Hirvein työ jota olet elämäsi aikana tehnyt?

Jaoin 14-vuotiaana aamupostia kesätyönä vanhempieni nimissä, koska kyseessä yötyö. Sanomalehtipinkka niin painava, että pyöräkin joskus kaatui. Kaikissa kerrostaloissa ei ollut hissiä. Joku ukko raivosi pahoinpitelevänsä, kun väitti, että kolauttelin ovea. Kyseessä oli kuitenkin toinen jakaja. Palkan tietysti vanhemman korjasivat itselleen. Harmitti, kun en saanut edes niitä Hai-saappaita, joita kaikilla muilla oli siihen aikaan. 

Olin päässyt urallani pitkälle pikkuhiljaa, tuolloin olin ylempi toimihenkilö, työ oli isossa globaalissa firmassa monipalveluasiakkuuksien operatiivista johtamsta. Olin nauttinut viimiset 10v työstäni, työ oli intohimo, nautin saavutuksista, saamastani kiitoksesta, hyvästä palkasta ja etuisuuksista mitä tuohon rooliin kuuluu. 

Mutta tästä työstä tuli yhtä helvet...ä kun tuli uusi lty johtaja (yllätys yllätys keski-ikäinen nainen). Hän raivasi välistä kokonaisen organisaatiotason ja laajensi jokaisen vastuualuetta, teetätti meillä ihan sairaan määrän töitä. Sopimuksessa ei ollut työaikaa, eli hän teetätti meillä noin 6-8 h päivässä talon sisäisiä asioita, projekteja, työryhmiä ym ym, hän täytti meidän kalenterit niin että hyvä jos lounaaĺla ehti käymään pari x viikossa. Kaikki asiakas ja omien alaisten asiat olisi pitänyt hoitaa ns iltapuhteina. Jos yritit tehdä kaikki kunnolla ilman että to do lista kasvaa A4 mittaiseksi tuli päivään työtunteja keskiverrosti 9-10 ja lähes joka vk loppu vielä 3-4 h lisää kun piti valmistella seuraavan viikon matskut ja paikkailla ed viikko. 

Kaikists pahinta oli tuon ert toksisen johtajan pelolla, uhkailulla ja vaientamisella johtaminen, hajoita-hallitse kulttuuri, vähättelevä ja rankaiseva käytös. Jatkuva kyseenlaistaminen ihan tavallisissa rutiiniasioissa, hiostaminen jopa jonkinasteinen simputtaminen. Hänen toiminta-ajatus oli "jos et ole puolellani olet minua vastaan" ja jos kuuluit viimeiseen sakkiin alkoi kylmä kyti. Muutaman alaisen avoimen korostettu suosiminen ja jalustalle nostaminen, muutamien kohdalla harrasti julkinolaamista ja kun huomasi että joku alkaa tässä työmäärässä ja paineessa uupua, hän iski hyeenan lailla tämän kimppuun nujertaen lopullisesti vailla inhimillisyyttä. 

Häntä kuvattiin "saalistajaksi" joka iskee kun olet heikoimmillasi. Hänellä oli aikaisemmasta työhistoriasta tunnettu tästä tylistään jo. Hänen täytyi nauttia tällaisesta toiminnasta, saada jotain ylemmyyden tunnetta, paikata jotain muussa elämässä vaille jääntiä, koska tästä oli tullut hänen normaali toimintamalli. 

Yhtäkkiä parhaasta työstä j työpaikasta tulikin kamalin miin että oli pakko lähteä pois. Näinkin voi käydä.

Ravintola joskus 15 vuotta sitten.

Kiusaamista, uusien työntekijöiden itkettämistä, tylyttämistä, työn tahallaan vaikeuttamista, silmien pyörittelyä ja selän takana paskan puhumista. Ja ravintola oli kuitenkin hieno ravintola, ei mikään kuppila. 

Monesti olen miettinyt että tänä päivänä ei ehkä menisi läpi sellainen käytös työpaikalla.

Vai onko edelleen samanlaista? 

OnniHoivassa henkilökohtaisena avustajana/lähihoitajana kuusi vuotta sitten ja satunnaisia keikkoja pari vuotta myöhemminkin, kun opiskelin uutta. Ei enää ikinä. 

Vierailija kirjoitti:

OnniHoivassa henkilökohtaisena avustajana/lähihoitajana kuusi vuotta sitten ja satunnaisia keikkoja pari vuotta myöhemminkin, kun opiskelin uutta. Ei enää ikinä. 

Ja siis lähinnä esihenkilöt tekivät paikasta hirveän. Kauheaa kyykyttämistä. Kun ekaa ja ainoaa kertaa olin sairaana, ei minun meinattu antaa olla pois, ellen toimita sairaslomatodistusta ennen työvuoron alkua (työsopparin mukaan viikko aikaa toimittaa). Olin menossa iltavuoroon neljältä ja soitin ennen puolta päivää, että olen flunssassa. Olisivat kuitenkin painostaneet menemään immuunivajeisen asiakkaan luokse. Heti ekana päivänä mun perehdytys myös unohdettiin.

