Lue keskustelun säännöt.
Mitä tämä oikein on? Käykö kenellekään muulle niin, että juuri kun luulet olevasi täydellisen pohjalla niin yhtäkkiä asiat muuttuvatkin?
20.02.2024 |
Olin aivan satavarma, että nyt on loppu tullut ja pohjalle tiputtu. Halusin vain kuolla, en mitään muuta. Olin sitä harkinnut pitkään ja tehnyt sitten lopullisen päätöksen, miettinyt tekotavan ja ajankohdan. Ajattelin, ettei yksinkertaisesti muuta vaihtoehtoa ole. Masennus on kulkenut mukana vuosia.
Tuon päätöksen tehtyäni, päätin luovuttaa ja hyväksyin elämisen päättymisen. Sitten vain heräsin tässä yhtenä aamuna ja oloni oli aivan erilainen.
Mietin, että mitä ihmettä? Oivalsin, että on minulla oikeus elää ja asiat kyllä tästäkin vielä muuttuvat parempaan tai ainakin pystyin hyväksymään tämän hetkisen tilanteen. Sitten onkin ollut hyvä olo ja olen alkanut järjestelmään asioita aivan toiseen suuntaan.
Luulin, että enää en selviä ja tuota oli kestänyt kuukausia. Heti päätöksen jälkeen seuraavana päivänä heräsin ja ymmärsin, ettei ole oikea aika eikä syytä moiseen.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta. Kun on todella mennyt aivan uupuneeksi eikä toivoa ole, sitten vain jotain tapahtuu.
Taidan uskoa korkeampaan voimaan jollain tavalla.
Kommentit (44)
Kiva kuulla, että näin on käynyt. Ihmisen mieli on ihmeellinen ja itse ajattelen aina niin, että ei ole olemassa semmoista soppaa, etteikö siitä sopasta selviäisi, itsehän sitä soppaa on hämmentänyt. Kyllä selviää, vaikka sitten kauha kerralla :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisen mieli on hyvä keksimään keinoja selviytyä ja löytämään voimavaroja kipeimmissäkin tilanteissa. Pettämätön tämä 'supervoima' ei kuitenkaan ole. Itse kuulun niihin, jotka myös löysivät uuden tien. Ne jotka eivät löytäneet tai jäivät matkalle syystä tai toisesta eivät ole täällä kertomassa asiasta.
En ymmärrä mistä tuollainen tulee. Mutta kuulostaa hyvältä voinnin parantuminen.
Joillekin ainoa apu on tullut usein ihmisiltä. Esimerkiksi kipeänä lääkkeen tuonti tai ruoka, juoma. Tai raha. Vai kyyti. Itsestään ne eivät tule. Henkistä puolta voi kyllä itse ajatella johonkin pisteeseen saakka. Uni usein parantaa, peitto lämmittää.
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö joku mitä tarkoitan?
Tiedän. Mulla siihen liittyy just tuo usko korkeampaan voimaan. Sen jälkeen en ole enää koskaan tippunut pohjalla. Tai siellä pohjallakin on luotto siihen, että joku pitää musta huolta. (Ja kohta tulee ketjuun joku skeptikko ivaamaan tätä, mutta ihan sama).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän oikein hyvin , mitä sinulle ap on tapahtunut. Kyllä Itsekkin olen monetkin kerrat pitkän elämäni aikana todennut tapahtuvan tuollaisia ihmeitä. Läheiseni ollessa vakavassa leikkauksessa, ja monia muit tapatumia.
Pakko ymmärtää ,että on jokin korkeampi voima. Sitä itse kukin kutsuu ,miten haluaa. Minulle se on Jumala.
En ole ,enkä ole ollut missään uskonnollisessa ryhittymäsdä koskaan , enkä kuulu kirkkoon edes, mutta rukoilen ,kun on tarvis.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän oikein hyvin , mitä sinulle ap on tapahtunut. Kyllä Itsekkin olen monetkin kerrat pitkän elämäni aikana todennut tapahtuvan tuollaisia ihmeitä. Läheiseni ollessa vakavassa leikkauksessa, ja monia muit tapatumia.
Pakko ymmärtää ,että on jokin korkeampi voima. Sitä itse kukin kutsuu ,miten haluaa. Minulle se on Jumala.
En ole ,enkä ole ollut missään uskonnollisessa ryhittymäsdä koskaan , enkä kuulu kirkkoon edes, mutta rukoilen ,kun on tarvis.
On tapahtunut paljon. Ajattelin etten enää vain selviä. Inhosin itseäni, en välittänyt enää mistään. Se oli todella synkkää. Olin aivan varma, että nyt loppuu enkä nähnyt toivoakaan siitä, että elämäni jatkuisi. Kun olin päätökseni tehnyt ja siitä varma, niin tapahtui tuo ihme.
Heräsin yhtenä aamuna ja mietin miten hyvä minun on olla ja että kyllä ne asiat järjestyvät. Tuli sellainen olo, että elämä kantaa. Makasin sängyssä vatsallani ja olin uupunut mutta kuin olisin ollut elämän virran syleilyssä ja olin huojentunut. Tuli vain tunne, että minullakin on paikkani, tarkoitukseni eikä ole syytä enää vihata itseään. Ei ole syytä lähteä vielä.
