Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä aikoinaan oppikoulua käyneitä?
27.07.2021 |
Millaiset olivat oppikoulun pääsykokeet? Oliko oppikoulussa helppoa vai vaikeaa opiskella? Oliko luokallejäänti siellä yleistä?
Kommentit (226)
Meillä oli kyllä kansakoulussa III-IV-luokilla (1964-1966) ruotsia. Sitä opetti oma, silloinen kansakoulunopettajamme. Oppikoulussa ruotsin opiskelu alkoi kuitenkin taas ihan alusta. No, eipä me kovin pitkälle ehditty kieliopinnoissa niiden kahden vuoden aikana. Minulla on vahva muistikuva siitä, että IV-luokan kansakoulunopettaja olisi kirjoittanut jonkinlaisen suosittelulausunnon oppilaan oppikoulukelpoisuudesta, joka sitten toimitettiin siihen oppikouluun johon haettiin, mutta tämä on tosiaan pelkkä 'muistelo'.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskikoulun tuntijako:
https://scontent-hel3-1.xx.fbcdn.net/v/t1.6435-9/224208205_102244419863…
Lukion tuntijako:
https://scontent-hel3-1.xx.fbcdn.net/v/t1.6435-9/226980303_102244419885…
Vierailija kirjoitti:
Juu, sen muistan että ovesta käytiin katsomassa sisään päässeet. Ne oli vielä menestymisjärjestyksessä eli pisteiden mukaan. Nykyään ei varmaan menisi läpi.
Niin, peruskoulussahan kukaan ei saisi olla toista parempi. Ja peruskoulun päästötodistus pitää antaa myös oppilaille, jotka eivät osaa lukea tai kirjoittaa - ettei vaan kukaan pahoittaisi mieltään ja syrjäytyisi.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli kyllä kansakoulussa III-IV-luokilla (1964-1966) ruotsia. Sitä opetti oma, silloinen kansakoulunopettajamme. Oppikoulussa ruotsin opiskelu alkoi kuitenkin taas ihan alusta. No, eipä me kovin pitkälle ehditty kieliopinnoissa niiden kahden vuoden aikana. Minulla on vahva muistikuva siitä, että IV-luokan kansakoulunopettaja olisi kirjoittanut jonkinlaisen suosittelulausunnon oppilaan oppikoulukelpoisuudesta, joka sitten toimitettiin siihen oppikouluun johon haettiin, mutta tämä on tosiaan pelkkä 'muistelo'.
Itse aloitin kansakoulun -67. Englantia ryhdyttiin opiskelemaan kolmannelta luokalta. Sitten keskikoulussa ruotsia toiselta luokalta lähtien.
Asuin paikkakunnalla, jolle peruskoulu tuli niin myöhään, että siirryin keskikoulun neljänneltä luokalta peruskoulun yhdeksännelle. Opetussuunnitelma ei kuitenkaan muuttunut - olenkin aika ylpeä siitä, etten ole käynyt päivääkään peruskoulua. On mielestäni järjetön ajatus, että koko ikäluokka huonoimmista lahjakkaimpiin oppilaisiin pistetään samaan kouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oppikoulussa oli mukavaa, vaikka ei siellä aina ollutkaan niin helppoa. Paljon mieluummin se kuin peruskoulu.
Oppikoulussa ei olisi tullut kuuloonkaan, että keskikoulusta olisi päässyt ulos osaamatta kunnolla lukea, kirjoittaa ja laskea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli kyllä kansakoulussa III-IV-luokilla (1964-1966) ruotsia. Sitä opetti oma, silloinen kansakoulunopettajamme. Oppikoulussa ruotsin opiskelu alkoi kuitenkin taas ihan alusta. No, eipä me kovin pitkälle ehditty kieliopinnoissa niiden kahden vuoden aikana. Minulla on vahva muistikuva siitä, että IV-luokan kansakoulunopettaja olisi kirjoittanut jonkinlaisen suosittelulausunnon oppilaan oppikoulukelpoisuudesta, joka sitten toimitettiin siihen oppikouluun johon haettiin, mutta tämä on tosiaan pelkkä 'muistelo'.
Totta ja duunarien lapset saivat huonoja arvioita, kuten minäkin.
Pääsin hyvillä pisteillä ja koko kouluajan oli ysin kieppeissä keskiarvo.
Tämä niistä arvioista sitten.
