Miksi keski-ikäisillä naisilla on niin äärettömän tylsät puheenaiheet? Mistä sinä keski-ikäinen keskustelet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko n. 60-vuotias enää keski-ikäinen vai jo ikääntynyt? Oli, miten oli, samaa "ongelmaa" on omassa suvussani kuin ap:lla, naisten keskustelunaiheet ovat juurikin puutarha/kasvimaa, lastenlapset ja heidän omat lapsuusmuistonsa (toistavat samoja tarinoita).

Tykkäisin itse puhua ajankohtaisista asioista, kirjoista ja luonnonilmiöistä, sillä nuo kasvimaat ja lastenlapset on aika nopeasti päivitetty. Itsellänikin on kyllä puutarha, joten siihen liittyvät jutut on ihan kiinnostavia, mutta ei niistä omenasadoista pitkäksi aikaa riitä puhuttavaa.

Itseni lasken jo keski-ikäiseksi (olen vähän alle 40) ja omat suosikkiaiheet ovat jo mainitut ajankohtaiset, ihmissuhteet, kirjallisuus, luonto ja eläimet sekä remontointi/rakentaminen. Harvoin löytyy keskustelukumppania, joka jakaisi kaikki nämä kiinnostuksenkohteet, eikä viimeisestä naisten kanssa saa juttua aikaan.

Jos pariskunta rakennuttaa talon, niin toinen osapuoli on siinä nainen. Kyllä heillä on siitä paljonkin puhuttavaa.

T. Talon rakennuttanut nainen, joka tykkää puhua aivan kaikista tässä ketjussa mainituista asioista, paitsi seksistä, ruumiinosista (ne ovat miesten keskusteluaiheita ilmeisesti) tai meikeistä (en usko kenenkään naisen puhuvan niistä)

Mä kyllä puhun meikeistäkin, seurasta ja tilanteesta riippuen.

Ap: miten sulla voi olla niin tylsiä keski-ikäisiä tuttavia?

En puhu puutarhasta mökistä lapsista (paljoa)

Puhun liikunnasta lukemisesta matkustamisesta vaatteista ruoasta laihduttamisesta lomista miehistäkin

N55

Mun tylsimmistä tylsin työkaveri ei osaa pohtia syitä ja seurauksia ollenkaan ja se antaa hänestä todella yksinkertaisen vaikutelman varsinkin kun hän tykkää kyllä kovasti puhua ja kertoa juttuja mutta kun niistä jää aina syvin olemus kokonaan pois ja tärkeintä onkin se missä valossa hän itse ko. tarinassa milloinkin näyttäytykään. Todella raskasta kuunnella näitä kahvi- ja ruokatauosta toiseen ja usein vielä moneen kertaan samat mitäänsanomattomat kertomukset.

Vierailija kirjoitti:

Puhun itselleni tärkeästä aiheesta, nimittäin pyöräilystä.

Tule meille juttelemaan siitä mun miehen kanssa, se ei puhun mistään muusta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on tosi paljon ihmisiä, jotka sanovat haluavansa keskustella kirjalllsuudesta. Kertokaa nyt ihmeessä että mistä te tarkalleen ottaen keskustelette, kun keskustelette kirjallisuudesta? Minä luen paljon, mutta ikinä en ole onnistunut saamaan keskustelua kirjallisuudesta aikaiseksi yliopistoluentojen ulkopuolella. Ehkä en vaan osaa. Tosi harvoin tulee ketään vastaan, joka olisi lukenut samoja kirjoja kuin minä, siinäkö vika? Auttakaa nyt.

No saatetaan vaikka analysoida jotain hahmoa. Miettiä yleisemmin sitä teemaa, jota kirja käsitteli. Verrata sitä muuhun saman kirjailijan tuotantoon. Kaikkea tällaista.

Ei mullakaanoikeastaan ole ollut kuin opiskelija-aikaan kolmen hengen kämppusporukka, jossa puhuttiin paljon kirjallisuudesta. Lainailtiin myös toisiltamme kirjoja ja oltiin siis usein luettu samat kirjat. Kaipaan noita aikoja!

Minä en ikinä keskustele kirjallisuudesta, vaikka paljon luenkin. Lukeminen on minulle henkilökohtainen kokemus ja tuntuisi oudolta keskustella henkilöhahmoista tai teemoista. Haluan vain lukea ja kokea kirjan, en jakaa sitä. 

N-

Se on ok. Mä tykkään keskustella läheisten ystävien kanssa, vieraampien kanssa se tuntuu teennäiseltä, koska olen myös enemmän kokeva kuin älyllisesti lukemaani suhtautuva ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Naapurin keski-ikäinen nainen puhuu kavereidensa kanssa ilmeisesti aina laihduttamisesta. Rivitalossa asuessa naapurin jutut kuuluu meidän pihalle, vaikka ei kiinnostaisi. Päiväkahveilla muffinseja mutustaessa pohtivat miksi eivät laihdu. Tyttöjen illassa siideriä juodessa ja pizzaa syödessä pohtivat miksi eivät laihdu. Vielä oli joku kolmaskin vastaava tilanne tänä kesänä, jossa suu täynnä herkkuja pohtivat tätä mysteeriä, kun laihduttaminen ei onnistu.

