Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä aikoinaan oppikoulua käyneitä?
27.07.2021 |
Millaiset olivat oppikoulun pääsykokeet? Oliko oppikoulussa helppoa vai vaikeaa opiskella? Oliko luokallejäänti siellä yleistä?
Kommentit (226)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, sen muistan että ovesta käytiin katsomassa sisään päässeet. Ne oli vielä menestymisjärjestyksessä eli pisteiden mukaan. Nykyään ei varmaan menisi läpi.
Koulun pääsykoetulokset ovat julkista tietoa tänäkin päivänä, samoin esim. ylioppilastodistukset. Siksihän niitä julkkiksilta ja politiikoilta kerrotaan lehdissä.
Ei julkinen tieto silti tarkoita sitä, että se pitäisi ehdoin tahdoin ripustaa näkyville.
Kuka sinulta kysyi?
Ei niitä arvosanoja tai menestymisjärjestystä ilmoiteta nykyään, kuten tuolloin siinä listassa luki. Järjestys ja kunkin pisteet.
Muistanpa minäkin nuo oveen naulatut tulokset. Sydän kylmänä sai kurkkia omaa nimeään sieltä muiden selän takaa.
Samanlainen järjestelmää oli yliopiston kaksipäiväisissä pääsykokeissa. Ensimmäisen päivän iltana käytiin katsomassa ovesta, kuka lähtisi kotia kohti. Toisena päivänä sama toistui puolenpäivän maissa, ja iltamyöhällä oli viimeiset karsinnat. Sitten mentiin kotiin muutamaksi viikoksi odottamaan sitä, kuka paikan lopulta sai. Ennen vanhaan ei epäröity panna ihmisiä julkisesti paremmuusjärjestykseen. Ei siihen kukaan kuollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kansakoulun opintokirjasta oppikoulun opintokirjaan. Ne olivat kivoja todistusmuotoja. Monella opettajalla oli silloin hyvin persoonallinen kaunokirjoituskäsiala, vauhdikaskin. Käyttäytyminen oli silloin käytös, huolellisuus on kai sama nykyäänkin. Stipendit olivat mukava lisä oppikoulussa, jos sellaisen onnistui saamaan. Minä sain muutaman kerran: oppikoulun I-luokalla 25 markkaa VII-luokalla 200 markkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, sen muistan että ovesta käytiin katsomassa sisään päässeet. Ne oli vielä menestymisjärjestyksessä eli pisteiden mukaan. Nykyään ei varmaan menisi läpi.
Koulun pääsykoetulokset ovat julkista tietoa tänäkin päivänä, samoin esim. ylioppilastodistukset. Siksihän niitä julkkiksilta ja politiikoilta kerrotaan lehdissä.
Ei julkinen tieto silti tarkoita sitä, että se pitäisi ehdoin tahdoin ripustaa näkyville.
Kuka sinulta kysyi?
Ei niitä arvosanoja tai menestymisjärjestystä ilmoiteta nykyään, kuten tuolloin siinä listassa luki. Järjestys ja kunkin pisteet.
Muistanpa minäkin nuo oveen naulatut tulokset. Sydän kylmänä sai kurkkia omaa nimeään sieltä muiden selän takaa.
Samanlainen järjestelmää oli yliopiston kaksipäiväisissä pääsykokeissa. Ensimmäisen päivän iltana käytiin katsomassa ovesta, kuka lähtisi kotia kohti. Toisena päivänä sama toistui puolenpäivän maissa, ja iltamyöhällä oli viimeiset karsinnat. Sitten mentiin kotiin muutamaksi viikoksi odottamaan sitä, kuka paikan lopulta sai. Ennen vanhaan ei epäröity panna ihmisiä julkisesti paremmuusjärjestykseen. Ei siihen kukaan kuollut.
Eikö enää jaeta stipendejä luokan parhaille?
Muistan myös korkeakoulun pääsykokeiden tulokset, teipattuna hallintorakennuksen lasioveen. Sieltä käytiin katsomassa miten oli menestynyt, itse olin 3./40. ☺️
Ilman preppauskursseja.
