Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä aikoinaan oppikoulua käyneitä?
27.07.2021 |
Millaiset olivat oppikoulun pääsykokeet? Oliko oppikoulussa helppoa vai vaikeaa opiskella? Oliko luokallejäänti siellä yleistä?
Kommentit (226)
Opettajia teititeltiin, ja kysymyksiin vastattiin seisten. Opettajien auktoriteetti oli melkeinpä ehdoton: ei haistateltu eikä muutenkaan käyttäydytty ylimielisesti tai törkeästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistelen että luonnontiedossa piti keräillä kaikenlaisia kasveja kesällä ja kuivattaa ne. En tosin muista, kuinka paljon niitä piti kerätä. Ja tämä tapahtui (ehkä) oppikoulun 3. ja 4. luokan välisenä kesänä.
Aloitin opparin 50-luvulla ja silloin kerättiin 120 kasvia, sitten muuttui ja määrä oli 80.
Sitten pian ei enää tarvinnut/saanut kerätä juurineen.
Mulla on tallessa ne kasvit.
Niistä oli tentti ja piti osata latinalaiset nimet ulkoa ja kasvupaikat yms.
Nykyään kerätään myös kasvio. Se palasi opsiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, sen muistan että ovesta käytiin katsomassa sisään päässeet. Ne oli vielä menestymisjärjestyksessä eli pisteiden mukaan. Nykyään ei varmaan menisi läpi.
Koulun pääsykoetulokset ovat julkista tietoa tänäkin päivänä, samoin esim. ylioppilastodistukset. Siksihän niitä julkkiksilta ja politiikoilta kerrotaan lehdissä.
Ei julkinen tieto silti tarkoita sitä, että se pitäisi ehdoin tahdoin ripustaa näkyville.
Kuka sinulta kysyi?
Ei niitä arvosanoja tai menestymisjärjestystä ilmoiteta nykyään, kuten tuolloin siinä listassa luki. Järjestys ja kunkin pisteet.
Muistanpa minäkin nuo oveen naulatut tulokset. Sydän kylmänä sai kurkkia omaa nimeään sieltä muiden selän takaa.
Samanlainen järjestelmää oli yliopiston kaksipäiväisissä pääsykokeissa. Ensimmäisen päivän iltana käytiin katsomassa ovesta, kuka lähtisi kotia kohti. Toisena päivänä sama toistui puolenpäivän maissa, ja iltamyöhällä oli viimeiset karsinnat. Sitten mentiin kotiin muutamaksi viikoksi odottamaan sitä, kuka paikan lopulta sai. Ennen vanhaan ei epäröity panna ihmisiä julkisesti paremmuusjärjestykseen. Ei siihen kukaan kuollut.
Eikö enää jaeta stipendejä luokan parhaille?
Muistan myös korkeakoulun pääsykokeiden tulokset, teipattuna hallintorakennuksen lasioveen. Sieltä käytiin katsomassa miten oli menestynyt, itse olin 3./40. ☺️
Ilman preppauskursseja.
Tottahan niitä jaetaan, mutta ei sillä tavalla, että koko luokan tai peräti koulun oppilaat tai kokelaat olisivat samalla paperilla pisteineen ja paremmuusjärjestyksessä. Ja hylätyt viivan alapuolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistatteko vieraiden kielten kokeiden virhepisteet? 1, 2, 4 ja 6 miinuspistettä, joka oli se kaikkein 'fataalein' virhe. Ja puhumiseen ei juuri satsattu, kielioppi oli etusijalla.
En muista tuollaista mutta yo-kirjoituksissa oli 9 pisteen virheitä.
Nyt niitä entisiä 9 pisteen virheitä voi bongata jopa lehtien julkaisemista vuoden parhaista yliopplasaineista. Pilkkuvirheitäkin saa olla kourakaupalla.
