Olen katkera vanhemmilleni siitä, etten saa lastenhoitoon apua
Mun lapset on n. 10-vuotiaita. Pärjäävät jo kotona siis hyvin muutamia tunteja ja pakosta vaikka työpäivänkin.. ongelma on siinä, että vanhempani eivät huoli koskaan lapsia yökylään. Eivät ole ikinä heitä yökylään pyytäneet, pienempänä ottaneet pyynnöstä muutaman kerran pitkin hampain. Vuosikausiin lapset eivät ole heillä yötä olleet. Vanhempani ovat hyväkuntoisia seitsemänkymppisiä ihmisiä, jääneet eläkkeelle lasten syntymien aikoihin. HEidän ei ole tarvinnut omia vanhempiaan hoitaa,viimeinen kuoli silloin kun olivat nelikymppisiä.
Vanhempani hoitavat lapsiani joskus työkiireiden vuoksi esim. muutamia tunteja pyynnöstä. Lähinnä ovat siis paikalla ja tarjoavat ruokaa, muuta eivät lasten kanssa tee. Yöksi eivät tosiaan huoli. Olen lakannut pyytämästä kun en halua saada pahaa mieltä siitä, että kieltäytyvät. Ihmetellään vaan miksei lapset voi tulla mukaan.. Aikuisten juhliin?! Jossa ryypätään.. Häihin, joihin ei ole lapsia kutsuttu jne..? Viimeksi yksi tuollainen hääkeissi vuosi sitten (miehen puolelta sukua), vahempani olivat meillä vahtimassa lapsia ja lähtivät keskiyöllä kotiinsa kun tulimme vartavasten toiselta paikkakunnalta takaisin kotiin bussilla, jotta edes pääsimme koko häihin.. kun lapsia eivät voineet kotiinsa yöksi ottaa. :P
Toista mummua ei voi enää pyytää, hän on sairastunut. Hoisi kyllä aikanaan aina välillä vaikkei hänkään lapsia koskaan luokseen itse pyytänyt.. pyynnöstämme hoisi kuitenkin yön ylikin joskus.
Olen katkera! Minnekään ei koskaan päästä kaksin! Ketään hoitajaa ei oikein ole.. ei varsinkaan ilmaista. Sitten ei kyllä ole paljon enää halujakaan mihinkään lähteä jos pitää maksaa lastenvahti, yöpymiset ja kaikki muu.. Emme ole niin rahoissamme että olisi monta sataa laittaa lastenvahtiinkaan. (Jos siis lastenvahtitarve olisi vaikka 24h).
Onneksi lapset kasvavat, muttei heitä voi vielä muutamiin vuosiin yöksi yksin jättää. Nytkin olemme molemmat töissä ja lapsilla koulusta kesäloma. Täällä ne sitten pyörii päivät keskenään ja mies pystyy ruokatunnillaan käydä katsomassa että syövät.. :P
Muita lapsiperheitä olemme hyödyntäneet jonkin verran. Hoidamme muiden lapsia omilla vapaapäivillämme, jotta voisimme pyytää joskus seuraa/hoitoa vastavuoroisesti omien työpäivien ajaksi kaverilta. Eipä ole helppoa ei!
Onko kellään muulla tämmöistä??
Kommentit (191)
Nykyään on olemassa ihme mentaliteetti esim häiden suhteen, että sinne ei kutsuta lapsia eikä vanhuksia eikä muitakaan vastaavia. Vaan nuoret ja hyväkuntoiset. Et siis voi osallistua perheenä ja aina jää kaikki juhlat välistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Tiedän tunteen. Mutta minkäs teet, kun apua ei koskaan tarjota, niin olen huono sitä sitten pyytämäänkään.
Niin. Ja kun pyydän, niin koskaan ei vastata, että "tottakai".. aina ensin, että miksei lapset voi tulla mukaan. Pitääkö sitä herranjestas viedä ne lapset ihan jokaiseen paikkaan? Niihin juhliinkin, joihin eivät ole edes kutsuttuna? Pikkujouluhin, festareille, yökerhoon, keikalle?? Eivät ole lasten paikkoja. Ja vaikka nyt haluaisimme kahdestaan edes hotelliin edes hääpäivää viettämään tms.. niin ei.
ap
Festareille? Hotelliin yöksi hääpäivänä?
Hahah!Kannattaa nyt tajuta ihan ensin, että nyt olette olleet ihan oikeita perheellisiä jo vuosikymmenen ajan. Ei silloin enää missään festareilla pompita. Ja miksi ihmeessä kahdestaan jonnekin hotelliin? Hääpäivää voi juhlistaa ihan perheen kesken kotona.
Kun lapsia hommataan, ne hoidetaan. Ihan itse.
Meillä on nyt murrosikäinen lapsi ja isovanhemmat olisivat ottaneet jos olisimme pyytäneet, mutta ihan pienenä taaperona taisi olla kaksi kertaa yökylässä. Ei lapsi itsekään ole koskaan halunnut mihinkään yökylään ja me olemme jo lasta odottaessamme tajunneet, että elämämme muuttuu kokonaan.
Kahdenkeskinen parisuhdeaika on tärkeää. Voi rauhassa jutella ja tehdä aikuisten juttuja, esim seksiä ihan kahdestaan ilman pelkoja, että joku lapsista kuulee.
Täytyykö sitä pannessa ulvoa kuin sik aa pisettäisiin?
Eikö teillä raukoilla ole omaa makuuhuonetta?
LAittakaa ovi lukkoon ja pankaa niin että tyrät rytkyvät, mutta ilman kiimahuutoja.
No hyi helvata. Luuletko, ettei lapset kuule sitä rytkytystä? Oli todella hyvin ällöttävää kuunnella omien vanhempien paneskelua lapsena, joten en sitä riesaa halua omille lapsilleni. Vaikka ei kiljuisikaan tai muutakaan, niin kyllä siitä aina joitain ääniä kuuluu. Sitäpaitsi onhan se aivan ihanaa harrastaa seksiä ilman stressiä, että joku kuulee tai kolkuttelee oven takana. Joka ei tätä osaa arvostaa, ei taida tarvita seksiä muutenkaan.
Parisuhdeaika on muutakin. Rauhallista keskittymistä vain toiseen ilman lasten kokoaikaista huomioimista. Juttelua tärkeistä asioista ilman lasten uteliaita korvia. Parisuhdehuoltoa. Ilmankos erotilastot on niin suuret, kun ei ymmärretä, että joskus vanhemmat haluaa viettää edes pienen hetken vain kahdestaan, vaikka niitä lapsiaan rakastavat ja itse heidät hoitavat mielellään.