Muistelen että luonnontiedossa piti keräillä kaikenlaisia kasveja kesällä ja kuivattaa ne. En tosin muista, kuinka paljon niitä piti kerätä. Ja tämä tapahtui (ehkä) oppikoulun 3. ja 4. luokan välisenä kesänä.
Pääsivätkö tuohon aikaan siis lukioon automaattisesti kaikki oppikouluun päässeet vai pitikö sinne erikseen karsiutua kuten nykyään? Entä oliko lukioon mitään muuta väylää kuin keskikoulu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, sen muistan että ovesta käytiin katsomassa sisään päässeet. Ne oli vielä menestymisjärjestyksessä eli pisteiden mukaan. Nykyään ei varmaan menisi läpi.
Koulun pääsykoetulokset ovat julkista tietoa tänäkin päivänä, samoin esim. ylioppilastodistukset. Siksihän niitä julkkiksilta ja politiikoilta kerrotaan lehdissä.
Ei julkinen tieto silti tarkoita sitä, että se pitäisi ehdoin tahdoin ripustaa näkyville.
Kuka sinulta kysyi?
Ei niitä arvosanoja tai menestymisjärjestystä ilmoiteta nykyään, kuten tuolloin siinä listassa luki. Järjestys ja kunkin pisteet.
Muistanpa minäkin nuo oveen naulatut tulokset. Sydän kylmänä sai kurkkia omaa nimeään sieltä muiden selän takaa.
Samanlainen järjestelmää oli yliopiston kaksipäiväisissä pääsykokeissa. Ensimmäisen päivän iltana käytiin katsomassa ovesta, kuka lähtisi kotia kohti. Toisena päivänä sama toistui puolenpäivän maissa, ja iltamyöhällä oli viimeiset karsinnat. Sitten mentiin kotiin muutamaksi viikoksi odottamaan sitä, kuka paikan lopulta sai. Ennen vanhaan ei epäröity panna ihmisiä julkisesti paremmuusjärjestykseen. Ei siihen kukaan kuollut.
Eikö enää jaeta stipendejä luokan parhaille?
Muistan myös korkeakoulun pääsykokeiden tulokset, teipattuna hallintorakennuksen lasioveen. Sieltä käytiin katsomassa miten oli menestynyt, itse olin 3./40. ☺️
Ilman preppauskursseja.
Nykyään ei kerrota julkisesti oppilaiden menestystä, stipendin saaneistakaan ei kerrota kuka oli "luokan paras" jne.
Vierailija kirjoitti:
Pääsivätkö tuohon aikaan siis lukioon automaattisesti kaikki oppikouluun päässeet vai pitikö sinne erikseen karsiutua kuten nykyään? Entä oliko lukioon mitään muuta väylää kuin keskikoulu?
Keskikoulu tai oppikoulu.
En muista oliko sinne jokin keskiarvoraja. Silloinhan kaikki ei todellakaan jatkaneet enää lukioon, kun jo pelkkä keskikoulu oli valtaisa saavutus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistatteko vieraiden kielten kokeiden virhepisteet? 1, 2, 4 ja 6 miinuspistettä, joka oli se kaikkein 'fataalein' virhe. Ja puhumiseen ei juuri satsattu, kielioppi oli etusijalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsivätkö tuohon aikaan siis lukioon automaattisesti kaikki oppikouluun päässeet vai pitikö sinne erikseen karsiutua kuten nykyään? Entä oliko lukioon mitään muuta väylää kuin keskikoulu?
Keskikoulu tai oppikoulu.
En muista oliko sinne jokin keskiarvoraja. Silloinhan kaikki ei todellakaan jatkaneet enää lukioon, kun jo pelkkä keskikoulu oli valtaisa saavutus.
Eikö keskikoulu siis ollutkaan osa oppikoulua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistatteko vieraiden kielten kokeiden virhepisteet? 1, 2, 4 ja 6 miinuspistettä, joka oli se kaikkein 'fataalein' virhe. Ja puhumiseen ei juuri satsattu, kielioppi oli etusijalla.
En muista tuollaista mutta yo-kirjoituksissa oli 9 pisteen virheitä.