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt -57, siskoni -64. Hän oli niin myrtsinä, kun ei ollut enää mahdollisuutta päästä "fiksujen kouluun". Itse olen käynyt koko oppikoulun, viisi keskikoululuokkaa ja 3 lukioluokkaa. YO1976
Oppikoulusta siirryttiin peruskouluun eri tahdissa. Lapissa ensimmäisenä. Minä olen syntynyt vuonna -64 ja kävin oppikoulun 1. luokan ja seuraavana syksynä olinkin peruskoulun kuudennella. Meillä taisi näkyä koko kouluajan se, mille luokka-asteelle oli vielä tultu pääsykokeiden kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli paljon keittoruokia ja vellejä oppikoulun ruokalistoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulun pitkä saksa, siinä sitä oli tekemistä. Ehdot sain pari kertaa, mutta en kuitenkaan jäänyt missään vaiheessa luokalle. Muutama oppilas jäi kaksi kertaa samalle luokka-asteelle, jonka jälkeen piti hakea rehtorilta erotodistus ja vaihtaa toiseen oppikouluun tai siirtyä takaisin kansakouluun.
An, auf, hinter,in, neben, über, unter, vor, zwischen: Jakobson-Öhmanin kielioppi.
Osaan sen vieläkin melkein kokonaan ulkoa.😂
Aus, bei ,mit, nach, seit, von, zu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsivätkö tuohon aikaan siis lukioon automaattisesti kaikki oppikouluun päässeet vai pitikö sinne erikseen karsiutua kuten nykyään? Entä oliko lukioon mitään muuta väylää kuin keskikoulu?
Keskikoulu tai oppikoulu.
En muista oliko sinne jokin keskiarvoraja. Silloinhan kaikki ei todellakaan jatkaneet enää lukioon, kun jo pelkkä keskikoulu oli valtaisa saavutus.
Eikö keskikoulu siis ollutkaan osa oppikoulua?
Kyllä keskikoulu nimenomaan oli osa oppikoulua. Toisen osan oppikoulua muodosti lukio.
Oppikoulun luokat 1-5 vastasivat nykyisiä peruskoulun luokkia 5-9.
Ja oppikoulun luokat 6-8 (tai 6-9) muodostivat lukion.
Olen itse käynyt oppikoulun (eli luokat 1-8) vuosina 1967-1975 ja siis kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1975.
Ihmettelen tuota kirjoittajaa, joka kertoo vaihtoehtoina olleen keskikoulu tai oppikoulu. Siinä täytyy olla joku väärinkäsitys.
Wikipediassa on hyvä kuvaus:
"Oppikoulu oli --- valtion, kunnallinen tai yksityinen oppilaitos, johon voivat kuulua ylioppilastutkintoon johtava ja sitä kautta korkeakouluopintoihin valmentava lukio, sekä keskiasteen opintoihin oikeuttava keskikoulu.
Kokonaisuutena oppikoulu oli kahdeksanvuotinen oppilaitos, joka lakkautettiin peruskoulu-uudistuksen yhteydessä 1970-luvulla. Se jakautui vuodesta 1914 alkaen viisi- tai kuusivuotiseen keskikouluun sekä kolmivuotiseen lukioon – tyttökouluissa keskikoulu saattoi kestää kuusi vuotta, koska muun muassa kotitalous- ja käsityötunteja oli enemmän ja ylimmillä keskikoululuokilla luettiin useampaa kieltä kuin yhteiskouluissa tai poikakouluissa.
Oppikouluun saattoi pyrkiä kansakoulun neljännen luokan jälkeen pääsykokeiden kautta; osa oppilaista pyrki sinne kansakoulun viidennen ja joskus vasta kuudennen luokan jälkeen."
Vierailija kirjoitti:
Muistatteko vieraiden kielten kokeiden virhepisteet? 1, 2, 4 ja 6 miinuspistettä, joka oli se kaikkein 'fataalein' virhe. Ja puhumiseen ei juuri satsattu, kielioppi oli etusijalla.
Muistanpa hyvinkin.
Mutta sinä olet tainnut unohtaa sen kaikkein karmeimman eli yhdeksän pisteen virheen. :)
Itse en ikinä unohda tuntia, jolloin meidän saksanmaikka oli jonkun kokeesta bongannut nimenomaan yhdeksän pisteen mokan ja melkein pyörtynyt järkytyksestä.
Meillä oli siis hyvä maikka ja hyvät oppilaat, joten näitä fataalivirheitä ei yleensä sattunut kenellekään.
Mutta joo, kielten arvostelu ei siis mennyt sitä kautta, mitä oppilas osaa vaan sen kautta, mitä ei osaa. Lähtökohta oli täydellinen nollan virhepisteen suoritus, jota ryhdyttiin sitten jokaisen kohdalla miinustelemaan. Ei kovin pedagoginen ajattelutapa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsivätkö tuohon aikaan siis lukioon automaattisesti kaikki oppikouluun päässeet vai pitikö sinne erikseen karsiutua kuten nykyään? Entä oliko lukioon mitään muuta väylää kuin keskikoulu?