Olen itse nyt kesälomalla lukenut paljon pihallamme ja kuullut sivusta näitä hienoja keskusteluja.

🤣 Laihdutuskeskustelut on jotain niin tylsää ettei tosikaan.

Vierailija kirjoitti:

En puhu puutarhasta mökistä lapsista (paljoa)

Puhun liikunnasta lukemisesta matkustamisesta vaatteista ruoasta laihduttamisesta lomista miehistäkin

N55

Mikä stereotypia 😁

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen kauhistunut siitä, kuinka innoissani olen kukkapenkistäni. Tekisi mieli postata siitä joka päivä, kun se on niin kaunis, mutta samalla tajuan kuinka tylsää ja nimenomaan keski-ikäistä se on. Ei ketään kiinnosta toisen kukkapenkit, en tiedä miksi itseänikään niin kovasti kiinnostaa. Kai tässä koronan aikaan on jo elon piiri pienentynyt siihen tahtiin.

Kyllä mua ainakin kiinostaa kukkapenkit, omat ja muiden :D Mutta varmaan osaat puhua muustakin kuin kukkapenkistäsi?

Eiköhän suurin osa osaa. Keskustelun aiheet tuppaavat muokkautumaan seuran mukaan. Jos itse käy vain tylsiä keskusteluja niin vika voi olla peilissäkin ja omassa kommunikointitavassa, ei vain muiden ihmisten tylsyydessä.

Niinpä. Mulla on ainakin eri puheenaiheet eri työkavereiden kanssa. Yhden kanssa jaetaan kiinnostus puutarhaan ja ruokaan, toisen kanssa jalkapalloon, kolmannen kanssa kirjallisuuteen jne. Isossa porukassa usein sitten kommentoidaan uutisia (etenkin omaan työhön vaikuttavia) ja kertoillaan hauskoja sattumuksia. Joskus joku jakaa jotain syvällisempää kuten ero tai lapsen vakava sairaus.

Pitkään jollain tauolla omia juttujaan jaarittelevat ovat sosiaalisesti vähemmän lahjakkaita, jotka eivät ymmärrä ettei ketään kiinnosta käyttää koko lounastaukoaan hänen sukututkimusjuttuunsa. Tähän kategoriaan kuuluvat myös ne, jotka kertovat aina samat jutut uudestaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naapurin keski-ikäinen nainen puhuu kavereidensa kanssa ilmeisesti aina laihduttamisesta. Rivitalossa asuessa naapurin jutut kuuluu meidän pihalle, vaikka ei kiinnostaisi. Päiväkahveilla muffinseja mutustaessa pohtivat miksi eivät laihdu. Tyttöjen illassa siideriä juodessa ja pizzaa syödessä pohtivat miksi eivät laihdu. Vielä oli joku kolmaskin vastaava tilanne tänä kesänä, jossa suu täynnä herkkuja pohtivat tätä mysteeriä, kun laihduttaminen ei onnistu.

Olen itse nyt kesälomalla lukenut paljon pihallamme ja kuullut sivusta näitä hienoja keskusteluja.

🤣 Laihdutuskeskustelut on jotain niin tylsää ettei tosikaan.

Jep 😳 Häivyn aina siinä kohtaa kun joku mammoista aloittaa ruokapöydässä kertomuksen dietistä 😳

Vierailija kirjoitti:

Pornosta puhun minä

-Riitta, 52

Rivo-Riitta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on tosi paljon ihmisiä, jotka sanovat haluavansa keskustella kirjalllsuudesta. Kertokaa nyt ihmeessä että mistä te tarkalleen ottaen keskustelette, kun keskustelette kirjallisuudesta? Minä luen paljon, mutta ikinä en ole onnistunut saamaan keskustelua kirjallisuudesta aikaiseksi yliopistoluentojen ulkopuolella. Ehkä en vaan osaa. Tosi harvoin tulee ketään vastaan, joka olisi lukenut samoja kirjoja kuin minä, siinäkö vika? Auttakaa nyt.

No saatetaan vaikka analysoida jotain hahmoa. Miettiä yleisemmin sitä teemaa, jota kirja käsitteli. Verrata sitä muuhun saman kirjailijan tuotantoon. Kaikkea tällaista.

Ei mullakaanoikeastaan ole ollut kuin opiskelija-aikaan kolmen hengen kämppusporukka, jossa puhuttiin paljon kirjallisuudesta. Lainailtiin myös toisiltamme kirjoja ja oltiin siis usein luettu samat kirjat. Kaipaan noita aikoja!

Niin, eli useamman olisi pitänyt lukea sama kirja. Mutta jos ei ole? Tosi harva tuntuu lukevan nykyään.

Ei me aina oltukaan ensin, mutta silloin joku kertoi lukemastaan kirjasta ja muut saattoi innostua lukemaan saman. Vaatii tietysti sen, että keskustelukumppani on lukeva ihminen ylipäänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä vikaa kasvimaassa on?

