Oletko ostanut / aiotko ostaa lapsellesi opiskelukämpän?

[quote author="Vierailija" time="28.07.2014 klo 13:41"]

[quote author="Vierailija" time="28.07.2014 klo 13:22"]

Me teimme aikanaan sen valinnan, että helsingin sijaan etsimme työpaikat maakunnasta. Täällä asuminen on halpaa, harrastukset lähellä ja lapsilla turvallinen koulu kävelyetäisyydellä kotoa. Sen vastapainoksi meillä on kahden keskituloisen palkoista voitu säästää niin paljon, että molemmille lapsille on hankittu asunnot Helsingin kantakaupungista.

Minulle kyse on valinnoista. Kaikkea ei voi saada, mutta näin on helpotettu lasten opintojen aloitusta. Omat opiskelukaverit kärvistelevät 3h+k asunnoissaan Katajanokalla ja Lauttasaaressaja tuskittelevat sitä, että rahat ei riitä. Silti he eivät ole valmiita muuttamaan pois.

[/quote]

Niin on moni muukin tehnyt. Ongelmia on tullut siinä että paikkakunnalta on työt loppuneet ja asunnot eivät sitten ole menneet kaupaksi.

Lapsuudenystäväni vanhemmat muuttivat sama idea mielessään aikoinaan Forssaan, olivat töissä vain muutaman vuoden, kun jäivät työttömiksi. Asunto oli maksettu mutta töitä eivät saaneet ja kummallakin yli 15 v työttömyyttä, nyt ovat päässeet putkeen.

Kun itse olin töissä Pasilassa, työkaverini muutti Tampereelle. Työmatka meni suht vaivattomasti, mutta tämän jälkeen muuttivat jonnekin metikköön ja työpaikka muutti Katajanokalle. Työmatkat ovat 2,5 - 3 h suunta. Ja kaikki sen takia että omakotitalon sai huomattavasti halvemmalla.

[/quote]

Nyt en ihan ymmärrä. Miksi minun täytyyy myydä omakotitalo, jos lapset lähtevät opiskelemaan? Meillä on tarkoitus asua tässä talossa hautaan asti, ovathan ystävämme ja työkaverimme täällä. Eikä Forssasta ole mahdotonta matkaa vaikka Turkuun, joten en ymmärrä sitä, miksi akateeminen ihminen jäisi sinne työttömänä aikaansa kuluttamaan.

Kolme lastamme saavat kaikki käsirahan n.200,000 €:n taloon/ asuntoon. Saavat itse sitten päättää käyttävätkö sen kaikki siihen vai johonkin muuhun. Mutta tämän saavat vasta kun opiskelut on loppu ja vähän järkeä päässä.

Tuntuupa olevan paljon varallisuutta monellakin. Itse olen lähtenyt nollasta enkä tule saamaan perintöjä, joten tuntuu erikoiselta. Olen hyväpalkkaisessa työssä, eikä säästöjä juuri ole. Kaikki kiinni asunnossa (Hki) . Tulen hankkimaan lapselleni asunnon lainarahalla Helsingistä, joten on todennäköistä, etten maksa asuntoa kokonaan, vaan lapsen vastuulle jää lainanmaksu kun valmistuu. Tämä hankinta on vielä edessä, mutta ehkä vuoden kuluttua. Ensimmäinen lapsi opiskeluiässä 6 vuoden kuluttua ja toinen kymmenen. 

Hyvä vinkki tuo ristiinvuokraus, että saa asumistuet. Kiitos!

Ihan mielenkiinnosta kyselen, millaisissa töissä te lapsille asunnon ostaneet olette? Omilla vanhemmillani ei olisi ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia ostaa minulle asuntoa, kun lähdin opiskelemaan, vaikka molemmilla korkeakoulututkinnot ja kohtuulliset työpaikat. Eivät olleet edes itse maksaneet omaa asuntolainaansa tuossa vaiheessa.

Minua ei tosin harmita, vaikka en ole saanut asuntoa tai edes lapsilisiä tililleni ja olen itse ajokortinkin kustantanut. Olen tottunut käyttämään rahaa säästeliäästi ja kun katson mitä ostan, pärjään opintotuella ja pienellä palkallani oikein hyvin. Käyn töissä opiskelun ohella muutaman tunnin viikossa. Paljon itsenäisempi olo, kun isi ei maksa elämistäni.

