmalti osin ovat kuten Aalto-yliopisto Otaniemessä , Viikissä on yliopiston maatalous ja biologian laitoksia ja Kumpulassa luonnontieteitä ja ammattikorkeita on Espoossa ja Vantaalla mutta Yliopiston humanistit ja jurstit eivät suostu lähtemään keskustasta mihinkään.
Kalliimmaksihan se tulisi tyhjentää suuret kampusalueet ja alkaa etsiä niille uutta paikkaa ja ryhtyä rakentamaan sitä. Helpompaa ja fiksumpaa pitää kampukset siellä, missä ne nyt ovat, missä ovat rakennukset jo valmiina.
Niin, mikähän sun pointti oli? Joku ihmetteli miksi yliopistot ja AMK:t ovat kalleimmilla alueilla. Johon vastaus oli, että ne eivät ole, kantakaupungista (mikä on se kallein alue missä opiskelijat haluavat asua) ei ole enää mitään muita yliopistojen toimintoja kuin Helsingin yliopistolla minimaalisia toimintoja. Yliopistot ja AMK:t sijaitsevat kaikki syrjässä halvemmilla alueilla, missä on paljon opiskelijaasuntoja - pääosin Itä-Helsingissä, Espoossa ja Pohjois-Helsingissä.
Et taida tuntea Helsinkiin kun et tätä tajunnut.
Eli rautalangasta: Yliopistot ja AMK:t sijaitsevat syrjässä halvemmilla alueilla. Eivät kalleimmilla alueilla kantakaupungissa. Kampusten lähettyvillä Espoossa ja Itä-Helsingissä on vaikka kuinka paljon opiskelija-asuntoja, joissa voi olla lähellä opiskelupaikkaa.
Mitään syytä ei ole opiskelijalle asua kantakaupungissa kalleimmilla paikoilla, kaukana opiskelupaikasta, jonne sitten joutuu kulkemaan hyvinkin pitkän matkan julkisilla kantakaupungista.
Capisce?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta tuo tonnin vuokrahan jaetaan artikkelin esimerkeissä kumppanin kanssa, eli eihän se sitten ole kuin puolet siitä. Vähän vaikuttaa myös siltä, että jutussa haastatellut henkilöt ovat töissä, ja eihän työssäkäyvälle joku 500 euron vuokra usein liian iso ole.
Opiskelija ei saa sen enempää rahaa, oli asunto yli tonnin tai kohtuuhintainen. Joten ei kalliissa asunnossa asuminen yhteiskunnalle sen enempää maksa kuin halvemmassa asuminen. Aika moni rahoittaakin elämäänsä työnteolla - osittain siksi, ettei haluta nostaa opintolainaa, osittain siksi, että halutaan työkokemusta, ja tietysti moni haluaa tai tarvitsee muutenkin enemmän rahaa kuin vain pienen opintorahan.
Näin oli asumislisän aikaan, maksimi oli 201€. Nykyään maksimi on 400€, koska opiskelijat ovat yleisen asumistuen piirissä.
Olen tästä tietoinen, mutta ei sitä yleistä asumistukeakaan koko vuokraan saa. Tuo jutun pariskunta saisi samanlaisen asumituen riippumatta siitä, asuvatko 1000 euron vai 800 euron asunnossa.
Eihän heidän pitäisi saada yleistä asumistukea ollenkaan, vaan se opintotuen asumislisä oli aivan hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä sijoittaa kampukset Suomen kalliimmille paikoille? Siirretään Helsingin yliopistot ja ammattikorkeat Vantaan Hakunilaan tai Sipoon Nikkilään, niin opiskelijoiden ei tarvitse asua kalliilla paikoilla.
Suurimmalti osin ovat kuten Aalto-yliopisto Otaniemessä , Viikissä on yliopiston maatalous ja biologian laitoksia ja Kumpulassa luonnontieteitä ja ammattikorkeita on Espoossa ja Vantaalla mutta Yliopiston humanistit ja jurstit eivät suostu lähtemään keskustasta mihinkään.
Kalliimmaksihan se tulisi tyhjentää suuret kampusalueet ja alkaa etsiä niille uutta paikkaa ja ryhtyä rakentamaan sitä. Helpompaa ja fiksumpaa pitää kampukset siellä, missä ne nyt ovat, missä ovat rakennukset jo valmiina.