Olen syntynyt -57, siskoni -64. Hän oli niin myrtsinä, kun ei ollut enää mahdollisuutta päästä "fiksujen kouluun". Itse olen käynyt koko oppikoulun, viisi keskikoululuokkaa ja 3 lukioluokkaa. YO1976
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsivätkö tuohon aikaan siis lukioon automaattisesti kaikki oppikouluun päässeet vai pitikö sinne erikseen karsiutua kuten nykyään? Entä oliko lukioon mitään muuta väylää kuin keskikoulu?
Keskikoulu tai oppikoulu.
En muista oliko sinne jokin keskiarvoraja. Silloinhan kaikki ei todellakaan jatkaneet enää lukioon, kun jo pelkkä keskikoulu oli valtaisa saavutus.
Eikö keskikoulu siis ollutkaan osa oppikoulua?
Ei se koskaan ollut oppikoulun osa, vaan sen vastine eli nykyiset luokat 5-9.
Se riippui aika lailla kunnasta, miten asiat oli järjestetty. Meillä oli molemmat tarjolla, keskikoulu ilmainen, oppikoulu ei.
Oppikoulun algebra oli KAMMOTTAVAA. Kaikki muut oppiaineet olivat ihan kivoja, myöskin köksä ja kässä, jotka taisivat alkaa oppikoulun neljännellä luokalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oppikoulun pitkä saksa, siinä sitä oli tekemistä. Ehdot sain pari kertaa, mutta en kuitenkaan jäänyt missään vaiheessa luokalle. Muutama oppilas jäi kaksi kertaa samalle luokka-asteelle, jonka jälkeen piti hakea rehtorilta erotodistus ja vaihtaa toiseen oppikouluun tai siirtyä takaisin kansakouluun.
Sain käydä keskikoulun kotipaikkakunnallani, mutta lukion luokat piti käydä kaupungissa, monen kymmenen kilometrin päässä.
Käytöksen alennus oli silloin katastrofi. Sen piti aina olla 10, muuten ei hyvä heilunut.
Vierailija kirjoitti:
Muistelen että luonnontiedossa piti keräillä kaikenlaisia kasveja kesällä ja kuivattaa ne. En tosin muista, kuinka paljon niitä piti kerätä. Ja tämä tapahtui (ehkä) oppikoulun 3. ja 4. luokan välisenä kesänä.
Aloitin opparin 50-luvulla ja silloin kerättiin 120 kasvia, sitten muuttui ja määrä oli 80.
Sitten pian ei enää tarvinnut/saanut kerätä juurineen.
Mulla on tallessa ne kasvit.
Niistä oli tentti ja piti osata latinalaiset nimet ulkoa ja kasvupaikat yms.
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulun pitkä saksa, siinä sitä oli tekemistä. Ehdot sain pari kertaa, mutta en kuitenkaan jäänyt missään vaiheessa luokalle. Muutama oppilas jäi kaksi kertaa samalle luokka-asteelle, jonka jälkeen piti hakea rehtorilta erotodistus ja vaihtaa toiseen oppikouluun tai siirtyä takaisin kansakouluun.
An, auf, hinter,in, neben, über, unter, vor, zwischen: Jakobson-Öhmanin kielioppi.
Osaan sen vieläkin melkein kokonaan ulkoa.😂
Nykylapset ja -teinit eivät pärjäisi oppikoulussa. Se ei ollut mikään helppo opinahjo. Asioita piti ihan oikeasti osata ja muistaa ulkoa. Joku googlettaminen ei olisi tullut kysymykseenkään, vaikka se olisikin ollut silloin mahdollista.
Pääsykokeista muistan sen, että olin loukannut jalkani ja klenkkasin kainalosauvoilla. Se olikin haaste, koska koulu oli korkealla mäellä ja itse rakennus monikerroksinen ja portaat kaikki avoportaita.
Taisin saada erikoisluvan käyttää opettajien hissiä.
Ja kuuma siellä rakennuksessa oli. Ja valtavalta tuntui kun kansakoulu oli pieni kyläkoulu.