Lue keskustelun säännöt.
Miksi keski-ikäisillä naisilla on niin äärettömän tylsät puheenaiheet? Mistä sinä keski-ikäinen keskustelet?
17.07.2021 |
Ainakin omassa suvussa, töissä, jne. sellaisilla viisi, kuusikymppisillä on ihan älyttömän puuduttavat keskustelun aiheet. Yksi saattaa pitää monologia jostain kasvimaastaan, toinen lapsesta tai lapsenlapsestaan, kolmas siitä miten "isäntä" meni harventamaan metsää. Mistä te muut keski-ikäiset puhutte, eikö koskaan tee mieli jutella esim. maailman tapahtumista, politiikasta, tieteestä jne?
Kommentit (208)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai teidän suvussa 60-vuotias on keski-ikäinen? Elätte siis n. 120 v.? Minusta keski-ikäinen on 40-50 v. Kuusikymppinen on keski-iän ylittänyt ja seitsemänkymppinen on jo ikääntynyt. Kahdeksankymppistä ja sitä vanhempaa pidän vanhuksena.
Köyhissä valtioissa on varmaan rankkaa, kun teini-ikä ja keski-iän kriisi iskevät päälle samaan aikaan.
Mut eipähän ehdi kolmenkympin kriisi koskaan iskeä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työpaikan nuoret ja nuorehkot naiset eivät puhu yhtään mitään, niillä ei aivosolut enää liiku. Kyttäävät jonkun rattijuoppomartinan tai halpissaran instakuvia silmä kovana. Muuhun eivät pysty.
Mistäs muuten nuoremmat puhuu? On jäänyt vaikutelma että itsestä, omista miessuhteista, vaatteista, ja ou-äm-gee oman elämän äärrettömän kiinnostavista draamoista. Kun se niinku sano silleen ja sit mä...Ja tietysti tosi-tv:stä. Eihän ne edes osaa enää lukea.
Keskustelu on vuorovaikutusta. Puhuminen yksisuuntaista. Ap ei ole kommentoinut alun jälkeen, eli osallistunut keskusteluun vielä yhtään. Ehkä hänen live-elämänsä menee samoin? Silloin jos joku yrittää ylläpitää jotain kontaktia häneen, niin joutuu puhumaan lämpimikseen. Oma teini-ikäiseni on samaa sorttia, ei koskaan puhu mitään, joten on pakko itse yrittää tehdä tikusta asiaa, jotta olisi jotain vuorovaikutusta. Sitten hän on kuitenkin sitä mieltä, että keski-ikäiset naiset (÷äidit) ovat kalkkiksia. Arvaanko oikein, onko ap 16 vuotta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni sanoo keskustelevansa mielellään politiikasta. Kuitenkin, kun ketjussa on yksi poliitikko, jonka puoluekantaakaan ei käy ilmi, niin kommenttia on heti alapeukutettu.
Ilmeisesti se politiikasta keskustelu on sisällöltään "politiikka on paskaa" ja "poliitikot ovat paskoja".Politiikka on keskustelunaihe, joka ei sovi kaikille. Meillä on ihan suvussa kiertävä ohje, että yhden suvun jäsenen kanssa ei puhuta politiikkaa. Hän on niin kiinnostunut aiheesta, että keskustelusta tulisi nätisti sanottuna aivan liian intensiivistä.
Kyllä pitää tuntea ihminen hyvin, jos puhuu politiikasta, uskonnosta tai seksistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistäs muuten nuoremmat puhuu? On jäänyt vaikutelma että itsestä, omista miessuhteista, vaatteista, ja ou-äm-gee oman elämän äärrettömän kiinnostavista draamoista. Kun se niinku sano silleen ja sit mä...Ja tietysti tosi-tv:stä. Eihän ne edes osaa enää lukea.
Tämä on taas toisten ihmisten aliarvioimista.