Ja juu ei tällaista alituiseen tarvitse tehdä, mutta ymmärrän, että esim. hääpäivä olisi kiva viettää kahdestaan ja loput 364 päivää sitten koko perheenä.
Miksi ei voi viettää parisuhdeaikaa silloin kun lapset nukkuvat? Tai kun he ovat harrastuksissa ja kavereillaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Tiedän tunteen. Mutta minkäs teet, kun apua ei koskaan tarjota, niin olen huono sitä sitten pyytämäänkään.
Niin. Ja kun pyydän, niin koskaan ei vastata, että "tottakai".. aina ensin, että miksei lapset voi tulla mukaan. Pitääkö sitä herranjestas viedä ne lapset ihan jokaiseen paikkaan? Niihin juhliinkin, joihin eivät ole edes kutsuttuna? Pikkujouluhin, festareille, yökerhoon, keikalle?? Eivät ole lasten paikkoja. Ja vaikka nyt haluaisimme kahdestaan edes hotelliin edes hääpäivää viettämään tms.. niin ei.
ap
Festareille? Hotelliin yöksi hääpäivänä?
Hahah!Kannattaa nyt tajuta ihan ensin, että nyt olette olleet ihan oikeita perheellisiä jo vuosikymmenen ajan. Ei silloin enää missään festareilla pompita. Ja miksi ihmeessä kahdestaan jonnekin hotelliin? Hääpäivää voi juhlistaa ihan perheen kesken kotona.
Kun lapsia hommataan, ne hoidetaan. Ihan itse.
Meillä on nyt murrosikäinen lapsi ja isovanhemmat olisivat ottaneet jos olisimme pyytäneet, mutta ihan pienenä taaperona taisi olla kaksi kertaa yökylässä. Ei lapsi itsekään ole koskaan halunnut mihinkään yökylään ja me olemme jo lasta odottaessamme tajunneet, että elämämme muuttuu kokonaan.
Kahdenkeskinen parisuhdeaika on tärkeää. Voi rauhassa jutella ja tehdä aikuisten juttuja, esim seksiä ihan kahdestaan ilman pelkoja, että joku lapsista kuulee.
Täytyykö sitä pannessa ulvoa kuin sik aa pisettäisiin?
Eikö teillä raukoilla ole omaa makuuhuonetta?
LAittakaa ovi lukkoon ja pankaa niin että tyrät rytkyvät, mutta ilman kiimahuutoja.
No hyi helvata. Luuletko, ettei lapset kuule sitä rytkytystä? Oli todella hyvin ällöttävää kuunnella omien vanhempien paneskelua lapsena, joten en sitä riesaa halua omille lapsilleni. Vaikka ei kiljuisikaan tai muutakaan, niin kyllä siitä aina joitain ääniä kuuluu. Sitäpaitsi onhan se aivan ihanaa harrastaa seksiä ilman stressiä, että joku kuulee tai kolkuttelee oven takana. Joka ei tätä osaa arvostaa, ei taida tarvita seksiä muutenkaan.
Parisuhdeaika on muutakin. Rauhallista keskittymistä vain toiseen ilman lasten kokoaikaista huomioimista. Juttelua tärkeistä asioista ilman lasten uteliaita korvia. Parisuhdehuoltoa. Ilmankos erotilastot on niin suuret, kun ei ymmärretä, että joskus vanhemmat haluaa viettää edes pienen hetken vain kahdestaan, vaikka niitä lapsiaan rakastavat ja itse heidät hoitavat mielellään.
Ja juu ei tällaista alituiseen tarvitse tehdä, mutta ymmärrän, että esim. hääpäivä olisi kiva viettää kahdestaan ja loput 364 päivää sitten koko perheenä.
Miksi ei voi viettää parisuhdeaikaa silloin kun lapset nukkuvat? Tai kun he ovat harrastuksissa ja kavereillaan?
Jos on pieni koti ja äänet kuuluvat nukkuvien lasten huoneeseen? Jos on useampi lapsi ja kaikki eivät ole harrastuksissa tai kavereilla samaan aikaan ja aina on joku lapsista kotona?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika sentään. Olen neljän jo aikuisen lapsen äiti ja voin kertoa, että meidän lapsia ei hoitanut koskaan kukaan muu (paitsi tietysti olivat päiväkodissa ennen kouluikää) kuin vanhemmat, pääasiassa minä.
Mies oli töissä 600 km päässä ja kävi kotona kahden viikon välein. Itse olin kokopäivätöissä. En siltikään osaa olla tippaakaan katkera, vaikka olen lähes yksinhuoltajan tavoin yksin hoitanut lapseni. Näin se vaan menee. Esikoista kun odotin, niin mies oli töissä ulkomailla ja kävi synnytyksen aikaan kotona ja seuraavan kerran sitten , kun lapsi oli 6 kk ikäinen. Siitäkin selvittiin. Nykyään pitää vanhemmilla olla sitä omaa aikaa ja pidetään päivänselvää, että isovanhemmat auttavat lapsien hoidossa. Minä en tuomosesta koskaan edes haaveillut enkä odottanut. Pidin sitä aivan normaalina, että itse hoidan lapseni. Onneksi terveyttä riitti ja sen jälkeen arki rullasi mukavasti eteenpäin. En todellakaan ole ollut mikään superäiti, monia virheitä olen minäkin tehnyt lasten kasvatuksessa. Nyt huomaan, että lapset ovat tosiaankin vain lainassa meillä. Sen voin myöntää, että niin paljon ei makseta, että alusta
aloittaisin koko homman. Jaksamisia aloittajalle.Niin, en ole superäiti minäkään.. mutta paremmin varmasti jaksaisin äitinä olla jos joskus saisi siitä äitinä olemisesta pienen hetken parisuhdeaikaa. Pitääkö sen olla sitten niin, että ei saa toivoa ja itsehän olet lapsesi halunnut.
Kyllä minä heidät hoidan, ei tässä enää montaa vuotta ole siihen että pääsee taas joskus yöksi jonnekin.. Nyt pääsee sentään jo omiin harrastuksiinsa hetkeksi vaikkei lapsenvahtia olisikaan.. kun pärjäävät kotona keskenäänkin.
Lähinnä ihmettelen MIKSI SE YÖHOITO ON KYNNYSKYSYMYS!? Osaako joku vastata? Ei ne kymmenvuotiaat tosiaan enää mitään vauvoja ole. Sanovat kun on nälkä ja vaikka leffaa pyörittäisivät heille ja karkilla ja pizzalla kyllästäisivät.. onpa vaikeaa. Mutta ei.
ap
Kuinka usein itse otat yöhoitoon kummilapsia, kavereiden lapsia, lasten kavereita...? Kyllähän 10-vuotiaiden luulisi jo yökyläilevän puolin ja toisin kavereidensa kanssa.