Niin, mikähän sun pointti oli? Joku ihmetteli miksi yliopistot ja AMK:t ovat kalleimmilla alueilla. Johon vastaus oli, että ne eivät ole, kantakaupungista (mikä on se kallein alue missä opiskelijat haluavat asua) ei ole enää mitään muita yliopistojen toimintoja kuin Helsingin yliopistolla minimaalisia toimintoja. Yliopistot ja AMK:t sijaitsevat kaikki syrjässä halvemmilla alueilla, missä on paljon opiskelijaasuntoja - pääosin Itä-Helsingissä, Espoossa ja Pohjois-Helsingissä.
Et taida tuntea Helsinkiin kun et tätä tajunnut.
Eli rautalangasta: Yliopistot ja AMK:t sijaitsevat syrjässä halvemmilla alueilla. Eivät kalleimmilla alueilla kantakaupungissa. Kampusten lähettyvillä Espoossa ja Itä-Helsingissä on vaikka kuinka paljon opiskelija-asuntoja, joissa voi olla lähellä opiskelupaikkaa.
Mitään syytä ei ole opiskelijalle asua kantakaupungissa kalleimmilla paikoilla, kaukana opiskelupaikasta, jonne sitten joutuu kulkemaan hyvinkin pitkän matkan julkisilla kantakaupungista.
Capisce?
Heh. Olen ihan helsinkiläinen ja tiedän mainitsemasi asiat. Kirjoitin kommenttini vähän epäselvästi, kun tarkoitin oikeastaan juuri niitä keskustakampuksia ja viestini oli enemmänkin suunnattu sille kirjoittajalle joka toivoi kamouksien siirtoa jonnekin Vantaan perukoille. Mutta joo, oikeassahan olet, että yliopisto on levittäytynyt sangen laajalle alueelle jo nyt.
Vierailija kirjoitti:
Oppilaitokset - etenkin yliopistot - sijaitsevat yleensä suurissa kaupungeissa. Vuokrataso on jo lähtökohtaisesti korkeammalla kuin jossain Perä-Piippolan kunnassa, minne on lopultakin saatu amis.
Mieluummin maksan veroja opiskelijoiden tukemiseen kuin elämäntapaloisten, jotka nostavat kaikki tuet vuosien ja vuosikymmenten ajan viitsimättä edes hakea töitä. Osa vielä lisääntyy hallitsemattomasti. Luonnollisesti eräs tietty ihmisryhmä uusia suomalaisia haluaa sekin Helsinkiin asumaan. Hekin lisääntyvät usein hallitsemattomasti.Opiskelijat kuitenkin nostavat jopa 650 euroa/kk lainaa, joka on maksettava takaisin. Loinen, joka ei laita rikkaa ristiin tilanteensa parantamiseksi, saa jokseenkin saman tukina ja toimeentulotuen päälle. Rahaa virtaa 12 kuukautta vuodessa jos jaksaa täyttää laput Kelan verkkopalvelussa. Sitten voi taas ostaa kaljaa.
Opiskelija sen sijaan saa opintorahaa/lainaa vain 9-10 kuukautta vuodessa (korkeakoulussa 9) ja kesät pitää jotenkin pärjätä ilman. Ja jos opintopisteitä ei kerry tarpeeksi, menee tuet katkolle. Opiskelu on täysipäiväistä työtä ja vaatii opiskelurauhan.
Loiset saavat maata vaikka 24/7/365 perse homeessa sohvalla ja Kela maksaa. Kalja korkataan aamusta ja vipataan toiselta loiselta, jos omat tuet eivät ole vielä tulleet. Tällä lailla Suomessa. Lähtisin leikkaamaan tältä ryhmältä niitä tukia.
Pitkä vuodatus, ilmeisesti kuvasit omaa elämääsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta tuo tonnin vuokrahan jaetaan artikkelin esimerkeissä kumppanin kanssa, eli eihän se sitten ole kuin puolet siitä. Vähän vaikuttaa myös siltä, että jutussa haastatellut henkilöt ovat töissä, ja eihän työssäkäyvälle joku 500 euron vuokra usein liian iso ole.