En osta. Kuinka lapset oppivat pärjäämään elämässään, jos kaikki passataan valmiiksi? Lapset eivät opi rahan arvoa ja elävät yli varojensa. No, isi ja äiti pelastavat...

Olen itse maksanut elämiseni kotoa muuton jälkeen ja nyt päälle kolmekymppisenä on velaton talo. Tiesin kyllä nuorena, että tosi pahassa tilanteessa vanhemmilta olisi saanut apua. Kun oppii elämään säästeliäästi nuorena, on helpompaa sopeutua eri elämäntilanteisiin myös vanhempana.

[quote author="Vierailija" time="28.07.2014 klo 13:40"]

Jos vaan on tarpeeksi rahaa siinä vaiheessa niin ostan. Suunnitelmissa on kyllä että muutamme kaupungin keskustaan kun se ikä tulee vastaan joten lapsi voi asua kotona ilmaiseksi ja käydä helposti koulunsa vaikka bussilla tai kävellen.

[/quote]

Kuka nuori haluaa asua kotona opiskelujen ajan? Mistä te edes tiedätte mihin päin Suomea lapsenne pääsee tai haluaa opiskelemaan?

Voi jestas. Tietty sille 18-25-vuotiaalle kullannupulle pitää vielä viikkorahaakin antaa?

[quote author="Vierailija" time="28.07.2014 klo 14:25"]

[quote author="Vierailija" time="28.07.2014 klo 13:41"]

[quote author="Vierailija" time="28.07.2014 klo 13:22"]

Me teimme aikanaan sen valinnan, että helsingin sijaan etsimme työpaikat maakunnasta. Täällä asuminen on halpaa, harrastukset lähellä ja lapsilla turvallinen koulu kävelyetäisyydellä kotoa. Sen vastapainoksi meillä on kahden keskituloisen palkoista voitu säästää niin paljon, että molemmille lapsille on hankittu asunnot Helsingin kantakaupungista.

Minulle kyse on valinnoista. Kaikkea ei voi saada, mutta näin on helpotettu lasten opintojen aloitusta. Omat opiskelukaverit kärvistelevät 3h+k asunnoissaan Katajanokalla ja Lauttasaaressaja tuskittelevat sitä, että rahat ei riitä. Silti he eivät ole valmiita muuttamaan pois.

[/quote]

Niin on moni muukin tehnyt. Ongelmia on tullut siinä että paikkakunnalta on työt loppuneet ja asunnot eivät sitten ole menneet kaupaksi.

Lapsuudenystäväni vanhemmat muuttivat sama idea mielessään aikoinaan Forssaan, olivat töissä vain muutaman vuoden, kun jäivät työttömiksi. Asunto oli maksettu mutta töitä eivät saaneet ja kummallakin yli 15 v työttömyyttä, nyt ovat päässeet putkeen.

Kun itse olin töissä Pasilassa, työkaverini muutti Tampereelle. Työmatka meni suht vaivattomasti, mutta tämän jälkeen muuttivat jonnekin metikköön ja työpaikka muutti Katajanokalle. Työmatkat ovat 2,5 - 3 h suunta. Ja kaikki sen takia että omakotitalon sai huomattavasti halvemmalla.

[/quote]

Nyt en ihan ymmärrä. Miksi minun täytyyy myydä omakotitalo, jos lapset lähtevät opiskelemaan? Meillä on tarkoitus asua tässä talossa hautaan asti, ovathan ystävämme ja työkaverimme täällä. Eikä Forssasta ole mahdotonta matkaa vaikka Turkuun, joten en ymmärrä sitä, miksi akateeminen ihminen jäisi sinne työttömänä aikaansa kuluttamaan.

[/quote]

Lapsiperheellä ja kahden aikuisen tai vanhuksen perheellä on yleensä erilaiset tarpeet, joten ymmärrän oikein hyvin, jos omakotitaloa ei haluta pitää "hautaan asti". Osa ei nauti välttämättä ollenkaan piha- ja huoltotöistä, ja okt hankitaan että saadaan perheelle tilaa ja rauhaa - vanhempana asutaan mielellään jossain palveluiden äärellä mahdollisimman vaivattomasti :) 

[quote author="Vierailija" time="28.07.2014 klo 14:37"]

Ihan mielenkiinnosta kyselen, millaisissa töissä te lapsille asunnon ostaneet olette? Omilla vanhemmillani ei olisi ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia ostaa minulle asuntoa, kun lähdin opiskelemaan, vaikka molemmilla korkeakoulututkinnot ja kohtuulliset työpaikat. Eivät olleet edes itse maksaneet omaa asuntolainaansa tuossa vaiheessa.