Meillä ei yökyläillä siksi, että kaverin vanhemmat tarvitsevat parisuhdeaikaa! Meillä yökyläillään siksi, että kaverukset yhdessä niin haluavat. Eli todella, todella harvoin, koska omaa lasta en päästä muille yökylään. Silti taas tänä kesänä on vanhemmat kyselleet, että koska voi tuoda lapsensa meille yökylään, se on lapsille tärkeä asia kehittymiselle ja omasta perheestä irtautumiselle.
Olen ehdottanut, että laittavat lapsensa partioon, siellä ollaan öitä poissa kotoa, mutta kuulemma lapsen pitää saada nukkua oikeassa sängyssä sisätiloissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Tiedän tunteen. Mutta minkäs teet, kun apua ei koskaan tarjota, niin olen huono sitä sitten pyytämäänkään.
Niin. Ja kun pyydän, niin koskaan ei vastata, että "tottakai".. aina ensin, että miksei lapset voi tulla mukaan. Pitääkö sitä herranjestas viedä ne lapset ihan jokaiseen paikkaan? Niihin juhliinkin, joihin eivät ole edes kutsuttuna? Pikkujouluhin, festareille, yökerhoon, keikalle?? Eivät ole lasten paikkoja. Ja vaikka nyt haluaisimme kahdestaan edes hotelliin edes hääpäivää viettämään tms.. niin ei.
ap
Festareille? Hotelliin yöksi hääpäivänä?
Hahah!Kannattaa nyt tajuta ihan ensin, että nyt olette olleet ihan oikeita perheellisiä jo vuosikymmenen ajan. Ei silloin enää missään festareilla pompita. Ja miksi ihmeessä kahdestaan jonnekin hotelliin? Hääpäivää voi juhlistaa ihan perheen kesken kotona.
Kun lapsia hommataan, ne hoidetaan. Ihan itse.
Meillä on nyt murrosikäinen lapsi ja isovanhemmat olisivat ottaneet jos olisimme pyytäneet, mutta ihan pienenä taaperona taisi olla kaksi kertaa yökylässä. Ei lapsi itsekään ole koskaan halunnut mihinkään yökylään ja me olemme jo lasta odottaessamme tajunneet, että elämämme muuttuu kokonaan.
Hotelliin ei saa mennä, jos on synnyttänyt? Päteekö tämä miehiinkin? Festarit myös kiellettyjen listalla 15 vuodeksi mikäli päätät hankkia lapsen. Ja sitten joku ihmettelee miksi syntyvyys on laskenut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Tiedän tunteen. Mutta minkäs teet, kun apua ei koskaan tarjota, niin olen huono sitä sitten pyytämäänkään.
Niin. Ja kun pyydän, niin koskaan ei vastata, että "tottakai".. aina ensin, että miksei lapset voi tulla mukaan. Pitääkö sitä herranjestas viedä ne lapset ihan jokaiseen paikkaan? Niihin juhliinkin, joihin eivät ole edes kutsuttuna? Pikkujouluhin, festareille, yökerhoon, keikalle?? Eivät ole lasten paikkoja. Ja vaikka nyt haluaisimme kahdestaan edes hotelliin edes hääpäivää viettämään tms.. niin ei.
ap
Festareille? Hotelliin yöksi hääpäivänä?
Hahah!Kannattaa nyt tajuta ihan ensin, että nyt olette olleet ihan oikeita perheellisiä jo vuosikymmenen ajan. Ei silloin enää missään festareilla pompita. Ja miksi ihmeessä kahdestaan jonnekin hotelliin? Hääpäivää voi juhlistaa ihan perheen kesken kotona.
Kun lapsia hommataan, ne hoidetaan. Ihan itse.
Meillä on nyt murrosikäinen lapsi ja isovanhemmat olisivat ottaneet jos olisimme pyytäneet, mutta ihan pienenä taaperona taisi olla kaksi kertaa yökylässä. Ei lapsi itsekään ole koskaan halunnut mihinkään yökylään ja me olemme jo lasta odottaessamme tajunneet, että elämämme muuttuu kokonaan.
Kahdenkeskinen parisuhdeaika on tärkeää. Voi rauhassa jutella ja tehdä aikuisten juttuja, esim seksiä ihan kahdestaan ilman pelkoja, että joku lapsista kuulee.
Täytyykö sitä pannessa ulvoa kuin sik aa pisettäisiin?
Eikö teillä raukoilla ole omaa makuuhuonetta?
LAittakaa ovi lukkoon ja pankaa niin että tyrät rytkyvät, mutta ilman kiimahuutoja.
No hyi helvata. Luuletko, ettei lapset kuule sitä rytkytystä? Oli todella hyvin ällöttävää kuunnella omien vanhempien paneskelua lapsena, joten en sitä riesaa halua omille lapsilleni. Vaikka ei kiljuisikaan tai muutakaan, niin kyllä siitä aina joitain ääniä kuuluu. Sitäpaitsi onhan se aivan ihanaa harrastaa seksiä ilman stressiä, että joku kuulee tai kolkuttelee oven takana. Joka ei tätä osaa arvostaa, ei taida tarvita seksiä muutenkaan.
Parisuhdeaika on muutakin. Rauhallista keskittymistä vain toiseen ilman lasten kokoaikaista huomioimista. Juttelua tärkeistä asioista ilman lasten uteliaita korvia. Parisuhdehuoltoa. Ilmankos erotilastot on niin suuret, kun ei ymmärretä, että joskus vanhemmat haluaa viettää edes pienen hetken vain kahdestaan, vaikka niitä lapsiaan rakastavat ja itse heidät hoitavat mielellään.
Ja juu ei tällaista alituiseen tarvitse tehdä, mutta ymmärrän, että esim. hääpäivä olisi kiva viettää kahdestaan ja loput 364 päivää sitten koko perheenä.
Miksi ei voi viettää parisuhdeaikaa silloin kun lapset nukkuvat? Tai kun he ovat harrastuksissa ja kavereillaan?
Lapsi herää klo 05 aamulla, joten laskepa siitä monelta pitäisi olla nukkumassa viikonloppuisinkin mikäli haluaa edes silloin saada järkevän mittaiset yöunet. Arkena vuorotyöt verottavat elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Tiedän tunteen. Mutta minkäs teet, kun apua ei koskaan tarjota, niin olen huono sitä sitten pyytämäänkään.
Niin. Ja kun pyydän, niin koskaan ei vastata, että "tottakai".. aina ensin, että miksei lapset voi tulla mukaan. Pitääkö sitä herranjestas viedä ne lapset ihan jokaiseen paikkaan? Niihin juhliinkin, joihin eivät ole edes kutsuttuna? Pikkujouluhin, festareille, yökerhoon, keikalle?? Eivät ole lasten paikkoja. Ja vaikka nyt haluaisimme kahdestaan edes hotelliin edes hääpäivää viettämään tms.. niin ei.
ap
Festareille? Hotelliin yöksi hääpäivänä?
