Lue keskustelun säännöt.
Onko tässä suhteessa mitään järkeä?
02.08.2014 |
Otsikossa kysymys olikin ja tässä vähän taustatietoa. Ollaan molemmat vähän päälle kolmekymppisiä, yhteisiä vuosia takana 8 mutta ei olla kihloissa/naimisissa, lapsia ei ole ja asuntolainakin on minun. Arki meillä on leppoista ja sujuvaa, hassutellaan yhdessä ja saadaan toisemme nauramaan. Elämäntavat on samat ja kumpikin luottaa toiseen 100%:sesti. Päällisin puolin siis kaikki kunnossa mutta sitten niihin eroavaisuuksiin. Itse olen kova puuhastelemaan, tykkään että esim.kotona paikat on kunnossa ja siksi siivoilen ja minulla on usein jokin pieni remppa- tai muu kunnostusprojekti meneillään. Olen myös valmis käyttämään näihin aikaa ja rahaa ja minusta on kivaa saada aikaiseksi jotain hyödyllistä ja konkreettista.Poikaystävä taas arvostaa vapaa-ajallaan harrastamista, urheilua Ym.ja jos vapaa-aikaa pitäisi käyttää johonkin esim.kodin/mökin laitteluun/paranteluun niin saa suostutella ja vääntää melkoisesti. Yhtään rahaa ei näihin myöskään halua laittaa vaan ylimääräinen käytetään harrastusvälineisiin ja urheiluun. Hän on muutenkin hirveän paljon suurpiirteisempi kuin itse olen ja se ärsyttää välillä kun saa perässä vahtia että jokin asia tulee kunnolla tehtyä. Itse unelmoin kivasta rivarista/omakotitalosta jota saisi laitella mutta olen melko varma että itselleni siitä tulisi työleiri kun toinen haluaisi vaan harrastaa. Kuinka samoilla linjoilla te muut olette tällaisista asioista miehenne kanssa? Tuleeko suhteest liian hankala jos toinen on aktiivinen"puuhastelija" ja toinen"harrastaja"? Entä kun mukaan ottaa,vielä seksi-puolen...en nimittäin tunne kummoistakaan seksuaalista vetoa mieheen vaikka fyysisessä puolessa ei olekaan valittamista (tosin en voi rehellisesti sanoa että seksi jonkun muun kanssa kiinnostaisi hirveän paljoa enempää, aika turhalta se minusta muutenkin tuntuu).
Kiitos jos joku jaksoi lukea loppuun! Olisin kiitollinen kommenteista:)
Kommentit (7)
Suhteenne kuulostaa oikein hyvältä. Ja juuri siltä että kohta sinä petät/jätät ja lähdet etsimään jotain jännää ja kiinnostavaa. Pari vuotta kun olet saanut oman osasi pettäjistä, alkoholisteista ja pornoaddikteista, kaipaat tuota eksääsi, mutta hän on jo onnellisesti uudessa suhteessa.
Haluatko että jatkan vielä, vai riittääkö tämä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinpä niin, ei poikaystävä tosiaan vaadi minua mukaan omiin harrastuksiinsa jos en halua lähteä tai jos minulla on joku "puuhastelu" kesken. Ja totta tuo kyllä ettei sitä voi toiselta vaatiakaan, puolin tai toisin.
Kiitos myös 3:lle kommentista! Siltä minusta tosiaan välillä tuntuu että tarvitsen jotain uutta ja jännää! Välillä vaan hirvittää että vastaan tulisi vain noita mainitsemiasi "hunsvotteja" ja silloin lähtöhalut kaikkoavatkin kun arki meillä tosiaan sujuu.
Valitanko ihan turhasta? Entä jos itse puuhastelen ja toinen makaa sillä aikaa vain sohvalla jos ei ole omissa harrastuksissaan ja se ärsyttää. Kuinka paljon muut ovat näissä asioissa joustaneet ja mikä oikeasti on tärkeää? Kiinnitänkö nyt itse huomiota turhiin asioihin ja unohdan ne tärkeät asiat? Mikä teillä muilla on se suhteen koossa pitävä liima? Meillä se ei ole seksi tai yhteiset harrastukset. Ennemmin tottuminen toiseen, elämäntavat(molemmat tykätään elellä suht terveellisesti, viihdytään kotona/mökillä/luonnossa) ja huumori.
Olette kaverisuhteessa. Sinuna laittaisin miehen vaihtoon.
[quote author="Vierailija" time="02.08.2014 klo 17:41"]
Niinpä niin, ei poikaystävä tosiaan vaadi minua mukaan omiin harrastuksiinsa jos en halua lähteä tai jos minulla on joku "puuhastelu" kesken. Ja totta tuo kyllä ettei sitä voi toiselta vaatiakaan, puolin tai toisin.
Kiitos myös 3:lle kommentista! Siltä minusta tosiaan välillä tuntuu että tarvitsen jotain uutta ja jännää! Välillä vaan hirvittää että vastaan tulisi vain noita mainitsemiasi "hunsvotteja" ja silloin lähtöhalut kaikkoavatkin kun arki meillä tosiaan sujuu.
Valitanko ihan turhasta? Entä jos itse puuhastelen ja toinen makaa sillä aikaa vain sohvalla jos ei ole omissa harrastuksissaan ja se ärsyttää. Kuinka paljon muut ovat näissä asioissa joustaneet ja mikä oikeasti on tärkeää? Kiinnitänkö nyt itse huomiota turhiin asioihin ja unohdan ne tärkeät asiat? Mikä teillä muilla on se suhteen koossa pitävä liima? Meillä se ei ole seksi tai yhteiset harrastukset. Ennemmin tottuminen toiseen, elämäntavat(molemmat tykätään elellä suht terveellisesti, viihdytään kotona/mökillä/luonnossa) ja huumori.
[/quote]
Kyllä, valitat ihan turhasta. Teillä näyttäis olevan kirjoitustesi mukaan ihan normaali ja hyvä parisuhde. Ette voi olla toistenne kopioita ja kummallakin on ne omat juttunsa mistä toisen ei tarvitse tykätä yhtään.
Kyllä, kiinnität huomiota täysin turhiin asioihin ja unohdat ne tärkeät. Tai mainitsithan sinä ne tuossa lopussa. Ei se parisuhde ole mitään ilotulitusta ja mene kuin elokuvissa. Se vaatii työtä, sitoutumista ja olethan sinä johonkin siinä miehessä rakastunut. Muista, että vaihtamalla ei aina parane. Lue tuo kolmosen viesti vaikka uudestaan, josset usko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haaveilet rivarista/omakotitalosta jotta saisit puuhastella ja samaan hengenvetoon toteat, että et halua siitä itsellesi työleiriä. Ensimmäiseksi sinun pitää kyetä selvittämään itsellesi mitä sinä oikeasti haluat, haluatko puuhastella vaiko et, haluatko miehesi siihen puuhasteluun ja jos niin miksi?
Suhteenne ei ole ihan kohdallaan, jo se kertoo paljon, että olet itse alkanut epäillä siihen liittyviä juttuja. Suosittelen vaihtmaan miestä, taloa ja koko elämää. Itse en ainakaan haluaisi elää naisen kanssa jolle omat halut ovat epäselviä, lienet vielä nalkuttava ihminen, ainakin minulle syntyy vääjäämättä sellainen mielikuva.
Puuhaili on sinun harrastuksesi, sinä sitä teet. Et voi pakottaa miestä omiin töihisi.
Hän haluaa urheilla, muttei käske sinua polkemaan pyörää puolestaan. Siinä on vissi ero.