Hirvein työ jota olet elämäsi aikana tehnyt?

[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 21:26"][quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 16:31"]Rekkakuskin työ. Ihan koiran hommaa.
[/quote]
Kertoisitko lisää? Oliko paljon yövuoroja, vai...
[/quote]
Vuoroja ei ollut vaan joka päivä vedettiin tappiin asti ja lähdöt oli tosiaan ihan milloin sattuu. Edellisen päivän iltapäivällä sai tietää seuraavan päivän ohjelman ja sekin muuttui vielä yleensä monta kertaa. Kauhea kiire, väsymys ja pieni palkka. Mitään omaa elämää ei enää ole sen jälkeen, kaikki aika menee töissä tai yrittäessä palautua työviikosta.

Kassatyö keskisuuren päivittäistavarakaupan kassalla vilkkaassa kaupungin keskustassa. En saanut muuta työtä ja opiskelupaikkaa ei ollut vielä herunut, joten otin pestin siksi aikaa kyseisestä putiikissa. Hirveintä aikaa mitä muistan.

- Palkka oli ihan sieltä ja syvältä. 8 euroa tunnilta miinus verot, vuoroja 20-30 viikossa. Nettona tupsahti tilille yleensä 700-1000 euroa. Miten hitossa tuolla on tarkoitus elää? Ilta- ja viikonloppulisätkin olivat vain 20-30% normipalkkaa päälle eli lähes yhtä tyhjän kanssa, etenkin kun iltalisää maksettiin vain muistaakseni ajalta 18-21. Sunnuntailta toki tuplapalkka, mutta silloin kaupan miehitys pidettiin niin pienenä kuin vain mahdollista ja vain onnekkaimmat pääsivät niitä vuoroja tekemään. Itse en kertaakaan. Henkilöstöalennus ostoksista oli noin 5%, muita etuja ei ollut. 

- Tauot olivat 10 minuutin pituisia ja niitä suotiin yksi per 3,5 tuntia. Kauppias totta kai laittoi vuorot aina 15 minuuttia vaille rajan, etteivät työntekijät pääse tauoille. 30min ruhtinaallinen ruokatauko oli sallittu vain, jos vuoro oli yli 8 tuntia pitkä. Omat vuoroni olivat pisimmillään juurikin sen 7h ja 45min, eli sain vain kaksi 10min kahvitaukoa. Kaupan läpi kipittäminen taukotilaan kellon tikittäessä ja hiki hatussa oli aina tuskallista, varsinkin jos asiakas pysäytti ja tahtoi apua. Ehdin juuri ja juuri lämmittämään jonkun pienen haukkapalan mikrossa, jonka hotkin alas sen viimeisen parin minuutin aikana. 

- Työporukka oli tiivistä ja vuosien aikana sementoitunutta, ja uutta nuorta tyttöä katsottiin nenänvartta pitkin. Passiivisaggressiivista vittuilua, simputusta, juoruilua tai sitten täydellistä mykkäkoulua esiintyi usein. Muiden kanssa toki oltiin oikein hyvää pataa, mutta jostain syystä minut koettiin häiriöksi, vaikka yritin olla ystävällinen ja jutella mukavia. 

- Perehdytys kesti noin 5 minuuttia, jonka jälkeen minut jätettiin pahimman ruuhka-ajan keskelle yksin kassalle, jota en osannut käyttää. Joka kerta kutsuessani kokeneemman kassan avuksi, sain osakseni vihaista tuhahtelua ja murjotusta. Mokailin koko ajan ja asiakkaat sekä työkaverit hiiltyivät, kun en ymmärtänyt kaikkia muille myyjille itsestäänselviä käytäntöjä ja koodeja. En ollut koskaan pelannut veikkauspelejä enkä ymmärtänyt niiden toimintaa, joten asiakkaan tullessa läväyttämään kenolapun tiskiin olin aivan huuli pyöreänä enkä ymmärtänyt mitään mitä tämä oikein haluaa. 

- Ja tietysti asiakkaat. Viimeistään tämä työ sai itseni tajuamaan, ettei minusta ole asiakaspalveluun. Kuka tahansa voi tulla vain purkamaan kaiken patoutuneen pahan olon niskaasi, etkä voi tehdä yhtikäs mitään. Sinun vikasi on väärä hinta hyllyssä, kortin toimimattomuus, hintojen kalleus, alennustuotteiden loppuminen, pelikoneen rikkoutuminen, asiakkaan omat mokat, kaikki mahdollinen. Istut asiakkaan mielestä taianomaisen vivun vieressä, josta vetämällä mikä tahansa asia korjautuu, mutta ihan silkkaa ilkeyttäsi et vain viitsi vetää siitä. Aamulla vielä narkkarit, juopot ja dementoituneet vanhukset ryömivät koloistaan ja työ vaati jo psykoterapeutin taitoja niistä hetkistä selvitäksesi. 