Minua ei tosin harmita, vaikka en ole saanut asuntoa tai edes lapsilisiä tililleni ja olen itse ajokortinkin kustantanut. Olen tottunut käyttämään rahaa säästeliäästi ja kun katson mitä ostan, pärjään opintotuella ja pienellä palkallani oikein hyvin. Käyn töissä opiskelun ohella muutaman tunnin viikossa. Paljon itsenäisempi olo, kun isi ei maksa elämistäni.

[/quote]

Minä olen nro 44 eli en ole vielä ostanut, mutta aika pian. Kuten sanoin, lainarahalla ostan. Nettopalkkani on 3500 euroa per kk. AMK-tutkinnolla porskutan.

En osta kämppää. Tyttö saa v.2006 rakennetun hevostilan Vihdistä ja poika omakotitalon merinäkymin Saunalahdesta. Kuopus haluaa sitten mielummin 'kämpän', lomahuoneiston Espanjasta. Nuorilla on nykypäivänä niin vaikeaa saada kesätöitä ja valmistuttuaan kunnon palkkaa, joten maksan myös sähköt, vakuutukset, ylläpidot, siivouksen joka 2. vko jne. 

[quote author="Vierailija" time="28.07.2014 klo 14:37"]

En osta. Kuinka lapset oppivat pärjäämään elämässään, jos kaikki passataan valmiiksi? Lapset eivät opi rahan arvoa ja elävät yli varojensa. No, isi ja äiti pelastavat...

Olen itse maksanut elämiseni kotoa muuton jälkeen ja nyt päälle kolmekymppisenä on velaton talo. Tiesin kyllä nuorena, että tosi pahassa tilanteessa vanhemmilta olisi saanut apua. Kun oppii elämään säästeliäästi nuorena, on helpompaa sopeutua eri elämäntilanteisiin myös vanhempana.

[/quote]

Minusta tuo on pelkkä uskomus, että ei opi tuntemaan rahan arvoa jos saa kotoa paljon. Itse en ole saanut mitään ja olen vähän kädestä suuhun tyyppi vaikka olen isopalkkainen. Sen sijaan kaveripiirissäni on kultalusikka suussa syntyneitä, mutta he ovat siitä huolimatta enemmän jalat maassa rahan kanssa kuin minä. Tämä uskomus taitaa olla vaan sitä samaa tuubaa kuin kaunis ei voi olla älykäs. Ei vain kestetä, että toisilla on ja toisilla taas ei. Ja kiljujille vielä alleviivaan, minä en ole saanut kotoani mitään, ja ulkonäköni ja älynikin on vain keskitasoa.

Nämä vastaukset on taas täyttä soopaa. Ei täällä palstaile vain huipputuloisia perijättäriä, vaan ihan tavallisia ihmisiä, joilla monilla on useampi lapsi. Tai sitten lapset ovat niin pieniä, että jotkut oikeasti fantasioi tällaisia ajatuksia omasta rahatilanteestaan 40-50. -vuotiaina. Erikoista on myös se miten tällä palstalla niin monen lapset opiskelevat Helsingin oikeustieteellisessä.

Voi jeesus!

[quote author="Vierailija" time="28.07.2014 klo 14:37"]

En osta. Kuinka lapset oppivat pärjäämään elämässään, jos kaikki passataan valmiiksi? Lapset eivät opi rahan arvoa ja elävät yli varojensa. No, isi ja äiti pelastavat...

Olen itse maksanut elämiseni kotoa muuton jälkeen ja nyt päälle kolmekymppisenä on velaton talo. Tiesin kyllä nuorena, että tosi pahassa tilanteessa vanhemmilta olisi saanut apua. Kun oppii elämään säästeliäästi nuorena, on helpompaa sopeutua eri elämäntilanteisiin myös vanhempana.

