Mikä siinä on, kun jotkut ei vaan tajua jättää rauhaan vaikka on aika ilmeistä, että toinen ei halua pitää yhteyttä?
Muutama entinen ystävä, joita en ole nähnyt vuosiin, jaksaa kerta toisensa jälkeen viestitellä ja kysellä kuulumisia sekä ehdotella näkemistä. Eikö nyt luulisi tajuavan, jos viesteihin vastaaminen kestää ja joka kerta yritän väistellä näitä pitäisi nähdä joskus ehdotuksia ja lisäksi en itse ota ikinä heihin yhteyttä, että minua ei enää kiinnosta pitää heihin yhteyttä. Mutta ei näytä vaan menevän jakeluun tai jos tajuavat, en tiedä miksi silti jatkavat? En viitsisi kuitenkaan asiaa sanoa suoraan tai jättää kokonaan vastaamatta viesteihin, se tuntuisi liian töykeältä.
Niin kysynpä nyt, että tajuaisitteko te tällaisen perusteella, että toinen ei ole kiinnostunut pitämään yhteyttä ja lopettaisitte itsekin yrittämästä? Tai jos yrittäisit silti pitää yhteyttä, niin miksi ihmeessä?
Kommentit (31)
Töykeää on tuo, että odotat toisten lukevan ajatuksesi ja jätät heidät epätietoisuuteen.
"Ystäväni" toimi noin. Pitkään olin huolestunut, onko jotain sattunut, ja mietin pääni puhki, olinko tehnyt jotain väärin. Lopulta yhteisen kaverin kautta kuulin, että elossa oli tämä tyyppi ja hyvin näytti pyyhkivän. Silloin päättelin, ettei ilmeisesti yhteydenpito kanssani enää vain kiinnostanut. Olisi sanonut suoraan, niin en olisi häntä enää häiriköinyt.
Vierailija kirjoitti:
Samaa olen miettinyt. Työkaveri (mies, naimissa) ei vaan ymmärrä lopettas yhteyden pitoa työn ulkopuolella. Kihta kaksi vuotta on viestitellyt, puhunut pahaa vaimostaan, laitellut seksiaiheisia videoita ja viestejä. Ei vaan tajua lopettaa, monesti olen sanonut että jos haluaa suhdetta niin voi ensin erota ja katsotaan sitten. Olen sanonut suoraan etten halua viestejä häneltä, ei mene jakeluun aina parin päivän tauon jälkeen alkaa taas tulla jollain verukkeella. Tekee tiksuta asiaa töissä rttä voi soittaa. Alkaa menemään jo hermot, en voi kaikissa välineissä häntä blokata kun töitä pitää tehdä. Työmatkat on seksin vonkausta ja "ihana olla kahdestaan". Alkuun mies oli mukava ja jos olisi ollut vapaa niin olisin ollut kiinnostunut, mutta nyt on mennyt maku koko jampasta. Sääliksi käy vaimoa. Työtä en suostu vaihtamaan koska tämä on erittäin hyvä työ sisällötään.
Miksi ihmeessä viestit tuolla lailla olevasi hänestä kiinnostunut?! Jos sanot, että voit ensin erota ja katsotaan sitten, sinähän sanot siinä, että hän kiehtoo sinua ja voisit alkaa suhteeseen, JOS hän ei vain olisi naimisissa!!
Taitaa tuo vonkaaminen siis itse asiassa imarrella sinua. Muussa tapauksessa olisit sanonut hänelle suoraan, että et ole pätkääkään kiinnostunut hänestä, hän on ällöttävä ja kohtelee vaimoaan sikamaisesti. Vaikka hän olisi vapaakin, et alkaisi suhteeseen.