Eli paskaa hommaa. Onneksi kouluttauduin aivan toiselle alalle, josta nautin. 

.

Sairaalassa kesätöissä 80 luvulla ja obduktion viemärin aukirassaus, samaa luokkaa oli ruumiskylmiöiden kylmäkoneiden imurointi. Vieläkin kalma haisee nenässä kun tota muistelee

Ovelta-ovelle mielipidetiedustelujen teko. Siis ihan tosissaan, suuri osa ihmisistä on idiootteja, tavallisia termejäkin piti selittää. Montako ihmista taloudessanne asuu? - jaa-a, tuolla a-rapussa on kuusi asuntoa, niissä on yhteensä varmaan...

Puhumattakaan siitä, miten tympeää on tyrkyttäytyä ventovieraan kotiin tekemään galluppia.

Vanhat mummot otti kyllä mielellään, mutta sitten jouduit 30 minuutin kyselyn ohella istumaan 1,5 h kuuntelemassa mummon kuulumisia.

Vihoviimeistä nälkähommaa, liksa oli totaalisen onneton, ja koki olevansa vielä täydellisen ei-toivotussa roolissa.

Tein tuota rahapulassa opiskeluaikoina puoli vuotta. Never again!

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 18:56"]

Sukulaiseni avomies lähetettiin 1980-luvulla lehtikuvaajana kuvaamaan Libanonin sotaa. Vaihteli kameran objektiiveja ties missä kransattikuopasss.

[/quote]

Niin, aatteles, osa meistä tekee sitä yhä ja ihan mielellään ja kutsumuksesta... ;-)

207, ulkomaantoimittaja

Pölynimurikauppias

päiväkoti,työ ihan ok,mutta jouduin työpaikkakiusatuksi

Kaupungin tarjoama kesätyö vanhusten hoitokodissa. Kaupunki säästi ja oli lomauttanut lähihoitajia, joten kesätyöntekijöiltä kiellettiin kaikki lähihoitajia avustavat työt. Ei saanut auttaa syömisessä, juomisessa, pukemisessa. Ainoa työ koko helvetin kuukautena oli jutella näille dementikoille, joista osa makasi jo vihanneksena. Vietähän siinä sitten rattoisasti 6h päivässä.
Ei mistään hinnasta enää ikinä!!

.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 18:56"]

Sukulaiseni avomies lähetettiin 1980-luvulla lehtikuvaajana kuvaamaan Libanonin sotaa. Vaihteli kameran objektiiveja ties missä kransattikuopasss.

[/quote]

Monen reportterin unelma. Ei välttämättä mikään "hirveä työ" ollenkaan. Siellä paikalla missä historiaa tapahtuu.

[quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 17:19"]

Lähihoitajana psykogeriatrisella, jossa mrsa- kohortti. Siellä kesähelteillä maskit ja essut päällä yritit hoitaa väkivaltaisia potilaita.

Vaihdoin alaa.

[/quote]

Oon tehnyt samanlaisia hommia vähän päälle 20-vuotiaana, tuoreena lh:na! Huvittaa tän ketjun sivarikommenttikin, koska yksi sivari oli pihahommissa sairaalan alueella ja valitti, kun ruohoa leikatessa tulee hiki ja hyttyset kiusaavat. Itselläni helvetillisin vuorotyö mitä löytyä saattaa. Itse kävin armeijan 24-vuotiaana :)

Laitosapulaisen työ terveyskeskuksen vuodeosastolla 90-luvulla. Työ oli fyysisesti kuormittavinta, epäergonomisinta ja saastaisinta hommaa mitä olen elämässäni tehnyt, vaikka olen ollut töissä myös asfalttityöntekijänä ja muuttomiehenä. Olin työpäivien jälkeen usein niin väsynyt, että tärisin pukkarin vessassa ja oksensin. Jossain vaiheessa kesää aloin hautoa itsaria, mutta onneksi tajusin sen johtuvan vain mielettömästä työuupumuksesta. En ole koskaan vajonnut henkisesti tai fyysisesti niin alas, kuin työssä laitosapulaisena, hierarkian pahnanpohjimmaisena, verta, paskaa, visvaa, kusta, oksennusta ja oksennettua paskaa siivoten.

Äänikeräily Inexillä.

Aamuvuoro, iltavuoro, lauantaivuoro, tylsää ja raskasta junnausta, paikat hajoavat, pää hajoaa. Kevyempiin ja parempiin hommiin pääsee esimiesten lellikit. Ja sama varmaan Sipoon työpaikkojen suhteen.

Osastonsihteerin työ.