Pääsin yhteislyseoon toiseksi parhaana tyttönä. Pojista tuleva lääkikseen kurssikaveri mokoma veti pari pinnaa enemmän. Oli kahden päivän kokeet ja kansakoulun ope valmensi meitä pyrkiviä. Meillä oli tuplasti enemmän laskuja kuin niillä, jotka eivät pyrkineet. Kun sitten päästiin kouluun, käytiin open luona viemässä kukkia ja saatiin kahvia.
Parhaana tyttönä pääsi Maria, joka menehtyi sairauteen pari vuotta sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu vastasi nykyistä peruskoulun yläastetta. Pääsykokeet oli ja parhaimmat otettiin sisään. Sen jälkeen useimmat hakivat lukioihin ja kauppaoppilaitoksiin ja sairaanhoitajakouluun .
Älä jaa väärää tietoa.
Oppikoulu ei todellakaan vastannut nykyistä peruskoulun (kolmivuotista) yläastetta.
Oppikoulu jakautui viisivuotiseen (joissakin kouluissa kuusivuotiseen) keskikouluun ja kolmivuotiseen lukioon, eli se käsitti kaikkiaan 8 tai 9 lukuvuotta.
Oppikoulun luokka-asteet 1-5 muodostivat keskikoulun ja vastasivat nykyisen peruskoulun luokkia 5-9.
Oppikoulun luokka-asteet 6-8 muodostivat lukion, joka oli pitkälti samanlainen kuin nykylukiokin.
Olen itse käynyt 8-vuotisen oppikoulun, jonka aloitin 11-vuotiaana ja päätin ylioppilaskirjoituksiin 19-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Asuin paikkakunnalla, jolle peruskoulu tuli niin myöhään, että siirryin keskikoulun neljänneltä luokalta peruskoulun yhdeksännelle. Opetussuunnitelma ei kuitenkaan muuttunut - olenkin aika ylpeä siitä, etten ole käynyt päivääkään peruskoulua. On mielestäni järjetön ajatus, että koko ikäluokka huonoimmista lahjakkaimpiin oppilaisiin pistetään samaan kouluun.
Ja mikä pahinta, köyhät saavat samat mahdollisuudet kuin rikkaat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistatteko, kun kansakoulussa annettiin numerot jo heti 1. luokalla? Tänä päivänä annetaan rasteja ruutuun.
Minä aloitin oppikoulun vasta kansakoulun 5. luokan jälkeen, koska epäonnistuin ensimmäisissä pääsykokeissa jännityksen vuoksi. Oppikoululainen 1968-76.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oppikouluun pyrittiin neljänneltä, viidenneltä tai kuudennelta kansakoululuokalta. Meillä ei ollut pääsykoetta vaan oppilaat valittiin todistuksen ja opettajan lausunnon perusteella. Oppikoulua ehdin käydä vain vuoden ja sitten tuli peruskoulu.
Vierailija kirjoitti:
Asuin paikkakunnalla, jolle peruskoulu tuli niin myöhään, että siirryin keskikoulun neljänneltä luokalta peruskoulun yhdeksännelle. Opetussuunnitelma ei kuitenkaan muuttunut - olenkin aika ylpeä siitä, etten ole käynyt päivääkään peruskoulua. On mielestäni järjetön ajatus, että koko ikäluokka huonoimmista lahjakkaimpiin oppilaisiin pistetään samaan kouluun.
Kävithän sinä vuoden peruskoulua.
8 vuotta sama luokanvalvoja oppikoulussa. Ehdin kyllästyä.
Vierailija kirjoitti:
Miten työelämässä suhtauduttiin vielä esim. 70-luvulla ylioppilastodistukseen? Näin milleniaalina tuo on aika outo maailma. Meidän maailmassa on pitänyt olla korkeakoulututkinto niihin normi konttorihommiinkin. Joskus ennen vanhaan kun ylioppilas oli jotain harvinaista eikä ollut vielä inflaatiota, meni melkein korkeakoulututkinnosta.
Eipä 70-luvullakaan pelkällä ylioppilastutkinnolla tehnyt mitään (olen itse kirjoittanut vuonna 1973) eivätkä ylioppilaat enää olleet minkäänlainen harvinaisuus.
Konttorihommiin jos halusi, piti lukion jälkeen suorittaa esimerkiksi yo-merkonomin tutkinto kauppaopistossa. Korkeakoulututkintoa (käytännössä yliopistoa; ammattikorkeakouluja ei vielä ollut) ei sentään toimistorotilta vaadittu, se on totta.
