Lue keskustelun säännöt.
Mistä voi johtua, että ystävä katkaisi välit?
17.07.2021 |
Olemme n. 35-vuotiaita eli ei mitään teinejä enää, tavallisia, fiksuja ja koulutettuja ihmisiä. Takana on vuosien läheinen ja tiivis ystävyys, vietetty juhlapyhiä yhdessä, reissattu yhdessä ja koettu yhdessä aikuiseksi kasvamiset, perheen perustamiset ym.
Meillä ei ole mitään riitaa ollut, mutta ystävä katkaisi välit. Ei pidä yhteyttä, ei vastaa yhteydenottoihini, esti minut somekanavissa. En tiedä mistä on kyse ja miksi.
Minulla on ollut viime aikoina päällä vaikea elämäntilanne, yllättävä ero, jonka vuoksi olen ollut etäisempi kuin aiemmin, kaikille ystäville, koska erojärjestelyt ja uuden elämän rakentaminen on vienyt aikaa ja voimia. Mutta tämän olen kertonut kaikille ystävilleni ja luulin että kaikki ymmärsivät että en ehdi enkä jaksa tavata hetkeen niin usein kuin ennen. Mielestäni tämän ei pitäisi ketään loukata, mutta on ainoa ns. poikkeava asia mikä on viime aikoina tapahtunut. Voi hyvin olla että tämä ei ole syy siihen miksi ystäväni blokkasi minut täysin, mutta mitään syytä en keksi. Eipä tuo selittänyt asiaa mitenkään, eräänä päivänä vain huomasin että on estänyt minut ja että vastausta yhteydenottoihini ei vain tule.
Harmittaa ja surettaa, olisin halunnut säilyttää tämän ystävyyden. Enkä olisi tähän erokriisiin kaivannut vielä sitä, että ystäväkin katkaisee välit, ilmankin on riittävästi ikäviä asioita mietittävänä.
Onko kellään käynyt näin? Tai oletko itse katkaissut välit? Mikä oli syynä?
Kommentit (139)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että on loukkaantunut jostain asiasta, joka sinun näkökulmasta on niin mitätön pikkujuttu, että sinulle ei tule edes mieleen mikä se voisi olla. Mutta hänelle yhtäkkiä maailmaa suurempi asia. Hänen miehen reaktioista päätellen myös hänen miehen mielestä typerä pikkujuttu.
Tässä saattaa olla sellainenkin asia, että jos te erositte sovussa ja hyvissä väleissä jne. Niin hän ei ehkä voi hyväksyä päätöstänne, tai pysty sitä ymmärtämään, että jollekin avioliitto on niin 'epäpyhä' että vaikka ei oikeasti ole mitään suurempaa, niin se ollaan valmis hajottamaan, ja lapsen/-ien ydinperhe.
Minä en ystävyyttä sentään lähtisi katkomaan, mutya en kyllä itsekään ymmärrä, miksi erositte 🤷 - tai miksi menitte naimisiin, jos se myötä- ja vastoinkäymisissä oli vain sananhelinää ? (Jos siis se pitää paikkansa mitä sanoit, että ei kummassakaan mitään erityistä syytä tai syyllistä eroon ollut)
Ehkä hänen arvomaailmansa on tullut loukatuksi, tai ehkä hän kuvittelee, että kukaan ei oikeasti tekisi noin, ja sinä olet siis salannut jopa häneltä asioita, ja se tuntuu loukkaavalta?
Tuosta miehen reaktiosta on turha päätellä mitään, hänhän on siinä kahden pirun välissä ja yrittää kiemurrella ja kumarrella ettei suututtaisi kumpaakaan.
Taisin kirjoittaa, että mies oli syypää eroomme, mutta erosimme ystävinä ja hyvissä väleissä.
Mies halusi eron, minä en olisi halunnut. Mies teki päätöksensä minulle yllättäen. Käytiin eron vuoksi pariterapiassa ja saatiin sovittua välit niin että ystävyys jatkui vaikka parisuhde ei. Voi olla tietenkin vaikea käsittää miten jätetty (minä) haluaa jatkaa ystävänä, mutta koska yhteistä jälkikasvua on niin siksi halusin.
Ap
Niin. Tuohan on aikuismaista ja fiksua.