Opiskeluaikojen kesätyö. Myin feissaustyyliin erästä lehteä pääkaupunkiseudulla vaihtelevilla julkisilla paikoilla - siis ihan säällä kuin säällä. Istuminen tai nojailu oli kiellettyä, paitsi tauoilla - jotka olivat lyhyitä ja niitä oli VÄHÄN. Oli provisiopalkka ja koko ajan sai kestää selkä- ja jalkakipuja, tylyjä, kiukkuisia ihmisiä sekä valitusta. Esimiehetkin hengittivät koko ajan niskaan. Kuolisin mieluummin nälkään kuin tekisin tuollaista duunia enää ikinä.

[quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 16:01"]Olin kesätöissä pesulassa 4 päivää. Työhön kuului pestyjen lakanoiden ja pussilakanoiden nostamista kuivauslinjan klipsuihin. Sitten painettiin nappia ja siirryttiin seuraavaan. Muuta siihen ei sitten kuulunutkaan. Onneksi siihen aikaan uuden työn löytäminen oli helppoa, loppukesän vietin grillikipsalla.

Myös mainosten jakaminen omakotitaloalueella 30 asteen pakkasessa söi naista rotan lailla. Ja ei, kumpaankaan hommaan en enää alkaisi...

 
[/quote]

Mulla sama eli työ pesulassa ja sama homma. Oli raskasta tehdä lähes samaa liikettä sen 8h, vaikka tunnin välein olikin röökitauko. Poltin sinä aikana paljon tupakkaa työn takia, nykyään en polta. Kestin sitä jonkun kuukauden-kaksi ja viimesenä päivänä olin kuumeessa. Musta tuntu, että se kuume nousi työn takia. Ei saanut jutella työkaverille ja koko ajan vaan nopeempaa nopeempaa. Olen tehnyt muutakin paskaduunia ja mitään pahempaa en tiedä. Pakkaajana samaa liikettä oli ihan ok, koska sai jutella työkavereille. Pesulassa joku pari päivää ollut itki käytävässä, kun ei jaksanut. Seuraavana päivänä ei enää tullut. Mulla meni ihokin tosi huonoon kuntoon kai sen pölyn ja kuumuuden takia.

[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 00:12"][quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 16:01"]Olin kesätöissä pesulassa 4 päivää. Työhön kuului pestyjen lakanoiden ja pussilakanoiden nostamista kuivauslinjan klipsuihin. Sitten painettiin nappia ja siirryttiin seuraavaan. Muuta siihen ei sitten kuulunutkaan. Onneksi siihen aikaan uuden työn löytäminen oli helppoa, loppukesän vietin grillikipsalla.

Myös mainosten jakaminen omakotitaloalueella 30 asteen pakkasessa söi naista rotan lailla. Ja ei, kumpaankaan hommaan en enää alkaisi...

 
[/quote]

Mulla sama eli työ pesulassa ja sama homma. Oli raskasta tehdä lähes samaa liikettä sen 8h, vaikka tunnin välein olikin röökitauko. Poltin sinä aikana paljon tupakkaa työn takia, nykyään en polta. Kestin sitä jonkun kuukauden-kaksi ja viimesenä päivänä olin kuumeessa. Musta tuntu, että se kuume nousi työn takia. Ei saanut jutella työkaverille ja koko ajan vaan nopeempaa nopeempaa. Olen tehnyt muutakin paskaduunia ja mitään pahempaa en tiedä. Pakkaajana samaa liikettä oli ihan ok, koska sai jutella työkavereille. Pesulassa joku pari päivää ollut itki käytävässä, kun ei jaksanut. Seuraavana päivänä ei enää tullut. Mulla meni ihokin tosi huonoon kuntoon kai sen pölyn ja kuumuuden takia.
[/quote]

Olen ollut myös hotellisiivoja, jossa siivosin vessoja ja sain huudot kun hetken istuin alas ja pomo näki. Nukuin loppupäiväm aina töiden jälkeen. Pesula oli silti ylivoimaisesti pahempi.

Minulla taas oli ihana vanhempi rouva jota autoin ei henkilökohtainen avustaja ole mitään roska työtä vaan tärkeää. Miettikää kaikki me terveet voidaan joutua autokolariin tai saada vaikka aivoverenvuodon. Asenne se on joka ratkaisee ei saa olla liian herkkähipiä kyllä kaikissa ammateissa joskus tulee erimielisyyttä mutta puhumalla selviää :) älkää yleistäkö KIITOS :) minun työnantaja on edelleen ihana lähdetään Espanjaan hänen kanssa eikä kuulkaa haittaa 14,50e/h vakuutusyhtiö maksaa myös yöt ja etelässä ihanaa. Hänellä huvila siellä olen lähinnä ystävä käydään rannalla ja shoppailee.Suosittelen kaikille :)

Puhelinmyynti..