Ei mitään vikaa, mutta jotenkin vaivaannuttavaa kun toinen vaan selittää ja selittää loputtomiin jostain aiheesta mikä ei itseä kiinnosta kauheasti.

Osallistu keskusteluun, ja puhu jostain muusta. Toinen osapuoli on varmaan kokenut hiljaisuuden vaivaannuttavana ja yrittää keksiä jotain helppoa puheenaihetta.

Mistä tahansa aiheesta voi keskustella tylsästi tai hauskasti / koskettavasti / mielenkiintoisesti. Tässä mitataan ihmisten älykkyys, maailmankatsomus, elämänviisaus, lämpö ja huumorintaju.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä vikaa kasvimaassa on?

Ei mitään vikaa, mutta jotenkin vaivaannuttavaa kun toinen vaan selittää ja selittää loputtomiin jostain aiheesta mikä ei itseä kiinnosta kauheasti.

Osallistu keskusteluun, ja puhu jostain muusta. Toinen osapuoli on varmaan kokenut hiljaisuuden vaivaannuttavana ja yrittää keksiä jotain helppoa puheenaihetta.

Ei toimi kaikkien kanssa. Jotkut alkavat yksinpuhelun vaikka miten kiinnostava keskustelu olisi jo käynnissä.

Eikö se ole normaalia keskustelua. Elä ja juttele sinäkin.

Puhun kaikista niistä asioista, jotka kutakin ystävääni, sukulaistani, työkaveriani ym. kiinnostaa. En oikein edes tiedä, mistä en voisi puhua, sillä jos tulee joku aihe, josta en varsinaisesti tiedä, voin kysellä siitä, ja taas syntyy mielenkiintoista keskustelua.

Alla muutamia aihepiirejä, joista olen viime kuukausien aikana keskustellut:

Remonteista - asuntojen ja autojen

Sisustamisesta

Terveellisistä elämäntavoista

Dokumenteista

Elämän tarkoituksesta

Kuolemasta, saattohoidosta

Puutarhan hoitamisesta; kukista, puista, marjoista lannoittamisesta ym. ym. - laaja aihe sekin.

Musiikista

Vaatteista

Ufoista ja humanoideista

Kvanttifysiikasta

Ilmastonmuutoksesta

Hiusten- ja ihonhoidosta

Ruoanlaitosta

Elokuvista, sarjoista

Kissoista ja koirista

Energiahoidoista

Ja paljon muustakin

Ap:n kysymykseen vielä. Pitäisikö sinun itse viedä keskusteluja mielenkiintoisempaan suuntaan. Minäkin tunnen ihmisiä, joiden kanssa ei voi oikein puhua mistään muusta kuin säästä, mutta sitten pitää alkaa kyselemään, mikä heitä kiinnostaa tai mitä ovat touhuilleet viime aikoina, niin sitten voi syntyä joku yhteinen kiinnostava puheenaihe. Et kai vain itse ole tylsä tyyppi tai sellainen, joka ei osaa kuunnella, tai epäempaattinen, niin muut eivät uskalla sinulle avautua.

Kerrothan Ap, mistä aiheesta haluaisit keskustella. :)

Tässä taitaa nyt olla enemmän ongelmana kuulijan/keskustelijan eli AP:n rajallinen kyky keskustella vähänkään vaativammista aiheista joten on selvästi turvallisempaa pysyä yleisissä, helppotajuisissa aiheissa. Sekin on mahdollista, ettei AP osaa keskustella eli kuunnella toisen näkökantoja ja perusteluja vaan raivoaa sitä omaa näkemystään.

Terkkuja keski-ikäiseltä tädiltä, joka keskustelee melkein mistä tahansa. Myös kasvimaasta ja kastelurytmistä.

Kaikista rasittavimpia keskustelukumppaneita ovat nämä äitityypit jotka eivät osaa tai halua puhua muusta kuin lapsista. Sen lisäksi he tietävät kaikkien muiden asiat paremmin kuin henkilö itse. Näitä porukoita kartan. Itse tykkään keskustella kaikesta mahdollisesta, kaikkeen ei toki löydy asiantuntevuutta on kiva kuunnella itseään viisaampia, aina voi opiia uutta. Parhaiten keskustelu sujuu tietysti lapsuudesta asti olevien ystävien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Tekee tosi usein mieli keskustella kirjallisuudesta, taiteesta, elokuvista, matkustamisesta, jne, mutta valitettavan harva tällaiseen keskusteluun pystyy. Naisista nimenomaan. Miesten kanssa tämä on paljon helpompaa. Itse olen siis nainen.

Ahaa, eli olet omasta mielestäsi erityinen ja poikkeuksellinen nainen? Ja niitä naisia, joiden mielestä mies on naisen yläpuolella. Tekstistäsi päätellen en yhtään ihmettele ettei kukaan nainen "pysty" keskustelemaan kanssasi. Se, että sun tekee mieli keskustella ko aiheista, ei välttämättä tarkoita sitä, että pystyisit.