Nainen vm. 1971 kirjoitti:
Minun lempiaiheitani ovat:
- Yhdysvaltain politiikka
- Tähtitiede ja muutkin tiedeaiheet, mm. kvanttimekaniikka
- Anime ja manga
- Elokuvat (etenkin Marvel/DC jne)
- Tietotekniikka ja viihde-elektroniikka
Kuvittelen sen keskustelun Yhdysvaltain politiikasta näin:
- on se Trumppi kyl ihan kaheli
- nii o, pääseeköhän se toisel kaudel
- ei pääse, on se niin hullu
- pääsee se (kolmas keskustelija), katotaan vaan
- niin pääseeki, sil on ihmeen kova kannatus (neljäs)
- sil on aika kaunis vaimo (viides)
- onkohan se sen kans vaan rahan takia
- no varmaa on, ei tommosen kans muuten noin kaunis nainen olis
- ottaaks joku viel lisää kahvii, mä voin keittää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla mitään keskusteluagendaa ole. En kyllä junnaa samoissa minua kiinnostavissa aiheissa.
Keskustelun aihe riippuu ihan keskustelukumppaneista ja tilanteesta. Vaikka kirjoista, joita olemme lukeneet, ruoanlaitosta ja ravintoloista, ajankohtaisesta poliittisista asioista, oman kaupungin asioista, taloudesta, yhteisistä harrastuksista, musiikista, hyvistä elokuvista ja sarjoista, lapsista, kauneudenhoidosta, kulttuurista ja ilmiöistä joista pidämme tai emme ymmärrä laisinkaan. Jne.
Mistä sinä keskustelet? Kardashianeista ja Temppareista?
Vierailija kirjoitti:
Nainen vm. 1971 kirjoitti:
Minun lempiaiheitani ovat:
- Yhdysvaltain politiikka
- Tähtitiede ja muutkin tiedeaiheet, mm. kvanttimekaniikka
- Anime ja manga
- Elokuvat (etenkin Marvel/DC jne)
- Tietotekniikka ja viihde-elektroniikkaKuvittelen sen keskustelun Yhdysvaltain politiikasta näin:
- on se Trumppi kyl ihan kaheli- nii o, pääseeköhän se toisel kaudel
- ei pääse, on se niin hullu
- pääsee se (kolmas keskustelija), katotaan vaan
- niin pääseeki, sil on ihmeen kova kannatus (neljäs)
- sil on aika kaunis vaimo (viides)
- onkohan se sen kans vaan rahan takia
- no varmaa on, ei tommosen kans muuten noin kaunis nainen olis- ottaaks joku viel lisää kahvii, mä voin keittää
Kuvittele uudestaan ja mieti sinäkin, miten monella tavalla Bidenin diili vaikuttaisi polarisaatiota hidastavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naapurin keski-ikäinen nainen puhuu kavereidensa kanssa ilmeisesti aina laihduttamisesta. Rivitalossa asuessa naapurin jutut kuuluu meidän pihalle, vaikka ei kiinnostaisi. Päiväkahveilla muffinseja mutustaessa pohtivat miksi eivät laihdu. Tyttöjen illassa siideriä juodessa ja pizzaa syödessä pohtivat miksi eivät laihdu. Vielä oli joku kolmaskin vastaava tilanne tänä kesänä, jossa suu täynnä herkkuja pohtivat tätä mysteeriä, kun laihduttaminen ei onnistu.
Olen itse nyt kesälomalla lukenut paljon pihallamme ja kuullut sivusta näitä hienoja keskusteluja.
🤣 Laihdutuskeskustelut on jotain niin tylsää ettei tosikaan.
Niin on! Voiko tylsempää olla kuin ihmisten yksityiskohtaiset selostukset ruokavaliostaan.
Kysyin mieheltä, mistä puhun, tässä vastaus: ruuanlaitosta, ostoksista, meikkaamisesta, vaatteista, dinnerinaisista (kommentoin julkkisjuoruja), suunnitelmista, meidän kissasta, meidän ystävistä, työasioista, stressistä, seksistä, meidän suhteesta, liikunnasta ja tunteista. Olen 46v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vikaa kasvimaassa on?
Ei mitään vikaa, mutta jotenkin vaivaannuttavaa kun toinen vaan selittää ja selittää loputtomiin jostain aiheesta mikä ei itseä kiinnosta kauheasti.
Olet itsekeskeinen ja epäkohtelias. Vaikka ei itseä kiinnosta, niin sen verran voisit kuunnella, että toiselle jää kiva mieli. Jos oikeasti kuuntelisit ja kyselisit, niin voisit vaikka oppia jotain.
Nuorempana yhdessä työpaikassa oli viisikymppinen nainen, joka otti aina kahvitunnilla tilan haltuun. Hänellä oli paljon asiaa ja hän kertoi kaiken hyvin yksityiskohtaisesti. Iso osa jutuista koski hänen perhettään, sukulaisia tai naapureita, joita kukaan ei tuntenut.