Mutta etsiskelin vain mahdollista syytä ystäväsi käytökselle, ehkä hän kuvittelee, että olet salannut asioita häneltä (mihin sulla toki on kyllä ihan oikeus, ei ystäville ole mikään pakko aivan kaikkea kertoa) - ja voi olla niinkin, että hän on mielessään kutonut jonkun selityksen teidän erolle ja ties vaikka mille, ja itse ruvennut uskomaan hänen mielikuvituksensa tuotoksen olevan se totuus.
Saatat olla oikeassa, en tiedä. Moni tuttu kyllä yllättyi ja järkyttyikin meidän erosta, oltiin monen mielestä oltu todella hyvä ja yhteensopiva pariskunta. Ainoa vain, että exäni ei kokenut niin vaan halusi eron. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että on loukkaantunut jostain asiasta, joka sinun näkökulmasta on niin mitätön pikkujuttu, että sinulle ei tule edes mieleen mikä se voisi olla. Mutta hänelle yhtäkkiä maailmaa suurempi asia. Hänen miehen reaktioista päätellen myös hänen miehen mielestä typerä pikkujuttu.
Tässä saattaa olla sellainenkin asia, että jos te erositte sovussa ja hyvissä väleissä jne. Niin hän ei ehkä voi hyväksyä päätöstänne, tai pysty sitä ymmärtämään, että jollekin avioliitto on niin 'epäpyhä' että vaikka ei oikeasti ole mitään suurempaa, niin se ollaan valmis hajottamaan, ja lapsen/-ien ydinperhe.
Minä en ystävyyttä sentään lähtisi katkomaan, mutya en kyllä itsekään ymmärrä, miksi erositte 🤷 - tai miksi menitte naimisiin, jos se myötä- ja vastoinkäymisissä oli vain sananhelinää ? (Jos siis se pitää paikkansa mitä sanoit, että ei kummassakaan mitään erityistä syytä tai syyllistä eroon ollut)
Ehkä hänen arvomaailmansa on tullut loukatuksi, tai ehkä hän kuvittelee, että kukaan ei oikeasti tekisi noin, ja sinä olet siis salannut jopa häneltä asioita, ja se tuntuu loukkaavalta?
Tuosta miehen reaktiosta on turha päätellä mitään, hänhän on siinä kahden pirun välissä ja yrittää kiemurrella ja kumarrella ettei suututtaisi kumpaakaan.
Taisin kirjoittaa, että mies oli syypää eroomme, mutta erosimme ystävinä ja hyvissä väleissä.
Mies halusi eron, minä en olisi halunnut. Mies teki päätöksensä minulle yllättäen. Käytiin eron vuoksi pariterapiassa ja saatiin sovittua välit niin että ystävyys jatkui vaikka parisuhde ei. Voi olla tietenkin vaikea käsittää miten jätetty (minä) haluaa jatkaa ystävänä, mutta koska yhteistä jälkikasvua on niin siksi halusin.
Ap
Tässä voi olla myös ihan sun ulkopuolinen kuvio. Jos kerran olette olleet kaikki neljä kavereita - miehesi on saattanut selittää tuolle miehelle ties mitä, ja hänen mies on jopa saattanut kehottaa ottamaan sinuun etäisyyttä...
Jos miehesi on se eron halunnut niin on myös mahdollista, että hänellä on jotain 'omallatunnollaan' mistä ystäväsi tietää (esim on iskenyt jonkun teidän kolmannen tutun tmv) ja syyllisyyttään (kun ei ehkä ole sinulle kertonut ?) ei enää osaa olla kanssasi tekemisissä.
Varmaan kaukaa haettua, mutta saattaahan olla, että miehelläsi on ollut jotain meneillään ystäväsikin kanssa ?
Syitä voi olla niin monia...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että on loukkaantunut jostain asiasta, joka sinun näkökulmasta on niin mitätön pikkujuttu, että sinulle ei tule edes mieleen mikä se voisi olla. Mutta hänelle yhtäkkiä maailmaa suurempi asia. Hänen miehen reaktioista päätellen myös hänen miehen mielestä typerä pikkujuttu.
Tässä saattaa olla sellainenkin asia, että jos te erositte sovussa ja hyvissä väleissä jne. Niin hän ei ehkä voi hyväksyä päätöstänne, tai pysty sitä ymmärtämään, että jollekin avioliitto on niin 'epäpyhä' että vaikka ei oikeasti ole mitään suurempaa, niin se ollaan valmis hajottamaan, ja lapsen/-ien ydinperhe.