Opiskelija ei saa sen enempää rahaa, oli asunto yli tonnin tai kohtuuhintainen. Joten ei kalliissa asunnossa asuminen yhteiskunnalle sen enempää maksa kuin halvemmassa asuminen. Aika moni rahoittaakin elämäänsä työnteolla - osittain siksi, ettei haluta nostaa opintolainaa, osittain siksi, että halutaan työkokemusta, ja tietysti moni haluaa tai tarvitsee muutenkin enemmän rahaa kuin vain pienen opintorahan.
Näin oli asumislisän aikaan, maksimi oli 201€. Nykyään maksimi on 400€, koska opiskelijat ovat yleisen asumistuen piirissä.
Olen tästä tietoinen, mutta ei sitä yleistä asumistukeakaan koko vuokraan saa. Tuo jutun pariskunta saisi samanlaisen asumituen riippumatta siitä, asuvatko 1000 euron vai 800 euron asunnossa.
Eihän heidän pitäisi saada yleistä asumistukea ollenkaan, vaan se opintotuen asumislisä oli aivan hyvä.
No mutta siitä on luovuttu. Ja vaikka se olisi käytössä, niin voihan jopa olla, että kahden henkilön asumislisät olisivat suunnilleen samansuuruiset, mitä kahden työssäkäyvän asumistuki tulisi olemaan, tai ainakaan ero ei olisi niin suuri. Siihen on syynsä, miksi asumislisästä luovuttiin - ilmeisesti se ei tuntunut enää sopivan nykymaailmaan, ja kohteli opiskelijoita eriarvoisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun puolesta koko asumistuen voisi lakkauttaa kokonaan. Niin opiskelijoille, työttömille kuin mamuille. Samalla saataisiin pk-seudun paraatipaikoilta vapautettua paljon asuntoja omalla rahalla vuokralla asuville.
Edellä mainitut ryhmät voisi laittaa asumaan soluissa tms. Samalla tavalla kuin esimerkiksi opiskelijat ovat kautta aikain asuneet.
Mistäköhän mahtaisi löytyä niin paljon soluasuntoja? Luultavasti jouduttaisiin muuttamaan merkittävä osa kaupungin rakennuskannasta soluiksi, mikä tarkoittaisi aika monen työssäkäyvän ihmisen kotikerrostalonkin muuttamista ties miksi mamusoluiksi. Kuinkahan monelle kävisi tällainen? Ja toisaalta aikamoinen härdelli tulisi siitäkin, kun sitten työllistyvät työttömät ja opiskelijat pitäisi asuttaa pois sieltä solusta - koska eihän se olisi reilua, että kerran soluun joutunut jumittuisi sinne lopuksi ikäänsä kuin vankilaan, vaikka olisikin jo töissä. Myös kausityöläisten, silpputyöläisten ja osa-aikatyöläisten kohdalla pitäisi päättää, joutuvatko he soluun vai saavatko asua perheen kanssa normaalissa kodissa, sekä sellaisten perheiden, joissa toinen vanhempi on työtön, mutta toinen töissä.
Kuten jo aiemmassa kommentissa mainittiin, niin opiskelijat ovat asuneet soluasunnoissa kautta aikain. Itsekin olen asunut. Nyt asun pk-seudulla asuinalueeni kalleimmilla neliöhinnoilla omistusasunnossa. Ja sama juttu myös muilla oman ikäisilläni. Eli ei käy tuo logiikkasi millään toteen.
Vatsasin tähän jo, mutta kommenttini taisi kadota. Vastasin henkilölle, joka haaveili useiden ihmisryhmien asuttamisesta soluihin, mutta sellaisia määriä solujahan meillä ei ole. Eli kyllä se tarkoittaisi sitä, että joka kaupungissa pitäisi osa taloista muuttaa soluasumiseen soveltuvaksi, ja se taas tuskin miellyttäisi niitä työssäkäyviä, joiden kotitalo joutuisi tällaiseen muutokseen.
Ongelmia tulisi varmaan siinäkin, miten soluasuminen soveltuisi perheellisille - vai onkohan tässä taas ideana, että osa lapsista sijoitetaan asumaan laitokseen, jotta vanhemmille voidaan osoittaa joku solukämppä...
Joo, minullekin kelpaisi 400 euroa ilmaista rahaa yhteiskunnalta joka kuukausi.