Hahah!Kannattaa nyt tajuta ihan ensin, että nyt olette olleet ihan oikeita perheellisiä jo vuosikymmenen ajan. Ei silloin enää missään festareilla pompita. Ja miksi ihmeessä kahdestaan jonnekin hotelliin? Hääpäivää voi juhlistaa ihan perheen kesken kotona.
Kun lapsia hommataan, ne hoidetaan. Ihan itse.
Meillä on nyt murrosikäinen lapsi ja isovanhemmat olisivat ottaneet jos olisimme pyytäneet, mutta ihan pienenä taaperona taisi olla kaksi kertaa yökylässä. Ei lapsi itsekään ole koskaan halunnut mihinkään yökylään ja me olemme jo lasta odottaessamme tajunneet, että elämämme muuttuu kokonaan.
Kahdenkeskinen parisuhdeaika on tärkeää. Voi rauhassa jutella ja tehdä aikuisten juttuja, esim seksiä ihan kahdestaan ilman pelkoja, että joku lapsista kuulee.
Täytyykö sitä pannessa ulvoa kuin sik aa pisettäisiin?
Eikö teillä raukoilla ole omaa makuuhuonetta?
LAittakaa ovi lukkoon ja pankaa niin että tyrät rytkyvät, mutta ilman kiimahuutoja.
No hyi helvata. Luuletko, ettei lapset kuule sitä rytkytystä? Oli todella hyvin ällöttävää kuunnella omien vanhempien paneskelua lapsena, joten en sitä riesaa halua omille lapsilleni. Vaikka ei kiljuisikaan tai muutakaan, niin kyllä siitä aina joitain ääniä kuuluu. Sitäpaitsi onhan se aivan ihanaa harrastaa seksiä ilman stressiä, että joku kuulee tai kolkuttelee oven takana. Joka ei tätä osaa arvostaa, ei taida tarvita seksiä muutenkaan.
Parisuhdeaika on muutakin. Rauhallista keskittymistä vain toiseen ilman lasten kokoaikaista huomioimista. Juttelua tärkeistä asioista ilman lasten uteliaita korvia. Parisuhdehuoltoa. Ilmankos erotilastot on niin suuret, kun ei ymmärretä, että joskus vanhemmat haluaa viettää edes pienen hetken vain kahdestaan, vaikka niitä lapsiaan rakastavat ja itse heidät hoitavat mielellään.
Ja juu ei tällaista alituiseen tarvitse tehdä, mutta ymmärrän, että esim. hääpäivä olisi kiva viettää kahdestaan ja loput 364 päivää sitten koko perheenä.
Miksi ei voi viettää parisuhdeaikaa silloin kun lapset nukkuvat? Tai kun he ovat harrastuksissa ja kavereillaan?
Lapsi herää klo 05 aamulla, joten laskepa siitä monelta pitäisi olla nukkumassa viikonloppuisinkin mikäli haluaa edes silloin saada järkevän mittaiset yöunet. Arkena vuorotyöt verottavat elämää.
Lapsi kuitenkin tarvitsee enemmän unta kuin aikuiset, eli kai se viideltä heräävä lapsi menee joka tapauksessa edes tuntia-paria aikaisemmin nukkumaan?
Ja hommasit kakarasi miksi? Tuon takia juuri mulla ei ole niitä. En jaksaisi kuitenkaan hoitaa yksin. Ja kun en jaksa, en hanki!!!
Oksettavaa että lisäännytään ja sitten vingutaan kun ei omaa aikaa ole.
Ja pelottavan yleistä on tämä. Jos et hoida itse, pysy lapsettomana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika sentään. Olen neljän jo aikuisen lapsen äiti ja voin kertoa, että meidän lapsia ei hoitanut koskaan kukaan muu (paitsi tietysti olivat päiväkodissa ennen kouluikää) kuin vanhemmat, pääasiassa minä.
Mies oli töissä 600 km päässä ja kävi kotona kahden viikon välein. Itse olin kokopäivätöissä. En siltikään osaa olla tippaakaan katkera, vaikka olen lähes yksinhuoltajan tavoin yksin hoitanut lapseni. Näin se vaan menee. Esikoista kun odotin, niin mies oli töissä ulkomailla ja kävi synnytyksen aikaan kotona ja seuraavan kerran sitten , kun lapsi oli 6 kk ikäinen. Siitäkin selvittiin. Nykyään pitää vanhemmilla olla sitä omaa aikaa ja pidetään päivänselvää, että isovanhemmat auttavat lapsien hoidossa. Minä en tuomosesta koskaan edes haaveillut enkä odottanut. Pidin sitä aivan normaalina, että itse hoidan lapseni. Onneksi terveyttä riitti ja sen jälkeen arki rullasi mukavasti eteenpäin. En todellakaan ole ollut mikään superäiti, monia virheitä olen minäkin tehnyt lasten kasvatuksessa. Nyt huomaan, että lapset ovat tosiaankin vain lainassa meillä. Sen voin myöntää, että niin paljon ei makseta, että alusta
aloittaisin koko homman. Jaksamisia aloittajalle.Niin, en ole superäiti minäkään.. mutta paremmin varmasti jaksaisin äitinä olla jos joskus saisi siitä äitinä olemisesta pienen hetken parisuhdeaikaa. Pitääkö sen olla sitten niin, että ei saa toivoa ja itsehän olet lapsesi halunnut.
Kyllä minä heidät hoidan, ei tässä enää montaa vuotta ole siihen että pääsee taas joskus yöksi jonnekin.. Nyt pääsee sentään jo omiin harrastuksiinsa hetkeksi vaikkei lapsenvahtia olisikaan.. kun pärjäävät kotona keskenäänkin.
Lähinnä ihmettelen MIKSI SE YÖHOITO ON KYNNYSKYSYMYS!? Osaako joku vastata? Ei ne kymmenvuotiaat tosiaan enää mitään vauvoja ole. Sanovat kun on nälkä ja vaikka leffaa pyörittäisivät heille ja karkilla ja pizzalla kyllästäisivät.. onpa vaikeaa. Mutta ei.
ap
Kuinka usein itse otat yöhoitoon kummilapsia, kavereiden lapsia, lasten kavereita...? Kyllähän 10-vuotiaiden luulisi jo yökyläilevän puolin ja toisin kavereidensa kanssa.