Keskikoulu tai oppikoulu.
En muista oliko sinne jokin keskiarvoraja. Silloinhan kaikki ei todellakaan jatkaneet enää lukioon, kun jo pelkkä keskikoulu oli valtaisa saavutus.
Eikö keskikoulu siis ollutkaan osa oppikoulua?
Kyllä keskikoulu nimenomaan oli osa oppikoulua. Toisen osan oppikoulua muodosti lukio.
Oppikoulun luokat 1-5 vastasivat nykyisiä peruskoulun luokkia 5-9.
Ja oppikoulun luokat 6-8 (tai 6-9) muodostivat lukion.
Olen itse käynyt oppikoulun (eli luokat 1-8) vuosina 1967-1975 ja siis kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1975.
Ihmettelen tuota kirjoittajaa, joka kertoo vaihtoehtoina olleen keskikoulu tai oppikoulu. Siinä täytyy olla joku väärinkäsitys.
Wikipediassa on hyvä kuvaus:
"Oppikoulu oli --- valtion, kunnallinen tai yksityinen oppilaitos, johon voivat kuulua ylioppilastutkintoon johtava ja sitä kautta korkeakouluopintoihin valmentava lukio, sekä keskiasteen opintoihin oikeuttava keskikoulu.
Kokonaisuutena oppikoulu oli kahdeksanvuotinen oppilaitos, joka lakkautettiin peruskoulu-uudistuksen yhteydessä 1970-luvulla. Se jakautui vuodesta 1914 alkaen viisi- tai kuusivuotiseen keskikouluun sekä kolmivuotiseen lukioon – tyttökouluissa keskikoulu saattoi kestää kuusi vuotta, koska muun muassa kotitalous- ja käsityötunteja oli enemmän ja ylimmillä keskikoululuokilla luettiin useampaa kieltä kuin yhteiskouluissa tai poikakouluissa.
Oppikouluun saattoi pyrkiä kansakoulun neljännen luokan jälkeen pääsykokeiden kautta; osa oppilaista pyrki sinne kansakoulun viidennen ja joskus vasta kuudennen luokan jälkeen."
Luinkin jo aiemmin tuon Wikipedia-artikkelin ja siksi oli hämmentävää, että yo. kirjoittaja antoi ymmärtää, ettei keskikoulu ollutkaan osa oppikoulua. Mutta siihen en saanut vielä vastausta, että pitikö lukioon erikseen pyrkiä vai pääsivätkö sinne automaattisesti kaikki oppikouluun päässeet keskikoulun suoritettuaan. Miten on?
Ja toinen kysymys, joka heräsi on se, että joutuivatko ne oppilaat, jotka pyrkivät ja pääsivät oppikouluun vasta kansakoulun viidennen tai kuudennen luokan jälkeen aloittamaan oppikoulun ensimmäiseltä luokalta yhdessä vuotta tai kahta nuorempien kanssa vai pääsivätkö he aloittamaan suoraan toiselta tai jopa kolmannelta luokalta? Veikkaan, että ekalta piti aloittaa, mutta kertokaa te, jotka tiedätte.
Kaikki kansakoulusta siirtyjät aloittivat oppikoulun ekalta luokalta (siis riippumatta siitä, olivatko käyneet kansakoulua 4, 5 tai 6 luokkaa).
Itse siirryin oppikouluun kansakoulun 4. luokan jälkeen, mutta minulla oli parikin luokkakaveria, jotka olivat siirtyneet vasta 6. luokan jälkeen. He olivat siis kaksi vuotta meitä muita vanhempia.
Keskikoulun jälkeen piti pyrkiä lukioon, mutta erityisiä pääsykokeita lukioon ei ollut. Pyrkiminen tarkoitti siis sitä, että oli esittää riittävän korkea keskiarvo.
Meidän kaupungissa oli lisäksi valittavana lukioita kolme kappaletta, joten pyrkiessä piti vielä kertoa, mihin niistä ensisijaisesti haluaa. Eli sama systeemi kuin nykyäänkin.