Yhdessä paikassa pari vakkaria yritti tukkia omia duunejaan mulle, edeltäjäkin lopetti kun ei pystynyt moneksi venymään.

Sain sen hoidettua sanomalla että muuten ok, mutta koska en halua ylittää valtuuksiani, haluan ensin varmistaa asian ylemmältä johdolta.

No ei tarvinnut tarkistaa eikä tehdä.

Tästä vinkiksi muillekin joilla sama probleema.

Kesätöissä 90-luvun alkupuolella, 50-luvun rivi-puutalossa ullakolla täytyi lapioida jätesäkkeihin lämmön eristeenä käytettäviä sahanpuruja, ne piti lapioida koko ullakolta pois, tilalle kai laitettiin jotain muuta eristettä. Purut olivat hyvin tiiviisti pakkautuneet ullakon lattialle, joten niitä ei saanut helposti pois. Ullakolla oli kuuma, ja siellä tavalliset työhaalarit päällä, ja ne purut pölysivät myös jonkin verran. Oli kuitenkin käytettävä hengityssuojainta. Täyttä peetä jo silloin tuo työ ja hirveän raskasta, sitä kesti muutaman päivän. Täysiä säkkejä tuli yhteensä useita kymmeniä. Tuntipalkka oli noin 25mk tunnissa.

Up

Vierailija kirjoitti:

Torimyyjä. Itse työssä ei varsinaisesti mitään vikaa, mutta pomossa senkin edestä! Palkkaa ei maksettu ajallaan, tuotteiden hinnat oli taivaissa, sain haukut joka käänteessä milloin mistäkin ja loppuvaiheessa jopa seksuaalista häirintää. Otin loparit ja olen pitänyt huolen, että olen kertonut kaikille kyseisestä kusipäästä ja pyytänyt boikotoimaan hänen yritystään.

Tästäpä tulikin mieleeni: erään torikauppaa tekevän puutarhan omistajan kallis vene joutui remonttiin Tallinnan päässä. Lasku oli 7000€. Ja maksettiin käteisellä. Tämän kuultuani olenkin pyytänyt aina KUITIN torilla ostoksista. Tehkää sama.

Ei siis kammottava, mutta ei-jokaiselle-sopiva duuni oli, kun olin nuorena työllistämistuella puolipäiväisenä kylvettäjänä kroonikko-osastolla vuoden. Pesin joka aamu 20 ihmistä yksin. Hoitajat kyllä auttoivat potilaita pukeutumaan. Olin 17 v. Oppi kunnioittamaan ihmistä.

Puoli vuotta S-marketin myyjänä. Ei koskaan enää, mieluummin myyn vaikka persettä. 

789

Hirvein työpaikkani oli varainhankkijana Suomen Kansanterveysyhdistyksessä. Soiteltiin tuntemattomille ihmisille ja pyydettiin lahjoittamaan rahaa keräykseen.

Palkka oli pienempi kuin pienimmätkään ansiosidonnaiset työttömyyskorvaukset, esimies kuunteli puheluita ja vaati tulosta. En olisi ikinä uskonut, että Suomessa voi olla tällaisia hikipajoja, mutta nyt tiedän, että on.

Ei varmaankaan Heidin siskon koko elämän pilaaminen? 

Stockmann. Aivan mitätön palkka, veemäiset päälliköt ja asiakkaat. Ja paheni koko ajan. Nöyränä vanhankansan ihmisenä kestin 28 vuotta, sitte otin vaan loparit vaikka tiesin että en tuu enää ikinä työllistymään.

Siivoaminen päiväsaikaan vilkkaassa kohteessa, jossa työntekijät paikalla ja myös paljon asiakkaita. Kesätöissä olin parikymppisenä. 

Opiskeluaikoina tein hetken työtä Suomen gallupin haastattelijana. Se oli kauhea työ ja siitä maksettiin paljon huonommin kuin esim. siivoamisesta. Yksi haastattelu saattoi kestää 5 tuntia, kun kysymyksiä oli noin 500 ja varsinkin vanhukset miettivät tarkasti jokaisen. Useimmat vastaukset piti antaa numeroina, esim. 1= ei yhtään, 2= hieman jne. Muistan lopun elämääni yhden 90-vuotiaan miehen, joka oli kyllä ihana ja hellyttävä, mutta mietti pitkään ja hartaasti jokaista numeroa. Sanoi sitten lopulta tyyliin: "No, laitetaan kakkosen eestä." 

Lehtimyynti ja sitäkin pahempi työ eläintenruokatehtaalla. Voi sitä raadon hajua.

Vierailija kirjoitti:

Puhelinmyynti. Hyi helvetti. Tein sitä viikon ja lopetin.

Olit sinnikäs,minä kestin päivän. Provikalla olisi pakkomyyntiä pitänyt tehdä.

Julkisella, Suomen valtion konttorissa asiakaspalvelu tehtävissä. Ensimmäinen puoli vuotta oli hirveää,sitten opin miten saa kunnon otteen asukkaista ja tilanne kääntyi.