Miksi jotkut eivät tunne mustasukkaisuutta?
Jos henkilö on parisuhteessa, jossa viihtyy, pitää ja nauttii kumppanistaan, mutta ei koe mustasukkaisuutta (omien sanojensa mukaan), vaikka kumppanilla olisi toinenkin suhde, niin mitä tästä ajatella? Mielestäni outo yhdistelmä ja haluaisin ymmärtää kyseisen henkilön tunnemaailmaa. Onko oma kumppani siis tavallaan kuitenkin yhdentekevä?
Kommentit (41)
Kun en ollut suhteessa, olin aivan järjettömän mustasukkainen ihastuksistani. Yllätyin kuitenkin, kun sitten suhteessa en ollut lainkaan mustasukkainen. En oikeastaan osaa sanoa, oliko se jotain luottamusta, uskoin että toinenkin tykkää minusta oikeasti niin paljon ettei pettäisi niiden ympärillä pörräävien kavereidensa kanssa vai mitä. Vai oliko loppujen lopuksi sitä, että kuvittelin itse tykkääväni, mutten oikesti tykännytkään ja toisen pettäminen olisi ollut ihan yhdentekevää.
Miksi se toinen sitten pitää aiheuttaa sitä mustasukkaisuutta?
Vierailija kirjoitti:
Huono itsetunto koetaan hyvin negatiiviseksi ominaisuudeksi, joten hyvin ymmärrettävää, että mustasukkaiset eivät voi myöntää (edes itselleen) mustasukkaisuuden johtuvan huonosta itsetunnosta. Vaikka meissä kaikissa on myös jonkin verran narsismia on sen myöntminen vaikeaa.
Tässäkin on virhe, koska ei itsetunto useinkaan ole kokonaan huono ja itsetuntokin vaihtelee ajassa ja elämäntilanteessa. Itsetunto voi esimerkiksi pääosin olla hyvä ja silti joltain kapealta osalta huono. Naistenlehdistä opittuja itsetuntojuttuja on niin mukavaa keittiöpsykologien toistella, mutta eivät sitten oikeasti tiedä ees miten asiat on.
Olin sairaalloisen mustasukkainen suhteen alussa. Enää en ole yhtään. Olin vissiinkin suhteen alussa epävarma kumppanistani.
Vierailija kirjoitti:
Mustasukkaisuus on itse asiassa täysin normaali ja luonnollinen tunne, joka ei kerro suoraan huonosta itsetunnosta. Sitä pitää vain osata itsessään käsitellä.
Muuta väittävät ovat jeesustelijoita.
Sä oot ihana!
Ap:n mainitsemassa mielessä se tarkoittaisi minulla sitä, että henkilö on minulle yhdentekevä ja todennäköisesti minulla olisi myös sivusuhde. Olisin vain tyytyväinen että toisen sivusuhde mahdollistaisi myös oman petollisuuteni.
Olen joissakin voimakkaissa ihastumisissa ollut mustasukkainen, koska vielä ei ole ollut mitään parisuhdetta ja varmuutta toisen tunteista ja olen ollut epävarma itsestäni. Nykyisessä parisuhteessa en tunne mustasukkaisuutta yhtään. Olen selvittänyt omat ongelmani ja olen todella itsevarma nykyään ja luotamme toisiimme 100%. Mustasukkaisuus ei ole tunne, joka kuuluu parisuhteeseen tai rakkauteen. Sen puuttuminen ei kerro siitä, että ei välitä tai rakasta. Nykyään mustasukkaisuus kertoo minulle epävarmuudesta, itsetunto-ongelmista ja luottamuspulasta.
Minusta on olemassa kaksi mustasukkaisuuden puuttumisen ääripäätä. Vakaa luottamus siihen, ettei toinen vehtaa muiden kanssa, ja avoin suhde eli luottamus siihen ettei toinen satuta vaikka vehtaisikin. Nämä ovat eri asioita ja niiden syyt on erilaiset. Kumpikaan ei kuitenkaan välttämättä kerro välittämisen tai rakkauden puutteesta.
Vierailija kirjoitti:
Mustasukkaisuus on itse asiassa täysin normaali ja luonnollinen tunne, joka ei kerro suoraan huonosta itsetunnosta. Sitä pitää vain osata itsessään käsitellä.
Muuta väittävät ovat jeesustelijoita.
Tiettyyn pisteeseen joo ja se tunne pitää myös osata käsitellä. Sen ei pidä antaa mitenkään määrätä itseään tai toista ihmistä. Liian voimakas mustasukkaisuus on sairasta ja kertoo kyllä muistakin ongelmista.
Jos mun miehellä olisi toinen suhde, hän olisi saman tien ex-mies. Olisin vihainen ja vitttuuntunut. En mustasukkainen.