Mutta maaseudulla ymmärtääkseni oli sellaisiakin oppikouluja, joissa ei ollut minkäänlaista pyrkimistä eli keskiarvorajaa. Jokainen halukas pääsi lukioon, koska tilaa oli.
Pitää muistaa, että koko oppikoulu oli maksullinen, joten senkään vuoksi lukioihin ei välttämättä ollut tungosta.
Oli lukukausimaksu, minkä lisäksi kaikki oppikirjat ja muut opiskelutarvikkeet piti maksaa itse. Myös ruoka oli maksullista. Pitkämatkalaisille kouluun kulkeminenkin tuli kalliiksi.
Vasta myöhemmin ymmärsin, millainen ponnistus nuorena leskeksi jääneelle äidilleni meidän lasten kouluttaminen on ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, sen verran vanha eukko olen, että sitä opinahjoa käytiin. Kansakoulun neljännen jälkeenhän sinne pyrittiin. Kävin oppikoulua 1966-1974, ensin 5 vuotta keskikoulua, sitten 3 vuotta lukiota. Olin kielilinjalla (+ englanti ja ranska). Saksa alkoi muistaakseni jo oppikoulun II-luokalla (siis nykyinen peruskoulun 6. luokka). Keskiarvoni vaihtelivat oppikoulussa välillä 8,7 ja 9,4 ja kirjoitin 6 laudaturia. Luokkakoot olivat oppikoulun alkuvaiheessa hirvittävän isot. Meitäkin oli alussa noin 40 oppilasta. Lauantait olivat koulupäiviä vuoteen 1972 saakka, jos en ihan väärin muista.
Minä olen aloittanut ekaluokan kansakoulussa syksyllä 1970. Lukukaudella 1970-1971 lauantait oli koulua mutta seuraavalla lukukaudella 1971-1972 oli vain muutamana lauantaina koulua. En tiedä, onko paikkakuntakohtaisia eroja. Minä kävin kouluni Kainuussa. Vuodesta 1974 lähtien oli virallisesti peruskoulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, sen verran vanha eukko olen, että sitä opinahjoa käytiin. Kansakoulun neljännen jälkeenhän sinne pyrittiin. Kävin oppikoulua 1966-1974, ensin 5 vuotta keskikoulua, sitten 3 vuotta lukiota. Olin kielilinjalla (+ englanti ja ranska). Saksa alkoi muistaakseni jo oppikoulun II-luokalla (siis nykyinen peruskoulun 6. luokka). Keskiarvoni vaihtelivat oppikoulussa välillä 8,7 ja 9,4 ja kirjoitin 6 laudaturia. Luokkakoot olivat oppikoulun alkuvaiheessa hirvittävän isot. Meitäkin oli alussa noin 40 oppilasta. Lauantait olivat koulupäiviä vuoteen 1972 saakka, jos en ihan väärin muista.
Minä olen aloittanut ekaluokan kansakoulussa syksyllä 1970. Lukukaudella 1970-1971 lauantait oli koulua mutta seuraavalla lukukaudella 1971-1972 oli vain muutamana lauantaina koulua. En tiedä, onko paikkakuntakohtaisia eroja. Minä kävin kouluni Kainuussa. Vuodesta 1974 lähtien oli virallisesti peruskoulu.
Olen ihan etelästä, joten meillä tosiaan loppuivat lauantaikoulupäivät silloin keväällä 1972. Peruskouluun siirryttiin 1975.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliko lauantai muita koulupäiviä lyhyempi?
Lukioon pääsivät ainakin meillä kaikki keskikoulun käyneet. Opistoihin piti hakea joihinkin mm. sairaanhoito- ja metsäopistoon pääsi siihen aikaan hyvin pieni osa pelkällä keskikoulutodistuksella.
Lauantaina oli lyhempi päivä eli 4 tuntia, mutta se oli kansakoulun aikana.
Vierailija kirjoitti:
Kansakoulun opintokirjasta oppikoulun opintokirjaan. Ne olivat kivoja todistusmuotoja. Monella opettajalla oli silloin hyvin persoonallinen kaunokirjoituskäsiala, vauhdikaskin. Käyttäytyminen oli silloin käytös, huolellisuus on kai sama nykyäänkin. Stipendit olivat mukava lisä oppikoulussa, jos sellaisen onnistui saamaan. Minä sain muutaman kerran: oppikoulun I-luokalla 25 markkaa VII-luokalla 200 markkaa.