Meillä ei yökyläillä siksi, että kaverin vanhemmat tarvitsevat parisuhdeaikaa! Meillä yökyläillään siksi, että kaverukset yhdessä niin haluavat. Eli todella, todella harvoin, koska omaa lasta en päästä muille yökylään. Silti taas tänä kesänä on vanhemmat kyselleet, että koska voi tuoda lapsensa meille yökylään, se on lapsille tärkeä asia kehittymiselle ja omasta perheestä irtautumiselle.
Olen ehdottanut, että laittavat lapsensa partioon, siellä ollaan öitä poissa kotoa, mutta kuulemma lapsen pitää saada nukkua oikeassa sängyssä sisätiloissa.
No sinä et varmaankaan sitten itke, miksi isovanhemmat eivät ota lasta yökylään...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Tiedän tunteen. Mutta minkäs teet, kun apua ei koskaan tarjota, niin olen huono sitä sitten pyytämäänkään.
Niin. Ja kun pyydän, niin koskaan ei vastata, että "tottakai".. aina ensin, että miksei lapset voi tulla mukaan. Pitääkö sitä herranjestas viedä ne lapset ihan jokaiseen paikkaan? Niihin juhliinkin, joihin eivät ole edes kutsuttuna? Pikkujouluhin, festareille, yökerhoon, keikalle?? Eivät ole lasten paikkoja. Ja vaikka nyt haluaisimme kahdestaan edes hotelliin edes hääpäivää viettämään tms.. niin ei.
ap
Festareille? Hotelliin yöksi hääpäivänä?
Hahah!Kannattaa nyt tajuta ihan ensin, että nyt olette olleet ihan oikeita perheellisiä jo vuosikymmenen ajan. Ei silloin enää missään festareilla pompita. Ja miksi ihmeessä kahdestaan jonnekin hotelliin? Hääpäivää voi juhlistaa ihan perheen kesken kotona.
Kun lapsia hommataan, ne hoidetaan. Ihan itse.
Meillä on nyt murrosikäinen lapsi ja isovanhemmat olisivat ottaneet jos olisimme pyytäneet, mutta ihan pienenä taaperona taisi olla kaksi kertaa yökylässä. Ei lapsi itsekään ole koskaan halunnut mihinkään yökylään ja me olemme jo lasta odottaessamme tajunneet, että elämämme muuttuu kokonaan.
Kahdenkeskinen parisuhdeaika on tärkeää. Voi rauhassa jutella ja tehdä aikuisten juttuja, esim seksiä ihan kahdestaan ilman pelkoja, että joku lapsista kuulee.
Täytyykö sitä pannessa ulvoa kuin sik aa pisettäisiin?
Eikö teillä raukoilla ole omaa makuuhuonetta?
LAittakaa ovi lukkoon ja pankaa niin että tyrät rytkyvät, mutta ilman kiimahuutoja.
No hyi helvata. Luuletko, ettei lapset kuule sitä rytkytystä? Oli todella hyvin ällöttävää kuunnella omien vanhempien paneskelua lapsena, joten en sitä riesaa halua omille lapsilleni. Vaikka ei kiljuisikaan tai muutakaan, niin kyllä siitä aina joitain ääniä kuuluu. Sitäpaitsi onhan se aivan ihanaa harrastaa seksiä ilman stressiä, että joku kuulee tai kolkuttelee oven takana. Joka ei tätä osaa arvostaa, ei taida tarvita seksiä muutenkaan.
Parisuhdeaika on muutakin. Rauhallista keskittymistä vain toiseen ilman lasten kokoaikaista huomioimista. Juttelua tärkeistä asioista ilman lasten uteliaita korvia. Parisuhdehuoltoa. Ilmankos erotilastot on niin suuret, kun ei ymmärretä, että joskus vanhemmat haluaa viettää edes pienen hetken vain kahdestaan, vaikka niitä lapsiaan rakastavat ja itse heidät hoitavat mielellään.
Ja juu ei tällaista alituiseen tarvitse tehdä, mutta ymmärrän, että esim. hääpäivä olisi kiva viettää kahdestaan ja loput 364 päivää sitten koko perheenä.
Miksi ei voi viettää parisuhdeaikaa silloin kun lapset nukkuvat? Tai kun he ovat harrastuksissa ja kavereillaan?
Jos on pieni koti ja äänet kuuluvat nukkuvien lasten huoneeseen? Jos on useampi lapsi ja kaikki eivät ole harrastuksissa tai kavereilla samaan aikaan ja aina on joku lapsista kotona?
No jos haluaa panostaa seksiin, niin ei hanki lapsia tai sitten hankkii tarpeeksi ison talon äänieristettyine huoneineen, jotta lapset ei kuule. Miksi ihmeessä aikuiset olettavat, että omat vanhemmat vastaavat kaikesta, isovanhempina jopa siitä, että lapsensa saavat naida niin äänekkäästi kuin haluavat, onhan lapset mummolassa.
Älä hanki lapsia, jos huudat saadessasi!
Ap, sinä olet lasten huoltaja ja vastuussa heistä, ei kukaan muu kuin sinä ja miehesi. Hoida lapsesi itse, niin muutkin tekevät. Kenelläkään ei ole velvollisuutta hypätä hoitamassa lapsiasi teidän menojenne mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa mulle MIKSI yöhoito ei käy? Yksi yö? Vaikka kerran vuodessa.. ei luulisi olevan ihan hirveän raskasta, mutta lasten vanhemmille olisi enemmän kuin tarpeen..
Jos itse saan lastenlapsia niin varmasti hoidan sen minkä itse jaksan ja TARJOUDUN.
ap
Tulihan se sieltä..." Hoidan sen minkä itse jaksan" ehkä vielä lisäksi pelottaa tuo mainitsemasi pitzoilla ja herkuilla lahjominen myös .
Vierailija kirjoitti:
Ja hommasit kakarasi miksi? Tuon takia juuri mulla ei ole niitä. En jaksaisi kuitenkaan hoitaa yksin. Ja kun en jaksa, en hanki!!!
Oksettavaa että lisäännytään ja sitten vingutaan kun ei omaa aikaa ole.
Ja pelottavan yleistä on tämä. Jos et hoida itse, pysy lapsettomana.
Tämä, juuri tämä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Tiedän tunteen. Mutta minkäs teet, kun apua ei koskaan tarjota, niin olen huono sitä sitten pyytämäänkään.
Niin. Ja kun pyydän, niin koskaan ei vastata, että "tottakai".. aina ensin, että miksei lapset voi tulla mukaan. Pitääkö sitä herranjestas viedä ne lapset ihan jokaiseen paikkaan? Niihin juhliinkin, joihin eivät ole edes kutsuttuna? Pikkujouluhin, festareille, yökerhoon, keikalle?? Eivät ole lasten paikkoja. Ja vaikka nyt haluaisimme kahdestaan edes hotelliin edes hääpäivää viettämään tms.. niin ei.
ap
Festareille? Hotelliin yöksi hääpäivänä?