No, minulla on luotettava mies jonka kanssa mulla on vapaaehtoisuuteen ja rakkauteen perustuva parisuhde. Siinä ei millekään mustasukkaisuudelle ole tarvetta.
Minulle mustasukkaisuus on pelkoa siitä, että menettäisin mieheni tai menettäisin hänen huomiota. En ymmärrä, mitä pahaa sen tuntemisessa on. En ripustaudu, en roiku, en "kiellä" koskaan mitään, mutta koska toinen on vain ihminen ja siten aina hieman epäluotettava, voi olla täysin mahdollista miehen ihastua johonkin toiseen naiseen. Kyllä se satuttaisi, loukkaisi ja tuntuisi pahalta. Mustasukkaisuudessa on mukana jonkin verran myös narsismia eli joku toinen voikin olla mieheni mielestä parempi kuin minä ja narsistinen puoli minussa kokisi sen loukkaavana.
Mustasukkaisuus tulee silloin tällöin pienenä vihlaisuna vatsan pohjaan. Hyvin harvoin oikeastaan, mutta tunnen kyllä sitä siis joskus. Se ei millään tavalla vaikuta arkeemme.
Tuntuisi oudolta, että olisi olemassa jokin tunne, jota en koskaan olisi tuntenut. Olen ihminen ja käyn läpi kaikki tunteidenkirjot. Se, miten hyvin pystyy itsessään erottelemaan pieniäkin tunnevivahteita, on taito. On vaikeaa olla äärimmäisen rehellinen itselleen ja myöntää tuntevansa tunteita, joita yleisesti pidetään negatiivisina.
Minä en tunne mustasukkaisuutta nykyisessä avioliitossani, mutta koen silti olevani mustasukkainen ihminen. Minä en pystyisi avoimeen suhteeseen tai edes kolmen kimppaan enkä pystyisi antamaan pettämistä anteeksi. Minusta ne ovat niitä ei-mustasukkaisia jotka pystyvät.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen aina ajatellut, että kumppanini ovat vapaita ihmisiä. Joka päivä valitaan udelleen, haluanko olla juuri tuon ihmisen kanssa. Jos tulee sellainen päivä, että kumppanini valitsee jonkun toisen eikä minua, hänellä on siihen täysi vapaus. Minulla on sama vapaus ja myös vapaus valita, että hän ei ole enää minun kumppanini.
Voin olla surullinen menetyksestäni, mutta se ei taida olla sama tunne kuin mustasukkaisuus? En luultavasti ole koskaan tuntenut mustasukkaisuutta.
On se mustasukkaisuutta, mutta aiheellista. Usein mustasukkaisuudesta puhuttaessa tarkoitetaan nimenomaan aiheetonta mustasukkaisuutta, eli sitä että kuvittelee kumppanilla olevan kiinnostusta muita kohtaan, vaikka siitä ei ole todisteita.
Mustasukkaisuus on sisäisen epävarmuuden ulkoinen ilmentymä.
Jos tuntee mustasukkaisuutta, kannattaa koettaa tunnistaa se epävarmuuden lähde ja vastata tähän tarpeeseen itse tai esimerkiksi pyytämällä lisää vahvistusta kumppanilta.
Ajan myötä, kun omat epävarmuudet hälvenevät, mustasukkaisuuskin vähenee ja tilanne tulee myötäilo.
Vierailija kirjoitti:
Olen joissakin voimakkaissa ihastumisissa ollut mustasukkainen, koska vielä ei ole ollut mitään parisuhdetta ja varmuutta toisen tunteista ja olen ollut epävarma itsestäni. Nykyisessä parisuhteessa en tunne mustasukkaisuutta yhtään. Olen selvittänyt omat ongelmani ja olen todella itsevarma nykyään ja luotamme toisiimme 100%. Mustasukkaisuus ei ole tunne, joka kuuluu parisuhteeseen tai rakkauteen. Sen puuttuminen ei kerro siitä, että ei välitä tai rakasta. Nykyään mustasukkaisuus kertoo minulle epävarmuudesta, itsetunto-ongelmista ja luottamuspulasta.
Seuraavista soi hälytyskellot:
En tunne...YHTÄÄN
Olen TODELLA itsevarma
Luotamme toisiimme 100%
Nykyään mustasukkaisuus kertoo minulle epävarmuudesta, itsetunto-ongelmista ja luottamuspulasta
Vähän liiankin itsevarmaa ollakseen ihan totta. Myös se, mitä mustasukkaisuus sulle kertoo, on aika tuubaa.
Tietääkö kukaan sellaista(kaan), että mustasukkaisuus voi pohjata kokijansa projisointiin? Esimerkiksi ihminen ei siedä omia halujaan tai uskottomuusfantasioitaan ja projisoi ne kumppaninsa haluiksi.