Toki toimistotöihin pääsivät nekin, jotka olivat käyneet pelkän keskikoulun ja sen jälkeen hankkineet merkonomin tutkinnon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsivätkö tuohon aikaan siis lukioon automaattisesti kaikki oppikouluun päässeet vai pitikö sinne erikseen karsiutua kuten nykyään? Entä oliko lukioon mitään muuta väylää kuin keskikoulu?
Keskikoulu tai oppikoulu.
En muista oliko sinne jokin keskiarvoraja. Silloinhan kaikki ei todellakaan jatkaneet enää lukioon, kun jo pelkkä keskikoulu oli valtaisa saavutus.
Eikö keskikoulu siis ollutkaan osa oppikoulua?
Kyllä keskikoulu nimenomaan oli osa oppikoulua. Toisen osan oppikoulua muodosti lukio.
Oppikoulun luokat 1-5 vastasivat nykyisiä peruskoulun luokkia 5-9.
Ja oppikoulun luokat 6-8 (tai 6-9) muodostivat lukion.
Olen itse käynyt oppikoulun (eli luokat 1-8) vuosina 1967-1975 ja siis kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1975.
Ihmettelen tuota kirjoittajaa, joka kertoo vaihtoehtoina olleen keskikoulu tai oppikoulu. Siinä täytyy olla joku väärinkäsitys.
Wikipediassa on hyvä kuvaus:
"Oppikoulu oli --- valtion, kunnallinen tai yksityinen oppilaitos, johon voivat kuulua ylioppilastutkintoon johtava ja sitä kautta korkeakouluopintoihin valmentava lukio, sekä keskiasteen opintoihin oikeuttava keskikoulu.
Kokonaisuutena oppikoulu oli kahdeksanvuotinen oppilaitos, joka lakkautettiin peruskoulu-uudistuksen yhteydessä 1970-luvulla. Se jakautui vuodesta 1914 alkaen viisi- tai kuusivuotiseen keskikouluun sekä kolmivuotiseen lukioon – tyttökouluissa keskikoulu saattoi kestää kuusi vuotta, koska muun muassa kotitalous- ja käsityötunteja oli enemmän ja ylimmillä keskikoululuokilla luettiin useampaa kieltä kuin yhteiskouluissa tai poikakouluissa.
Oppikouluun saattoi pyrkiä kansakoulun neljännen luokan jälkeen pääsykokeiden kautta; osa oppilaista pyrki sinne kansakoulun viidennen ja joskus vasta kuudennen luokan jälkeen."
Luinkin jo aiemmin tuon Wikipedia-artikkelin ja siksi oli hämmentävää, että yo. kirjoittaja antoi ymmärtää, ettei keskikoulu ollutkaan osa oppikoulua. Mutta siihen en saanut vielä vastausta, että pitikö lukioon erikseen pyrkiä vai pääsivätkö sinne automaattisesti kaikki oppikouluun päässeet keskikoulun suoritettuaan. Miten on?
Ja toinen kysymys, joka heräsi on se, että joutuivatko ne oppilaat, jotka pyrkivät ja pääsivät oppikouluun vasta kansakoulun viidennen tai kuudennen luokan jälkeen aloittamaan oppikoulun ensimmäiseltä luokalta yhdessä vuotta tai kahta nuorempien kanssa vai pääsivätkö he aloittamaan suoraan toiselta tai jopa kolmannelta luokalta? Veikkaan, että ekalta piti aloittaa, mutta kertokaa te, jotka tiedätte.
Kaikki aloittivat ensimmäiseltä luokalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuin paikkakunnalla, jolle peruskoulu tuli niin myöhään, että siirryin keskikoulun neljänneltä luokalta peruskoulun yhdeksännelle. Opetussuunnitelma ei kuitenkaan muuttunut - olenkin aika ylpeä siitä, etten ole käynyt päivääkään peruskoulua. On mielestäni järjetön ajatus, että koko ikäluokka huonoimmista lahjakkaimpiin oppilaisiin pistetään samaan kouluun.
Kävithän sinä vuoden peruskoulua.
En käytännössä, koska sinä viimeisenäkin vuotena noudatettiin keskikoulun opetussuunnitelmaa.
Miten työelämässä suhtauduttiin vielä esim. 70-luvulla ylioppilastodistukseen? Näin milleniaalina tuo on aika outo maailma. Meidän maailmassa on pitänyt olla korkeakoulututkinto niihin normi konttorihommiinkin. Joskus ennen vanhaan kun ylioppilas oli jotain harvinaista eikä ollut vielä inflaatiota, meni melkein korkeakoulututkinnosta.