Sanot seuraavalla kerralla suoraan vaan että elätte erilaista elämää etkä koe teillä olevan mitään yhteistä. Pahoittelet ja näin et joudu enään kuluttamaan kallista aikaasi väistelemällä yhteydenpitoa. Myöskään "kaveri" ei joudu tuhlaamaan aikaansa sinuun. Saattaa jopa luulla sinua yksinäiseksi tai masentuneeksi ja yrittää yhteydenpidolla sinua piristää niin kuin kaverit tekee. Kumpikaan ei menetä mitään, vaan jatkossa voi suunnata energiansa asioihin mitkä oikeasti kiinnostaa :)
He ajattelee että välirikkoon pitää olla jokin syy. Mitään erikoista ei ole tapahtunut niin he jatkavat yhteydenpitoa loputtomiin. He välittävät sinusta vaikka ovat huomanneet etäisyytesi.
Minä en ymmärtänyt että siskoni haluaa minusta kokonaan eroon, hän haali itselleen uusia ystäviä joita kohteli kuin kuninkaallisia. Lopulta otin nokkiini ja katkaisin tunneyhteyden häneen. Se oli kova juttu. Nyt hänellä on ympärillään ihmisiä joita ei paljoakaan kiinnosta olla tukena vaikeassa elämäntilanteessa. En ole minäkään.
Katkaise vaan välit jos et jaksa heitä, kyllä he pärjää ilman sinua!
Vierailija kirjoitti:
Töykeää on tuo, että odotat toisten lukevan ajatuksesi ja jätät heidät epätietoisuuteen.
"Ystäväni" toimi noin. Pitkään olin huolestunut, onko jotain sattunut, ja mietin pääni puhki, olinko tehnyt jotain väärin. Lopulta yhteisen kaverin kautta kuulin, että elossa oli tämä tyyppi ja hyvin näytti pyyhkivän. Silloin päättelin, ettei ilmeisesti yhteydenpito kanssani enää vain kiinnostanut. Olisi sanonut suoraan, niin en olisi häntä enää häiriköinyt.
Juuri näin. Ap on tällainen kuuluisa "roikottaja", eli antaa sen kuvan että haluaa olla tekemisissä, mutta kulissien takana on ärsyyntynyt ja passiivis-aggressiivinen, kun muut eivät tajua hänen vihjailujaan. Ei jatkoon! Oma tuttava toimi myös noin, ja tottahan toki viimein huomasin ettei seurani ollut haluttua. Mieluummin vaikka olet ap vastaamatta viestiin, kuin annat sen kuvan että haluat tavata, ja roikotat toista kuukausikaupalla. Saatko itse siitä jotain kiksejä, kun saat huomiota henkilöltä jota et pidä minään?
Itse olen ajatellut samoin vain ala-asteaikaisista "kavereista" jotka samaan aikaan kiusasivat ja olivat kaveria. Yksi tällainen on muutaman kerran vuosien aikana ollut minuun yhteydessä ja utelee kuulumisia. En ole koskaan itse ottanut häneen yhteyttä sen jälkeen kun muutti pois. Jos hänestä vielä kuuluu taidan vaan blokata suoraan. Olen vastannut kohteliaan etäisesti jotain vaikka olisi vaan pitänyt poistaa kavereista. Hän oli kaksinaamainen ja kohteli minua huonosti muttei tajua etten ole kiinnostunut seurastaan enää. Näimme viimeksi varmaan 20v sitten.. hän vain kyselee mitä kuuluu jotta voi juoruta niiden oikeiden kavereidensa kanssa. Hänen pitäisi tietää että oli kiusaaja mutta en tiedä tajuaako sitä.
Mutta tuo on minusta vähän eri asia kuin se että ihan oikea kaveri nykyajasta alkaa käyttäytyä kuten sinä. Minulle on käynyt myös niin. Tosi pitkäaikainen kaveri alkoi vastailla yksisanaisesti, jos ollenkaan. Koska nykyään ihmiset on kiireisiä, ajattelin että on vain siitä kyse. Mutta ilmeisesti häntä ei vaan kiinnostanut seura enää? En ole tietääkseni loukannut häntä. Jos olisi laittanut viestin että hei, en koe että meillä on enää yhteistä mutta hyvää jatkoa, olisin ymmärtänyt. Nyt mietin kauan mitä tapahtui ja miksi hän torjui ystävyyteni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kans yks miespuolinen kaveri joka haluaisi jatkuvasti nähdä ja jopa ehdottelee että tulis mun luo saunomaan "kun hänellä ei saunaa ole". Useimmiten väistän kysymykset ja vastaan viesteihin lyhyesti. En ole kiinnostunut hänestä kuin kaverina ja en siltikään haluaisi nähdä kuin pari kertaa vuodessa kun ahdistaa. N36
No miten se saunan lainaus estäis kaveruuden?