Minä en ystävyyttä sentään lähtisi katkomaan, mutya en kyllä itsekään ymmärrä, miksi erositte 🤷 - tai miksi menitte naimisiin, jos se myötä- ja vastoinkäymisissä oli vain sananhelinää ? (Jos siis se pitää paikkansa mitä sanoit, että ei kummassakaan mitään erityistä syytä tai syyllistä eroon ollut)
Ehkä hänen arvomaailmansa on tullut loukatuksi, tai ehkä hän kuvittelee, että kukaan ei oikeasti tekisi noin, ja sinä olet siis salannut jopa häneltä asioita, ja se tuntuu loukkaavalta?
Tuosta miehen reaktiosta on turha päätellä mitään, hänhän on siinä kahden pirun välissä ja yrittää kiemurrella ja kumarrella ettei suututtaisi kumpaakaan.
Taisin kirjoittaa, että mies oli syypää eroomme, mutta erosimme ystävinä ja hyvissä väleissä.
Mies halusi eron, minä en olisi halunnut. Mies teki päätöksensä minulle yllättäen. Käytiin eron vuoksi pariterapiassa ja saatiin sovittua välit niin että ystävyys jatkui vaikka parisuhde ei. Voi olla tietenkin vaikea käsittää miten jätetty (minä) haluaa jatkaa ystävänä, mutta koska yhteistä jälkikasvua on niin siksi halusin.
Ap
Tässä voi olla myös ihan sun ulkopuolinen kuvio. Jos kerran olette olleet kaikki neljä kavereita - miehesi on saattanut selittää tuolle miehelle ties mitä, ja hänen mies on jopa saattanut kehottaa ottamaan sinuun etäisyyttä...
Jos miehesi on se eron halunnut niin on myös mahdollista, että hänellä on jotain 'omallatunnollaan' mistä ystäväsi tietää (esim on iskenyt jonkun teidän kolmannen tutun tmv) ja syyllisyyttään (kun ei ehkä ole sinulle kertonut ?) ei enää osaa olla kanssasi tekemisissä.
Varmaan kaukaa haettua, mutta saattaahan olla, että miehelläsi on ollut jotain meneillään ystäväsikin kanssa ?Syitä voi olla niin monia...
Totta, hyviä pointteja sinulla. En pidä mahdollisena, että exäni ja ystäväni olisivat jotenkin pelehtineet yhdessä, mutta tuo on kyllä mahdollista että exäni on kertonut tälle ystäväpariskunnalle/ystäväni miehelle jotain mitä ei haluta minun korviin. Esim. että minua on petetty? En ole kovin sinisilmäinen... vaikka olen yhä hyvä ystävä exäni kanssa niin en suinkaan kuvittele hänen kertoneen ja kertovan minulle totuutta aivan kaikesta hänen erohaluihin johtaneista asioista. Vaikka kävimme terapiassakin. Ap
Minulla vanha ystävyys alkoi hiljalleen huonontua. Tuntui ettei hänelle kannata viestittää koska vastaukset oli aina pari sanaa. En enää viihtynyt hänen seurassaan. Puuttui asioihini ja uteli. Ei oltu samalla aaltopituudella. Vaativuus ja hyväksikäyttö oli viimeiset pisarat. Hän ei tainnut yhtään ymmärtää päätöstäni pistää välit poikki. Vähän niin kuin miehille joskus avioero tulee yllätyksenä. Olin yrittänut korjata asioita sanomalla esim.että en halua puhua jostakin asiasta mutta ongelmat vain kasvoivat ja hänen vaativuutensa. Käytti hyväksi muitakin ystäviä ja oikutteli.
Blokkaajilla on vikaa päässä. Ystävyyden saa kyllä lopettaa, mutta se pitää tehdä reilusti tai antaa vain itsestään hiipua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä ota yhteyttä siihen mieheen.
Se voi tuntua hiostukselta ja kaverisi voi ärsyyntyä.
Laita joulokortti tai kevyeen sävyyn kirjoitettu kortti.
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa ihmiseltä, jonka kanssa ei ehkä kannata olla ystävä, hyvät ihmiset ei nimittäin blokkaisi yllättäen.
Kyllä blokkaa, nimenomaan mulkqun saattaa joutua blokkaamaan yllättäenkin, koska näissä on heitä, jotka eivät vain kertakaikkiaan näe itsessään mitään vikaa toisen pahaan mieleen (en nyt viittaa aloittajaan). Sellainen on niin loukkaavaa, jos on tullut ystävän satuttamaksi, että hän saattaa tulla vain lopullisesti ignooratuksi.