[/quote]

Kiitos, ihan hyvin olen oppinut. Vanhempani ostivat aikoinaan sekä minulle että siskolleni ensiasunnon. Vastaavasti me olemme siskoni kanssa ostaneet omille lapsillemme ensiasunnot. Me molemmat olimme jo 14-vuotiaina kesätöissä, omat lapsemme ovat aloittaneet kesätyöt vuotta vanhempina eli 15-vuotiaina. Yrittäjävanhempien yrittäjätyttäret kyllä ovat opettaneet lapsilleen rahan ja työnteon merkityksen, vaikka opiskeluun onkin saanut tukea plus lisäksi ensiasunnon. 

[quote author="Vierailija" time="28.07.2014 klo 13:23"]

[quote author="Vierailija" time="28.07.2014 klo 12:56"]

Mieli tekisi, mutta ilman isoa lottovoittoa ei ole mitään mahkuja. Lapsirukka joutuu ensi alkuun tyytymään soluasumiseen, toivottavasti ensi keväänä pääsee yksiöön. Isoveli selvisi tuosta hengissä, joten eiköhän tämä nuorempikin.

[/quote]

Lapsirukka? Selvisi hengissä? Soluasuminen kehittää paljon muutakin kuin rahansäästöä. Pidätkö kymmeniätuhansia solussa asuvia lapsirukkina? Huh-huh!

[/quote]

No en pidä, itsekin olen sellaisessa asunut. Joskus muinoin vastaavassa ketjussa yksi varakas äippä haukkui minua monen sivun verran, miten soluasunnoissa asuvat vain todella vähävaraisten lapset. Lapsi kyllä katseli yksityisiltä markkinoilta keskustayksiöitä, mutta onneksi tajusi, että nyt ei ole sellaiseenkaan varaa. Isoveljen kämppis ei ollut niitä kaikkein helpoimpia tapauksia, joten lapselle se oli kasvattava kokemus.

[quote author="Vierailija" time="28.07.2014 klo 13:53"][quote author="Vierailija" time="28.07.2014 klo 13:29"]

Me ostettiin sijoituskohteeksi yksiö Helsingistä jo vuonna 1998. Nyt vanhin lapsemme opiskelee toista vuotta oikiksessa, mutta ei asu meidän asunnossa vaan siellä asuu tuttavaperheen opiskelijanuori ja meidän nuori taas asuu tuttavaperheen asunnossa. Tällä tavalla saadaan maksimoitua nuorten asumislisät. Keskimmäinen on vasta 16 v, mutta varmaankin ostetaan asunto myös hänelle ja nuorimmaisellekin jossain vaiheessa.

[/quote]Just noin kuuluukin tehdä, jos haluaa täydet tuet. Meidän tuttavapiirissä tämä on tuttu juttu vuosien ajalta.

[/quote]

Todella sairasta ahneutta. Toivottavasti verottaja tietää ja tarvittaessa sanktiot päälle.

Ostettiin miehen kanssa molemmille lapsille opiskelukämpät. Molemmat lapset ovat jo muuttaneet niistä asunnoista pois ja asunnotkin myyty. Lapset säästivät yhteensä rahaa yli 70 000e, kun ei tarvinnut maksaa vuokraa ulkopuoliselle. Siihen vielä päälle asuntojen arvonnousu niin yli 100 000e olisi hävinnyt jos olisivat olleet vuokralla.

Ja millähän rahalla? Ei hoitajan palkoilla ainakaan.Itekkin jouduin opiskeluaikoina vuokralle, voin sanoa että kaikenlaisissa loukuissa on tullu asuttua ja hengissä selvitty. Eiköhän tuo jälkikasvukin selviä.

T:sh

Haistakaa vittu kaikki jotka ostatte. Hieno tapa opettaa räkänokalle että kaiken saa kultalautaselta vanhemmilta. Ja kyllä olen myös kateellinen. 

[quote author="Vierailija" time="28.07.2014 klo 17:10"]Haistakaa vittu kaikki jotka ostatte. Hieno tapa opettaa räkänokalle että kaiken saa kultalautaselta vanhemmilta. Ja kyllä olen myös kateellinen. 

[/quote]

Aivan sama mitä köyhät ajattelee. Olisihan se silkkaa tyhmyyttä olla ostamatta, jos on varaa.