Muistan vieläkin sen kahvitunnin, kun nainen tuli paikalle ja meillä muillä oli mielenkiintoinen keskustelu. Nainen alkoi kertoa yhdestä sukulaismiehestään. Hän käytti 10 minuuttia kuvaillessaan, miten eräänä päivänä mies meni talonsa katolle ja sai siellä sairauskohtauksen. Itse lähdin pois paikalta siinä vaiheessa, kun vaimo oli soittanut ambulanssin. tarina oli vasta puolivälissä.
eri
Voin vastata suvun naisten puolesta.
Pihanlaitosta, sisustuksesta ja JOKA KERTA käydään läpi mitä taloja on myynnissä ja mihin hintaan. Oikein mielenkiintoista (sarkasmi).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voin vastata suvun naisten puolesta.
Pihanlaitosta, sisustuksesta ja JOKA KERTA käydään läpi mitä taloja on myynnissä ja mihin hintaan. Oikein mielenkiintoista (sarkasmi).
Hah, minä puhun paikkakunnan myynnissä olevista, kiinnostavista asunnoista oman veljen kanssa. Välillä me laitellaan toisillemme viestejä, että omassa taloyhtiössä on se ja se assunto myynnissä tai näitkö sen omakotitalon, jossa oli tosi outo pohjapiirros ja tolkuton hinta.
Ap mistä aiheista sinä keskustelet?
Aina tuttavalle kylään mennessäni hän kierrättää puutarhassaan ja esittelee uusimmat kukkaset ja kasvatukset. Asun itse kerrostalossa että ei nyt ihan ole mitään mielenkiintoa kyllä noihin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin vastata suvun naisten puolesta.
Pihanlaitosta, sisustuksesta ja JOKA KERTA käydään läpi mitä taloja on myynnissä ja mihin hintaan. Oikein mielenkiintoista (sarkasmi).
Hah, minä puhun paikkakunnan myynnissä olevista, kiinnostavista asunnoista oman veljen kanssa. Välillä me laitellaan toisillemme viestejä, että omassa taloyhtiössä on se ja se assunto myynnissä tai näitkö sen omakotitalon, jossa oli tosi outo pohjapiirros ja tolkuton hinta.
Ihan muuten vain, vaikka kumpikaan ei etsi asuntoa?
No eipä siinä mitään, joku selailee musiikkia ja joku autoja. :D
Minä oon reilusti alle kolmekymppinen ja kyllä ainakin kaveripiirini (kaikki naisia) kiinnostuksenkohteet yhtä, kahta ystävää lukuun ottamatta on alkaneet jo tässä iässä ummehtua sinne töistä, opiskelusta ja kahvittelusta puhumiseen.
Tuntikausia jauhetaan työasioista jopa kännissä kesken hyvien bileiden, vitsit ei enää sinkoile ja sisäpiirinaiheet ja small talk ei juuri eroa toisistaan. Syvällisiä puhutaan harvoin ja nekin on lähinnä kiusallisia ja haudanvakavia terapiasessioita, kaikki riehakkuus ja salamyhkäisyys tuntuu kadonneen niistäkin
Ja kyseessä on sentään läheisemmät ystävät, eikä hyvänpäiväntutut. Eipä ole ihme, kun sanotaan, että aikuisena on vaikeaa ystävystyä, ei tuollaisilla keskusteluilla saa muita kiinnostumaan itsestä
Ikävä niitä muutaman vuoden takaisia toverillisia ränttejä, överiksi menneitä multifandom fanityttöilyjä ja täysin kummallisuuksiin eskaloituneita, laajoja sisäpiirinjuttuja isolla porukalla.
Mieheni haluaa puhua paaaaljon enemmän lapsistamme ja lastenlapsista ja pitää heihin yhteyttä. Minä en juuri ollenkaan ( kyllä, haluan olla vähän itsekäs kun nyt kaikki muuttaneet kotoa), joten en allekirjoita tätä naisnäkökulmas.
Politiikka on keskustelunaihe, joka ei sovi kaikille. Meillä on ihan suvussa kiertävä ohje, että yhden suvun jäsenen kanssa ei puhuta politiikkaa. Hän on niin kiinnostunut aiheesta, että keskustelusta tulisi nätisti sanottuna aivan liian intensiivistä.