En itsekään sanonut mitään häipymisaikeistani ystävälleni, koska olin jo kuullut hänen suustaan, miten hän puhui hänet aikaisemmin jättäneistä ”ystävistään”. Tunsin nämä ihmiset ja he olivat erittäin mukavia ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla vanha ystävyys alkoi hiljalleen huonontua. Tuntui ettei hänelle kannata viestittää koska vastaukset oli aina pari sanaa. En enää viihtynyt hänen seurassaan. Puuttui asioihini ja uteli. Ei oltu samalla aaltopituudella. Vaativuus ja hyväksikäyttö oli viimeiset pisarat. Hän ei tainnut yhtään ymmärtää päätöstäni pistää välit poikki. Vähän niin kuin miehille joskus avioero tulee yllätyksenä. Olin yrittänut korjata asioita sanomalla esim.että en halua puhua jostakin asiasta mutta ongelmat vain kasvoivat ja hänen vaativuutensa. Käytti hyväksi muitakin ystäviä ja oikutteli.
Heh, vähän niin kuin aloittajalle miehen halu erota tuli yllätyksenä….
Miksi mies halusi erota?
Joku on sanonut että olet kiinnostunut ystäväsi miehestä. Yksinäinen nainen on uhka. Jos näin ei ole niin eroon liittyy tavalla tai toisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taisit unohtaa sen synttärit.
No voi jestas jos tuollainen on aikuiselle syy blokata yhtäkkiä pitkäaikainen ystävä!
En lukenut koko ketjua, mutta luulen, että entinen ystävä pitää nyt ap:ta uhkana omaa miestä ajatellen, koska ap on nyt sinkku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että on loukkaantunut jostain asiasta, joka sinun näkökulmasta on niin mitätön pikkujuttu, että sinulle ei tule edes mieleen mikä se voisi olla. Mutta hänelle yhtäkkiä maailmaa suurempi asia. Hänen miehen reaktioista päätellen myös hänen miehen mielestä typerä pikkujuttu.
Tässä saattaa olla sellainenkin asia, että jos te erositte sovussa ja hyvissä väleissä jne. Niin hän ei ehkä voi hyväksyä päätöstänne, tai pysty sitä ymmärtämään, että jollekin avioliitto on niin 'epäpyhä' että vaikka ei oikeasti ole mitään suurempaa, niin se ollaan valmis hajottamaan, ja lapsen/-ien ydinperhe.
Minä en ystävyyttä sentään lähtisi katkomaan, mutya en kyllä itsekään ymmärrä, miksi erositte 🤷 - tai miksi menitte naimisiin, jos se myötä- ja vastoinkäymisissä oli vain sananhelinää ? (Jos siis se pitää paikkansa mitä sanoit, että ei kummassakaan mitään erityistä syytä tai syyllistä eroon ollut)
Ehkä hänen arvomaailmansa on tullut loukatuksi, tai ehkä hän kuvittelee, että kukaan ei oikeasti tekisi noin, ja sinä olet siis salannut jopa häneltä asioita, ja se tuntuu loukkaavalta?
Tuosta miehen reaktiosta on turha päätellä mitään, hänhän on siinä kahden pirun välissä ja yrittää kiemurrella ja kumarrella ettei suututtaisi kumpaakaan.
Taisin kirjoittaa, että mies oli syypää eroomme, mutta erosimme ystävinä ja hyvissä väleissä.
Mies halusi eron, minä en olisi halunnut. Mies teki päätöksensä minulle yllättäen. Käytiin eron vuoksi pariterapiassa ja saatiin sovittua välit niin että ystävyys jatkui vaikka parisuhde ei. Voi olla tietenkin vaikea käsittää miten jätetty (minä) haluaa jatkaa ystävänä, mutta koska yhteistä jälkikasvua on niin siksi halusin.
Ap
Tässä voi olla myös ihan sun ulkopuolinen kuvio. Jos kerran olette olleet kaikki neljä kavereita - miehesi on saattanut selittää tuolle miehelle ties mitä, ja hänen mies on jopa saattanut kehottaa ottamaan sinuun etäisyyttä...
Jos miehesi on se eron halunnut niin on myös mahdollista, että hänellä on jotain 'omallatunnollaan' mistä ystäväsi tietää (esim on iskenyt jonkun teidän kolmannen tutun tmv) ja syyllisyyttään (kun ei ehkä ole sinulle kertonut ?) ei enää osaa olla kanssasi tekemisissä.