Tuli rakkaudellinen olo, taisin vähän itkeäkin. Mietin, että kiitos.
Eikä tämä ollut ensimmäinen kerta kun aivan sietokyvyn loppumisen jälkeen, liekki syttyykin vaikka siitä ei ollut mitään toivoakaan tai näkyvillä sellaista. Sitten vain jotain tapahtui. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kertomastasi tarinasta. Se toi valoa ja lohtua omaanikin päivääni, joka on kulunut pelkojen ja ahdistavien kuvitelmien riivaamana. Toivon löytämäsi liekin palavan kirkkaasti ja pitkään - olet varmasti enemmän kuin ansainnut tämän kirkkauden.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kertomastasi tarinasta. Se toi valoa ja lohtua omaanikin päivääni, joka on kulunut pelkojen ja ahdistavien kuvitelmien riivaamana. Toivon löytämäsi liekin palavan kirkkaasti ja pitkään - olet varmasti enemmän kuin ansainnut tämän kirkkauden.
Mukavaa, että se toi sinullekin lohtua. Uskon, että ansaitset sen yhtä paljon kuin minäkin.
Kiitos kauniista viestistäsi ja sympatiaa täältä vaikeisiin hetkiin. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei ihan noin.
Kun kuvittelin olevani pohjalla, se olikin vasta välipohja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä tunnen ihmisen kenen masennus parantui kun hän luki yhden kirjan. Sen kirjan voima ja energia oli niin hyvä, sille kävi tää sama että se vaan heräs seuraavana päivänä ja kaikki masennus oli poissa.
Mun oma henkinen herääminen alkoi vuosia sitten kun istuin metsässä ja kysyin kirjaimellisesti apua (olin todella ahdistunut ja masentunut), toki siinä vaiheessa mä en tiennyt edes keneltä mä sitä apua kysyin, kuhan kysyin
Yleensä hyviä asioita alkaa tapahtumaan kun myöntää itselleen ettei olekaan ihan niin vahva ku mitä on aina luullu
Minä kun kuvittelin vastoinkäymisten olevan ohi, tuli niitä lisää ja vielä pahempia. En siis puhu mt-ongelmista (vaikka masennustakin on), vaan ihan konkreettisista vastoinkäymisistä, kun elämä ja ihmiset potkivat päähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaipa vain tajusit, että kun mitään muuta menetettävää ei enää ole, on silti vielä elämä. Ja koska on elämä, sitä ei halua menettää, sillä paskimmillaankin se on ainut elämä joka meillä on.
Kaikki pelkistyy olennaiseen.
Mieti miten tyhjää on jonkun Elon Muskin elämä, kun elämä on pelkkää pelleilyä ja rahaa on vaikka syötäväksi mutta mikään ei tunnu miltään. Koska kaiken saa mitä kehtaa haluta, minkään tavoittelemisessa ei ole enää haastetta ja sitten sitä jo heittää rahaa nuotioon että saisi nimensä historiaan ja jonkun ihmisparan Marsiin.
Mutta eipä tunnu missään. Tyhjyys kaikuu ja sekoillaan menemään.
Korkeammat voimat on ihmismielen tapa selviytyä. Oikeasti se voima on itsessä. Ihmismieli kehitti jumalat ja henkiolennot itsensä ulkopuoliseksi imaginaariseksi tukipisteeksi, jota vasten voi vivuta itsensä ulos pinteestä.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kertomastasi tarinasta. Se toi valoa ja lohtua omaanikin päivääni, joka on kulunut pelkojen ja ahdistavien kuvitelmien riivaamana. Toivon löytämäsi liekin palavan kirkkaasti ja pitkään - olet varmasti enemmän kuin ansainnut tämän kirkkauden.
Täälläkin joku odottaa.
Ihanan voimaannuttavaa heti aamutuimaan! Olen itse samassa jamassa ja välillä saanut vastaavanlaisia tuntemuksia, mutta rysähtänyt silti vaan entistä syvemmälle tasolla. Viimeiset vuodet ovat olleet tätä todella synkkää rypemistä sekä toivottomuuden ja kuoleman miettimistä.
Tuo ei ole sinänsä totta, kun töitä olisi tarjolla ja gradua vaille tutkintokin kasassa, joten elämässä pärjäämisen toivoa ainakin on. Yhteys maailmaan ja ihmisiin tuntuu vain lopullisesti kadonneen ja olo on sisältä kuollut. Ikävästi joka aamu meinaa alkaa synkeillä ajatuksilla kaikesta, mikä lannistaa ja pilaa aina päivän. Sitten päästän irti ja toivon että huomenna jokin olisi jollain tavalla toisin ja elämän liekki edes vähän lepattaisi ja saisin voimia tehdä jotain järkevää. Tuhat kertaa kuin kaikki toistuu, niin usko vain lopullisesti rakoilee.
Terveisin
Tuhannen tuskainen murmeli
Onpa ihanaa tuo,mitä sinulle ap on tapahtunut ja myös se ,että kerrot täällä siitä. Olen itse kokenut eri tilanteissa vastaavan rauhan ja muutoksen mielessä ilman mitään temppuja. Vain huokaus yläkertaan.
Tietääkö joku mitä tarkoitan?