Hahah!Kannattaa nyt tajuta ihan ensin, että nyt olette olleet ihan oikeita perheellisiä jo vuosikymmenen ajan. Ei silloin enää missään festareilla pompita. Ja miksi ihmeessä kahdestaan jonnekin hotelliin? Hääpäivää voi juhlistaa ihan perheen kesken kotona.
Kun lapsia hommataan, ne hoidetaan. Ihan itse.
Meillä on nyt murrosikäinen lapsi ja isovanhemmat olisivat ottaneet jos olisimme pyytäneet, mutta ihan pienenä taaperona taisi olla kaksi kertaa yökylässä. Ei lapsi itsekään ole koskaan halunnut mihinkään yökylään ja me olemme jo lasta odottaessamme tajunneet, että elämämme muuttuu kokonaan.
Kahdenkeskinen parisuhdeaika on tärkeää. Voi rauhassa jutella ja tehdä aikuisten juttuja, esim seksiä ihan kahdestaan ilman pelkoja, että joku lapsista kuulee.
Täytyykö sitä pannessa ulvoa kuin sik aa pisettäisiin?
Eikö teillä raukoilla ole omaa makuuhuonetta?
LAittakaa ovi lukkoon ja pankaa niin että tyrät rytkyvät, mutta ilman kiimahuutoja.
No hyi helvata. Luuletko, ettei lapset kuule sitä rytkytystä? Oli todella hyvin ällöttävää kuunnella omien vanhempien paneskelua lapsena, joten en sitä riesaa halua omille lapsilleni. Vaikka ei kiljuisikaan tai muutakaan, niin kyllä siitä aina joitain ääniä kuuluu. Sitäpaitsi onhan se aivan ihanaa harrastaa seksiä ilman stressiä, että joku kuulee tai kolkuttelee oven takana. Joka ei tätä osaa arvostaa, ei taida tarvita seksiä muutenkaan.
Parisuhdeaika on muutakin. Rauhallista keskittymistä vain toiseen ilman lasten kokoaikaista huomioimista. Juttelua tärkeistä asioista ilman lasten uteliaita korvia. Parisuhdehuoltoa. Ilmankos erotilastot on niin suuret, kun ei ymmärretä, että joskus vanhemmat haluaa viettää edes pienen hetken vain kahdestaan, vaikka niitä lapsiaan rakastavat ja itse heidät hoitavat mielellään.
Ja juu ei tällaista alituiseen tarvitse tehdä, mutta ymmärrän, että esim. hääpäivä olisi kiva viettää kahdestaan ja loput 364 päivää sitten koko perheenä.
Miksi ei voi viettää parisuhdeaikaa silloin kun lapset nukkuvat? Tai kun he ovat harrastuksissa ja kavereillaan?
Lapsi herää klo 05 aamulla, joten laskepa siitä monelta pitäisi olla nukkumassa viikonloppuisinkin mikäli haluaa edes silloin saada järkevän mittaiset yöunet. Arkena vuorotyöt verottavat elämää.
Lapsi kuitenkin tarvitsee enemmän unta kuin aikuiset, eli kai se viideltä heräävä lapsi menee joka tapauksessa edes tuntia-paria aikaisemmin nukkumaan?
Meidän 2-3v lapsi nukkuu max 9 h vuorokaudesta. Oma unen tarpeeni olisi juurikin tuo 9 h. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika sentään. Olen neljän jo aikuisen lapsen äiti ja voin kertoa, että meidän lapsia ei hoitanut koskaan kukaan muu (paitsi tietysti olivat päiväkodissa ennen kouluikää) kuin vanhemmat, pääasiassa minä.
Mies oli töissä 600 km päässä ja kävi kotona kahden viikon välein. Itse olin kokopäivätöissä. En siltikään osaa olla tippaakaan katkera, vaikka olen lähes yksinhuoltajan tavoin yksin hoitanut lapseni. Näin se vaan menee. Esikoista kun odotin, niin mies oli töissä ulkomailla ja kävi synnytyksen aikaan kotona ja seuraavan kerran sitten , kun lapsi oli 6 kk ikäinen. Siitäkin selvittiin. Nykyään pitää vanhemmilla olla sitä omaa aikaa ja pidetään päivänselvää, että isovanhemmat auttavat lapsien hoidossa. Minä en tuomosesta koskaan edes haaveillut enkä odottanut. Pidin sitä aivan normaalina, että itse hoidan lapseni. Onneksi terveyttä riitti ja sen jälkeen arki rullasi mukavasti eteenpäin. En todellakaan ole ollut mikään superäiti, monia virheitä olen minäkin tehnyt lasten kasvatuksessa. Nyt huomaan, että lapset ovat tosiaankin vain lainassa meillä. Sen voin myöntää, että niin paljon ei makseta, että alusta
aloittaisin koko homman. Jaksamisia aloittajalle.Niin, en ole superäiti minäkään.. mutta paremmin varmasti jaksaisin äitinä olla jos joskus saisi siitä äitinä olemisesta pienen hetken parisuhdeaikaa. Pitääkö sen olla sitten niin, että ei saa toivoa ja itsehän olet lapsesi halunnut.
Kyllä minä heidät hoidan, ei tässä enää montaa vuotta ole siihen että pääsee taas joskus yöksi jonnekin.. Nyt pääsee sentään jo omiin harrastuksiinsa hetkeksi vaikkei lapsenvahtia olisikaan.. kun pärjäävät kotona keskenäänkin.
Lähinnä ihmettelen MIKSI SE YÖHOITO ON KYNNYSKYSYMYS!? Osaako joku vastata? Ei ne kymmenvuotiaat tosiaan enää mitään vauvoja ole. Sanovat kun on nälkä ja vaikka leffaa pyörittäisivät heille ja karkilla ja pizzalla kyllästäisivät.. onpa vaikeaa. Mutta ei.
ap
Kuinka usein itse otat yöhoitoon kummilapsia, kavereiden lapsia, lasten kavereita...? Kyllähän 10-vuotiaiden luulisi jo yökyläilevän puolin ja toisin kavereidensa kanssa.
Meillä ei yökyläillä siksi, että kaverin vanhemmat tarvitsevat parisuhdeaikaa! Meillä yökyläillään siksi, että kaverukset yhdessä niin haluavat. Eli todella, todella harvoin, koska omaa lasta en päästä muille yökylään. Silti taas tänä kesänä on vanhemmat kyselleet, että koska voi tuoda lapsensa meille yökylään, se on lapsille tärkeä asia kehittymiselle ja omasta perheestä irtautumiselle.