Varmaan kaukaa haettua, mutta saattaahan olla, että miehelläsi on ollut jotain meneillään ystäväsikin kanssa ?Syitä voi olla niin monia...
Totta, hyviä pointteja sinulla. En pidä mahdollisena, että exäni ja ystäväni olisivat jotenkin pelehtineet yhdessä, mutta tuo on kyllä mahdollista että exäni on kertonut tälle ystäväpariskunnalle/ystäväni miehelle jotain mitä ei haluta minun korviin. Esim. että minua on petetty? En ole kovin sinisilmäinen... vaikka olen yhä hyvä ystävä exäni kanssa niin en suinkaan kuvittele hänen kertoneen ja kertovan minulle totuutta aivan kaikesta hänen erohaluihin johtaneista asioista. Vaikka kävimme terapiassakin. Ap
Vaikutat fiksulta.
Luulen, että juuri yksikään mies ei halua pois aviosuhteesta vain ja ainoastaan koska se 'liitto on vähän laimentunut'.
Eli kyllä hänellä mitä todennäköisimmin on ollut jotain minkä sinä ehkä tulkitsisit uskottomuudeksi. Tai parhaimmassakin tapauksessa menohalut on olleet kovat jo varsin nopeasti kun olette eroa työstäneet.
Ystäväsi tai hänen miehensä tietää näistä varmaan enemmän kuin mitä ystäväsi kokee haluavansakaan tietää. Ja exäsi on kyllä saattanut kertoa jotain muunneltua totuutta sinustakin oikeuttaakseen omat toimensa heidän ja itsensä silmissä.
Surullista, jos se tosiaan tarkoittaa sitä, että sinä menetät hyvin pitkäaikaisen ystävän.
Minä ehkä jossain vaiheessa pyrkisin nostamaan kissan pöydälle. Pyytäisin hänet vielä kerran kahville tai menisin heille käymään. Alustaisin keskustelun sanoen, että ehkä on asioita missä sinulla/hänellä on väärinkäsityksiä, ja kertoisin myös, että en halua että tuo ero vaikuttaa teidän ystävyyteen, saati että jos hän tietää/luulee tietävänsä jotain, niin kaikki mitä ex on mahdollisesti sanonut ei välttämättä ole totta, ja kaikki mitä ex on mahdollisesti tehnyt on ihan exän asia, eikä enää kuulu sinulle - ja pyytäisin häntä rehellisesti olemaan suorasanainen siitä, mikä hänen mielensä on kääntänyt sinua vastaan. Et tavallaan voi mitään enää siinä menettääkään.
Jatka eteenpäin kirjoitti:
Ymmärrän täysin. Omalla kohdalla kävi samoin, ihminen jonka olen tuntenut koko ikäni lapsuudesta asti yhtenä iltapäivänä lopetti vastaamisen kaikkiin yhteydenottoihin. Jotain tietenkin tapahtui, en vaan tiedä mitä. Mihinkään yhteydenottoihin ei vastattu ja lopulta muutaman viikon jälkeen laitoin viestin, jossa totesin tilanteen, millään tavalla kuitenkaan syyttelemättä tms. Mietin asiaa kuitenkin kuukausikaupalla, päivä toisensa jälkeen mutta koska en voi tietää mitä toisen ihmisen päässä liikkuu, en koskaan tullut johtopäätökseen tai ymmärtänyt mitä tapahtui.
Yllättävän, traagisen tapahtuman johdosta lähipiirissä tapasimme uudelleen myöhemmin ja pidämme yhteyttä jonkin verran nyt. Koskaan en kuitenkaan tullut tietämään mitä tapahtui, enkä ole kysynyt. Mutta eihän mikään ole enää kuin ennen.
On sielua ja mieltä raatelevaa kun ystävä tekee noin, verrattavissa henkiseen kidutukseen.
Omalla kohdalla auttoi kun laitoin sen neutraalin sävyisen viestin, jossa totesin tilanteen ja etten tiedä sen syytä sekä tarjouduin keskustelemaan asiasta ja selvittämään sen jos ao joskus haluaa.
Myöhemmin, asiaa mielessäni jauhettuani, 'päästin irti' ja lähetin hänelle vain mielessäni terveisiä, silloin kun tuli mieleen. Se olisi kannattanut tehdä aiemmin, oman hyvinvoinnin kannalta.
Kaikkea hyvää sinulle, aurinkoista kesää.
Täysin sama kokemus.
Kesti viisi vuotta ja sitten rupesimme näkemään taas satunnaisesti.