Mustasukkaisuus voi johtua täysin lapsuuden haavoista. Se voi johtua kateudesta tai häpeästä tai surusta. Se voi olla primääriperheessä opittu malli, jos toinen vanhempi tai kumpikin vanhemmista on ollut selvästi mustasukkainen. Ei kannata mennä huutelemaan kaikille tota huonoa itsetuntoa, kun ei asioista edes tiedä. Liian varmat ihmiset usein tietää vähiten.
Vierailija kirjoitti:
Jos mun miehellä olisi toinen suhde, hän olisi saman tien ex-mies. Olisin vihainen ja vitttuuntunut. En mustasukkainen.
No, minulla on luotettava mies jonka kanssa mulla on vapaaehtoisuuteen ja rakkauteen perustuva parisuhde. Siinä ei millekään mustasukkaisuudelle ole tarvetta.
Niin. Vihahan on suojatunne. Aktiivinen tunne ja siksi helpompi kokea. Sen vihan alta löytyy kuitenkin ne herkät, hauraat ja kivuliaat tunteet, joita kannattaa tutkia. Sieltä löytyy merkitykset.
Sieltä saattaa löytyä myös mustasukkaisuus. Mustasukkaisuus taas on ikään kuin iso möykky erilaisia alla piileviä tunteita; häpeää, kateutta, pelkoa, surua ynnä muita.
Ihmiset käsittävät mustasukkaisuudella eri asioita. Minä ja puolisoni koemme olevamme mustasukkaisia ihmisiä. Sen seurauksena emme esim. kimppasauno tai harrasta viatontakaan flirttiä. Joku muu sanoisi, että jos suhteessa on luottamusta niin pitäisi kestää sitä ja tätä. Me taas ollaan sitä mieltä, että ihan turha kiusata puolisoa ja testailla sen luottamuksen rajoja. Ei tehdä toiselle asioita joita ei haluta itselle tehtävän. Ja koska ollaan molemmat mustasukkaisia, niin niitä asioita joita ei haluta itselle tehtävän on enemmän kuin joidenkin vapaamielisempien ihmisten suhteessa. Riitoja ei tästä asiasta ole oikeastaan koskaan.
Jonkun muun mielestä me ei taas olla mustasukkaisia, koska kumpikaan ei räyhää tai kyttää tai kuulustele. Jos taas ajattelee niin, että vain suhdetta kuormittava mustasukkaisuus lasketaan, niin silloinhan täysin samat toiveet voivat olla kohtuutonta mustasukkaisuutta tai ihan normaalia parisuhdetta riippuen siitä onko kumppani samaa mieltä vai ei. Jos satut yhteen ihmisen kanssa jonka käsitykset sopii yksiin, niin hieno homma, olette samoilla linjoilla eikä teidän suhde kuulu muille. Sitten kun erehdyt yhteen ihmisen kanssa jonka käsitys näistä on erilainen, oletkin kontrolloiva mustasukkainen hullu. Minusta tämä on jotenkin pöljä lähtökohta.
Miksi ihmeessä olisi yhdentekevä? Siksi tunteilla on erilaisia termejä, että ihmiset voivat tuntea niitä eri vahvuisina ja erilaisina yksilöllisinä kombinaatioina. Joillakin rakkauteen, kiintymykseen ja välittämiseen ei liity mustasukkaisuutta. Muuten voi olla kaikki samat tunteet kuin kaikilla muillakin, mutta jostain syystä siihen rakkauteen ei liity pakottavaa tarvetta olla rakkauden kohteen ainut seksikumppani. Yksi aspekti uupuu siitä kaikkein tavallisimmasta yhdistelmästä tunteita ja tarpeita jotka rakastumisen myötä syntyvät. On niitä muitakin standardikattauksesta poikkeavia yhdistelmiä. Joku esimerkiksi rakastaa tuntematta voimakasta seksuaalista vetoa. Muuten rakkaus, välittäminen, kunnioitus, luottamus ym voi olla ihan yhtä vahvoja kuin muillakin.
En tiedä miksi joillakin ihmisillä on niin kauhea tarve lyödä muita ihmisiä johonkin lokeroihin. Jos et tunne tai ajattele tai toimi noin, niin et voi myöskään tuntea sitä ja tätä ja tuota. Bullshit sanon minä.
Huono itsetunto koetaan hyvin negatiiviseksi ominaisuudeksi, joten hyvin ymmärrettävää, että mustasukkaiset eivät voi myöntää (edes itselleen) mustasukkaisuuden johtuvan huonosta itsetunnosta. Vaikka meissä kaikissa on myös jonkin verran narsismia on sen myöntminen vaikeaa.