Olen ehdottanut, että laittavat lapsensa partioon, siellä ollaan öitä poissa kotoa, mutta kuulemma lapsen pitää saada nukkua oikeassa sängyssä sisätiloissa.
No sinä et varmaankaan sitten itke, miksi isovanhemmat eivät ota lasta yökylään...
En, koska lapset eivät häiritse parisuhdetta tai omaa elämääni. Iso talo, paljon tilaa, hyvinnukkuvat lapset, paljon tekemistä.
Sitä saa juuri sellaisen elämän, minkä itse päättää itselleen järjestää. Mummolassa käydään koko perheenä, lapset ei ole siellä hoidossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika sentään. Olen neljän jo aikuisen lapsen äiti ja voin kertoa, että meidän lapsia ei hoitanut koskaan kukaan muu (paitsi tietysti olivat päiväkodissa ennen kouluikää) kuin vanhemmat, pääasiassa minä.
Mies oli töissä 600 km päässä ja kävi kotona kahden viikon välein. Itse olin kokopäivätöissä. En siltikään osaa olla tippaakaan katkera, vaikka olen lähes yksinhuoltajan tavoin yksin hoitanut lapseni. Näin se vaan menee. Esikoista kun odotin, niin mies oli töissä ulkomailla ja kävi synnytyksen aikaan kotona ja seuraavan kerran sitten , kun lapsi oli 6 kk ikäinen. Siitäkin selvittiin. Nykyään pitää vanhemmilla olla sitä omaa aikaa ja pidetään päivänselvää, että isovanhemmat auttavat lapsien hoidossa. Minä en tuomosesta koskaan edes haaveillut enkä odottanut. Pidin sitä aivan normaalina, että itse hoidan lapseni. Onneksi terveyttä riitti ja sen jälkeen arki rullasi mukavasti eteenpäin. En todellakaan ole ollut mikään superäiti, monia virheitä olen minäkin tehnyt lasten kasvatuksessa. Nyt huomaan, että lapset ovat tosiaankin vain lainassa meillä. Sen voin myöntää, että niin paljon ei makseta, että alusta
aloittaisin koko homman. Jaksamisia aloittajalle.Niin, en ole superäiti minäkään.. mutta paremmin varmasti jaksaisin äitinä olla jos joskus saisi siitä äitinä olemisesta pienen hetken parisuhdeaikaa. Pitääkö sen olla sitten niin, että ei saa toivoa ja itsehän olet lapsesi halunnut.
Kyllä minä heidät hoidan, ei tässä enää montaa vuotta ole siihen että pääsee taas joskus yöksi jonnekin.. Nyt pääsee sentään jo omiin harrastuksiinsa hetkeksi vaikkei lapsenvahtia olisikaan.. kun pärjäävät kotona keskenäänkin.
Lähinnä ihmettelen MIKSI SE YÖHOITO ON KYNNYSKYSYMYS!? Osaako joku vastata? Ei ne kymmenvuotiaat tosiaan enää mitään vauvoja ole. Sanovat kun on nälkä ja vaikka leffaa pyörittäisivät heille ja karkilla ja pizzalla kyllästäisivät.. onpa vaikeaa. Mutta ei.
ap
Kuinka usein itse otat yöhoitoon kummilapsia, kavereiden lapsia, lasten kavereita...? Kyllähän 10-vuotiaiden luulisi jo yökyläilevän puolin ja toisin kavereidensa kanssa.
Meillä ei yökyläillä siksi, että kaverin vanhemmat tarvitsevat parisuhdeaikaa! Meillä yökyläillään siksi, että kaverukset yhdessä niin haluavat. Eli todella, todella harvoin, koska omaa lasta en päästä muille yökylään. Silti taas tänä kesänä on vanhemmat kyselleet, että koska voi tuoda lapsensa meille yökylään, se on lapsille tärkeä asia kehittymiselle ja omasta perheestä irtautumiselle.
Olen ehdottanut, että laittavat lapsensa partioon, siellä ollaan öitä poissa kotoa, mutta kuulemma lapsen pitää saada nukkua oikeassa sängyssä sisätiloissa.
No sinä et varmaankaan sitten itke, miksi isovanhemmat eivät ota lasta yökylään...
En, koska lapset eivät häiritse parisuhdetta tai omaa elämääni. Iso talo, paljon tilaa, hyvinnukkuvat lapset, paljon tekemistä.
Sitä saa juuri sellaisen elämän, minkä itse päättää itselleen järjestää. Mummolassa käydään koko perheenä, lapset ei ole siellä hoidossa.
No ei kai sitä omaa aikaa niin tarvitsekaan, JOS on hyvin nukkuvat lapset, iso talo, paljon tilaa. :D Itse en ole nukkunut 3 vuoteen 5 tuntia enempää yössä, joten siksi haluaisin lapsen yöksi jonnekin. Eri
Tuohon on helppo ratkaisu. Palkkaatte hoitajan. Kaikkea ei vaan voi saada ilmaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika sentään. Olen neljän jo aikuisen lapsen äiti ja voin kertoa, että meidän lapsia ei hoitanut koskaan kukaan muu (paitsi tietysti olivat päiväkodissa ennen kouluikää) kuin vanhemmat, pääasiassa minä.
Mies oli töissä 600 km päässä ja kävi kotona kahden viikon välein. Itse olin kokopäivätöissä. En siltikään osaa olla tippaakaan katkera, vaikka olen lähes yksinhuoltajan tavoin yksin hoitanut lapseni. Näin se vaan menee. Esikoista kun odotin, niin mies oli töissä ulkomailla ja kävi synnytyksen aikaan kotona ja seuraavan kerran sitten , kun lapsi oli 6 kk ikäinen. Siitäkin selvittiin. Nykyään pitää vanhemmilla olla sitä omaa aikaa ja pidetään päivänselvää, että isovanhemmat auttavat lapsien hoidossa. Minä en tuomosesta koskaan edes haaveillut enkä odottanut. Pidin sitä aivan normaalina, että itse hoidan lapseni. Onneksi terveyttä riitti ja sen jälkeen arki rullasi mukavasti eteenpäin. En todellakaan ole ollut mikään superäiti, monia virheitä olen minäkin tehnyt lasten kasvatuksessa. Nyt huomaan, että lapset ovat tosiaankin vain lainassa meillä. Sen voin myöntää, että niin paljon ei makseta, että alusta
aloittaisin koko homman. Jaksamisia aloittajalle.Niin, en ole superäiti minäkään.. mutta paremmin varmasti jaksaisin äitinä olla jos joskus saisi siitä äitinä olemisesta pienen hetken parisuhdeaikaa. Pitääkö sen olla sitten niin, että ei saa toivoa ja itsehän olet lapsesi halunnut.