Ennen muinoin käytös ja huolellisuus olivat kaksineri arvosanaa. Käytös oli periaatteessa kaikilla kymppi, ellei ollut tehnyt jotain niin raflaavaa, että sai käytöksenalennuksen. Silloinkin se putosi yleensä vain ysiin. En tiedä, että kenelläkään olisi ollut käytösnumero esim. 8.
Huolellisuudestasen sijaan oli vaikea saada kymppiä. Aina tuli jotain pientä, esim. kertamyöhästyminen, joskus ei jumppapukua tai jonkun oppiaineen kirjoja mukana, tehtävä jäänyt tekemättä. Silloin sai vain 8-9, ja tiesin hunsvotteja, joilla huolellisuus oli vain 6-7.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt -57, siskoni -64. Hän oli niin myrtsinä, kun ei ollut enää mahdollisuutta päästä "fiksujen kouluun". Itse olen käynyt koko oppikoulun, viisi keskikoululuokkaa ja 3 lukioluokkaa. YO1976
Oppikoulusta siirryttiin peruskouluun eri tahdissa. Lapissa ensimmäisenä. Minä olen syntynyt vuonna -64 ja kävin oppikoulun 1. luokan ja seuraavana syksynä olinkin peruskoulun kuudennella. Meillä taisi näkyä koko kouluajan se, mille luokka-asteelle oli vielä tultu pääsykokeiden kautta.
Niin näkyi,koska jako oli keski-/kansalaiskoulu. Kansalaiskoulun käyneille oli silloinkin reitti yliopistoon, mutta paljon lukioa pitempi: ammattikoulu - Opisto - yliopisto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, sen verran vanha eukko olen, että sitä opinahjoa käytiin. Kansakoulun neljännen jälkeenhän sinne pyrittiin. Kävin oppikoulua 1966-1974, ensin 5 vuotta keskikoulua, sitten 3 vuotta lukiota. Olin kielilinjalla (+ englanti ja ranska). Saksa alkoi muistaakseni jo oppikoulun II-luokalla (siis nykyinen peruskoulun 6. luokka). Keskiarvoni vaihtelivat oppikoulussa välillä 8,7 ja 9,4 ja kirjoitin 6 laudaturia. Luokkakoot olivat oppikoulun alkuvaiheessa hirvittävän isot. Meitäkin oli alussa noin 40 oppilasta. Lauantait olivat koulupäiviä vuoteen 1972 saakka, jos en ihan väärin muista.
Minä olen aloittanut ekaluokan kansakoulussa syksyllä 1970. Lukukaudella 1970-1971 lauantait oli koulua mutta seuraavalla lukukaudella 1971-1972 oli vain muutamana lauantaina koulua. En tiedä, onko paikkakuntakohtaisia eroja. Minä kävin kouluni Kainuussa. Vuodesta 1974 lähtien oli virallisesti peruskoulu.
Olen ihan etelästä, joten meillä tosiaan loppuivat lauantaikoulupäivät silloin keväällä 1972. Peruskouluun siirryttiin 1975.
Onpas eroja. Aloitin Hämeenlinnassa kansakoulun 1964, ja lauantaikoulu loppui juuri silloin. Siskoni, koka on kaksi vuotta vanhempi, kävi lauantaikoulua 2 ekaa vuotta. Sen sijaan molemmat jouduimme käymään alussa luokan tai kaksi kahdessa vuorossa: ikäluokissa oli lapsia niin paljon, että heidät jaettiin aamu- ja iltapäiväkouluun. Tämä oli siis kansakoulussa.
Muistan, että kesä tai kevät harjoiteltiin jotain kaiketi matikkaa, Oppikouluun pyrkivän oppaasta, mutta kun tuli aika pyrkiä ei enää pääsykokeita ollut, kaiketi päästiin todistuksen perusteella, muistan vain, että äidin, koulukaverin ja tämän äidin kanssa oltiin koululla.
Koulu oli kunnallinen keskikoulu ja muuttui peruskouluksi niin, että 4lk oppikoulua siirryin 9lk peruskouluun, mutta todistuksessa lukee oppikoulun opetussuunnitelman mukaan.
Useimmissa kunnissa oli, ei kaikissa.