Luottamus meni, pidän häntä enään hyvän päivän kaverina. Pidän suhteen kevyen pinnallisena.
Hänellä on ollut aikaisemminkin tapana sulkea ihmisiä pois ja hänelle oli tavallista tapella kaverien kanssa.
Humalassa käyttäyi muutenkin epämiellyttävästi, ehkä välien katkaisu johtui häpeästä.
Hänellä oli/on edelleenkin humalassa tapana roikkua mieheni kaulassa, tanssia sylitanssia ym.
Tuossa tilanteessa oli myös sitä, että olen huono ilmaisemaan mielipahaani ja kasaan asioita sisääni. Kun lopullinen blokkaaminen hänen puoleltaan tapahtui, nostin suojakilvet enkä jossain kohtaa enään ollut kiinnostunut hänen selittelyistään. Koin teon niin törkeänä ja puskista tulleena.
Joskus kyselin yhteisen kaverin kautta mitä tälle mahdollisesti kuuluu, oli kuulemma ollut aborttia ja muuta hankaluuttaa elämässä. Ehkä siksi oli sulkenut minut ulos kun itselläni on useampi lapsi.
Silti en ymmärrä, miksei ystävälle olisi tuotakin voinut kertoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paha pohtia sen tarkemmin, kun ei tiedä yhtään esimerkiksi tuon ystäväpariskunnan luonnetta ja millainen heidän suhteensa on...
Jos sinun ex-miehesi on kertonut tuolle miehelle arkoja, loukkaavia ja vähän jopa liioiteltuja asioita sinusta, teidän erosta, omasta elämästään jne. ja tämä mies on sitten kieltänyt tätä sinun ystävääsi koskaan ikinä kertomasta sinulle näitä asioita... Hänen olisi kuitenkin vaikea pitää suu supussa... Ja miehellä tyranniluonne, joka saa naisen vaikka blokkaamaan ystävänsä, jotta ei aiheuttaisi vahingossakaan draamaa ympärilleen?
Kyllähän se vaikuttaa aika nössöltä ystävältä, mutta jos on jotenkin alisteisessa osassa suhteessa, niin helposti sitä on tyhmä ja epätoivoinen.
Vierailija kirjoitti:
Oliko ystäväsi tai hänen puolisonsa myös exäsi ystävä? Joskus, kun pariskunta eroaa, lähipiiri joutuu valitsemaan puolensa.
Ex-ystävä pelkää, että alat vokotellessaan hänen puolisoaan. Siksi pisti välit poikki. Kyllähän ne eronneet tiedetään.
Jos tuo ystäväpariakunta on läheisempi ystävä ex-miehesi kanssa, niin voisi ymmärtää etäisyyden oton, mutten nyt suoranaista blokkaamista... Erikoista...
se on äärettömän loukkaavaa, kun 30 vuoden ystävyyden jälkeen ystävä katkaisee kontaktin ilman selityksiä.
Vie muutaman vuoden päästä asiasta yli. Ajattelin aina tämän henkilön parasta, en toiminut koskaan häntä vastaan.
Moi ap, jaksamista!
Kiinnitin huomiota siihen, ett korostetusti kerrot olevasi hyvä ystävä eksäsi kanssa vieläkin. Sisältyykö tuohon jonkinlaista tarrautumista häneen. Miksi hän halusi erota. Ehkä kaveri pariskunta tietää eron syitä enemmän kuin sinä, ja se kaverisi on kiusallisessa tilanteessa kun ei halua loukata sua eikä keksinyt muuta kuin katkaista välit kertaheitolla. Kokeeko eksä olevansa hyvä ystävä kanssasi.
Tähän voi liittyä paljon ikäviä tunteita puolin jos toisin.
Voisitko ajatella antaa asian olla nyt, ehkä tilanteet rauhoittuu ajan myötä ja vastauksia alkaa löytyä myöhemmin. En usko, että pohjimmiltaan kukaan haluaa sua loukata.
Niin. Tuohan on aikuismaista ja fiksua.
Mutta etsiskelin vain mahdollista syytä ystäväsi käytökselle, ehkä hän kuvittelee, että olet salannut asioita häneltä (mihin sulla toki on kyllä ihan oikeus, ei ystäville ole mikään pakko aivan kaikkea kertoa) - ja voi olla niinkin, että hän on mielessään kutonut jonkun selityksen teidän erolle ja ties vaikka mille, ja itse ruvennut uskomaan hänen mielikuvituksensa tuotoksen olevan se totuus.