Kyllä minä heidät hoidan, ei tässä enää montaa vuotta ole siihen että pääsee taas joskus yöksi jonnekin.. Nyt pääsee sentään jo omiin harrastuksiinsa hetkeksi vaikkei lapsenvahtia olisikaan.. kun pärjäävät kotona keskenäänkin.
Lähinnä ihmettelen MIKSI SE YÖHOITO ON KYNNYSKYSYMYS!? Osaako joku vastata? Ei ne kymmenvuotiaat tosiaan enää mitään vauvoja ole. Sanovat kun on nälkä ja vaikka leffaa pyörittäisivät heille ja karkilla ja pizzalla kyllästäisivät.. onpa vaikeaa. Mutta ei.
ap
Jospa vanhempasi eivät halua tukea sitä, että lasten vanhemmat riekkuvat läpi yön (baareissa, festareilla )? Jos hoitavat kuitenkin päiväsaikaan, ettekö voi ottaa kahdenkeskistä aikaa päivällä sillon kun se näille hoitajille sopii?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika sentään. Olen neljän jo aikuisen lapsen äiti ja voin kertoa, että meidän lapsia ei hoitanut koskaan kukaan muu (paitsi tietysti olivat päiväkodissa ennen kouluikää) kuin vanhemmat, pääasiassa minä.
Mies oli töissä 600 km päässä ja kävi kotona kahden viikon välein. Itse olin kokopäivätöissä. En siltikään osaa olla tippaakaan katkera, vaikka olen lähes yksinhuoltajan tavoin yksin hoitanut lapseni. Näin se vaan menee. Esikoista kun odotin, niin mies oli töissä ulkomailla ja kävi synnytyksen aikaan kotona ja seuraavan kerran sitten , kun lapsi oli 6 kk ikäinen. Siitäkin selvittiin. Nykyään pitää vanhemmilla olla sitä omaa aikaa ja pidetään päivänselvää, että isovanhemmat auttavat lapsien hoidossa. Minä en tuomosesta koskaan edes haaveillut enkä odottanut. Pidin sitä aivan normaalina, että itse hoidan lapseni. Onneksi terveyttä riitti ja sen jälkeen arki rullasi mukavasti eteenpäin. En todellakaan ole ollut mikään superäiti, monia virheitä olen minäkin tehnyt lasten kasvatuksessa. Nyt huomaan, että lapset ovat tosiaankin vain lainassa meillä. Sen voin myöntää, että niin paljon ei makseta, että alusta
aloittaisin koko homman. Jaksamisia aloittajalle.Niin, en ole superäiti minäkään.. mutta paremmin varmasti jaksaisin äitinä olla jos joskus saisi siitä äitinä olemisesta pienen hetken parisuhdeaikaa. Pitääkö sen olla sitten niin, että ei saa toivoa ja itsehän olet lapsesi halunnut.
Kyllä minä heidät hoidan, ei tässä enää montaa vuotta ole siihen että pääsee taas joskus yöksi jonnekin.. Nyt pääsee sentään jo omiin harrastuksiinsa hetkeksi vaikkei lapsenvahtia olisikaan.. kun pärjäävät kotona keskenäänkin.
Lähinnä ihmettelen MIKSI SE YÖHOITO ON KYNNYSKYSYMYS!? Osaako joku vastata? Ei ne kymmenvuotiaat tosiaan enää mitään vauvoja ole. Sanovat kun on nälkä ja vaikka leffaa pyörittäisivät heille ja karkilla ja pizzalla kyllästäisivät.. onpa vaikeaa. Mutta ei.
ap
Kuinka usein itse otat yöhoitoon kummilapsia, kavereiden lapsia, lasten kavereita...? Kyllähän 10-vuotiaiden luulisi jo yökyläilevän puolin ja toisin kavereidensa kanssa.
Meillä ei yökyläillä siksi, että kaverin vanhemmat tarvitsevat parisuhdeaikaa! Meillä yökyläillään siksi, että kaverukset yhdessä niin haluavat. Eli todella, todella harvoin, koska omaa lasta en päästä muille yökylään. Silti taas tänä kesänä on vanhemmat kyselleet, että koska voi tuoda lapsensa meille yökylään, se on lapsille tärkeä asia kehittymiselle ja omasta perheestä irtautumiselle.
Olen ehdottanut, että laittavat lapsensa partioon, siellä ollaan öitä poissa kotoa, mutta kuulemma lapsen pitää saada nukkua oikeassa sängyssä sisätiloissa.
No sinä et varmaankaan sitten itke, miksi isovanhemmat eivät ota lasta yökylään...
En, koska lapset eivät häiritse parisuhdetta tai omaa elämääni. Iso talo, paljon tilaa, hyvinnukkuvat lapset, paljon tekemistä.
Sitä saa juuri sellaisen elämän, minkä itse päättää itselleen järjestää. Mummolassa käydään koko perheenä, lapset ei ole siellä hoidossa.
No ei kai sitä omaa aikaa niin tarvitsekaan, JOS on hyvin nukkuvat lapset, iso talo, paljon tilaa. :D Itse en ole nukkunut 3 vuoteen 5 tuntia enempää yössä, joten siksi haluaisin lapsen yöksi jonnekin. Eri
Eikö toinen vanhempi voi joskus olla lapsen kanssa, että sinä saat lähteä vaikka hotelliin ja nukkua rauhassa kokonaisen yön?
No hyi helvata. Luuletko, ettei lapset kuule sitä rytkytystä? Oli todella hyvin ällöttävää kuunnella omien vanhempien paneskelua lapsena, joten en sitä riesaa halua omille lapsilleni. Vaikka ei kiljuisikaan tai muutakaan, niin kyllä siitä aina joitain ääniä kuuluu. Sitäpaitsi onhan se aivan ihanaa harrastaa seksiä ilman stressiä, että joku kuulee tai kolkuttelee oven takana. Joka ei tätä osaa arvostaa, ei taida tarvita seksiä muutenkaan.
Parisuhdeaika on muutakin. Rauhallista keskittymistä vain toiseen ilman lasten kokoaikaista huomioimista. Juttelua tärkeistä asioista ilman lasten uteliaita korvia. Parisuhdehuoltoa. Ilmankos erotilastot on niin suuret, kun ei ymmärretä, että joskus vanhemmat haluaa viettää edes pienen hetken vain kahdestaan, vaikka niitä lapsiaan rakastavat ja itse heidät hoitavat mielellään.
Ja juu ei tällaista alituiseen tarvitse tehdä, mutta ymmärrän, että esim. hääpäivä olisi kiva viettää kahdestaan ja loput 364 päivää sitten koko perheenä.