Saunan lainaus ja yhteissaunaan kutsu ovat tietysti eri asiat, mutta tämän tarinan miesoletettu osapuoli todennäköisesti pyrkisi rikkomaan tämän(kin) rajan.
Kyllä olen ymmärtänyt. Ymmärtämistäni olisi edesauttanut joko kertominen suoraan ettei halua olla enää tekemisissä, tai totaalinen ignooraus, eikä viiveellä vastailu ja valehtelu että olisi kiva nähdä. Hitsi miten voi porukka olla tyhmää :D
Miksi toimisin noin? Siinä olisi lähinnä kaksi vaihtoehtoa. Joko se ihminen olisi minulle niin tärkeä etten kestäisi ajatusta hänen menettämisestään, tai sitten hänen käytöksensä olisi kuitenkin sen verran moniselitteistä, ettei minulle olisi ilmeistä että hän haluaa päästä minusta eroon. Tai sekä että.
Tai sitten syy olisi jokin muu, joka ei välttämättä edes liittyisi siihen henkilöön tai meidän väliseemme suhteeseen sinällään. Siinä tapauksessa syyn arvaaminen olisi varmasti vaikeaa tai mahdotonta.
Vierailija kirjoitti:
No ruuhkavuosissa elävällä ihmisellä voi yhteydenpito olla harvaa ja viesteihin vastaaminen hidasta muutenkin, ilman että hän yrittäisi sen kummemmin VÄLTELLÄ ketään!
Joten ap, kukaan ei osaa lukea ajatuksiasi. Vastaa seuraavalla kerralla siis reilusti ja suoraan, äläkä teeskentele.
"Ollaan etäännytty elämäntilanteen puolesta. Minulla ei ole mitään sinua vastaan, mutta liikun nyt uusissa ympyröissä, enkä välitä pitää enää yhteyttä sinuun. Jatketaan siis kumpikin matkaa eri suuntiin. Kaikkea hyvää siis sinulle jatkossa, se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti."
Näin. Ei ota kipeää, mutta säästät sen toisen aikaa ja hän ei jää myöskään ihmettelemään, oliko loukannut sinua jotenkin.
Vastaanottajana jäisin kyllä ihmettelemään, miksi hän ei välitä pitää yhteyttä enää elämäntilanteen muututtua, jos hänellä kerran ei ole mitään minua vastaan.... Jokin syyhän siihen on.
Parempi silti tuollainen selitys kuin ei mitään selitystä.
No ruuhkavuosissa elävällä ihmisellä voi yhteydenpito olla harvaa ja viesteihin vastaaminen hidasta muutenkin, ilman että hän yrittäisi sen kummemmin VÄLTELLÄ ketään!
Joten ap, kukaan ei osaa lukea ajatuksiasi. Vastaa seuraavalla kerralla siis reilusti ja suoraan, äläkä teeskentele.
"Ollaan etäännytty elämäntilanteen puolesta. Minulla ei ole mitään sinua vastaan, mutta liikun nyt uusissa ympyröissä, enkä välitä pitää enää yhteyttä sinuun. Jatketaan siis kumpikin matkaa eri suuntiin. Kaikkea hyvää siis sinulle jatkossa, se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti."
Näin. Ei ota kipeää, mutta säästät sen toisen aikaa ja hän ei jää myöskään ihmettelemään, oliko loukannut sinua jotenkin.