Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Millainen on ihminen, joka neuvoo kaikessa mitä hänelle kerrot?
Kommentit (125)
Vierailija kirjoitti:
Niin, sitten ei varmaan kannata kertoa niistä asioista ja ongelmista jos kerran ei halua mitään vastakaikua niille. Normaaliempatialla varustettu ihminen kun lähtökohtaisesti haluaa auttaa neuvomalla tai yrittämällä ratkaista jotenkin asiaa, tarjoamalla näkökulmaa.
Jatkossa siis pidä suusi kiinni äläkä kerro, koska se on pelkkää valittamista jos et halua että siihen reagoidaan.
Yrität normalisoida oman tungettelevan ja toisen rajat ylittävän käytöksen. Omassa kaveri/tuttava/sukulaispiirissäni nämä besserwisserit jotka katsoo olevansa kaikkien alojen asiantuntijoita ovat vähemmistö, oikeastaan heitä on 2 tosi rankkaa puuttujaa ja yksi semi, joka ratkaisee mutta myös osaa kuunnella. Kaikki muut osaavat keskustella ja kuunnella ja tukea eivätkä ole pätemässä neuvoillaan.
Monesti nämä besserwisserit ovat muutenkin raskasta seuraa kun arvostelevat kaikkea näkemäänsä ja ovat tietävinään mitä esim. lääkäreiden, poliitikkojen tai eri alojen asiantuntijoiden pitäisi tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa ihmisistä ei tajua, että neuvoja harvoin halutaan jos niitä ei nimenomaan kysytä. Kai he pitävät itseään viisaampina. Esim jos minä olen miettinyt jotain ongelmaani jo 10 vuotta löytämättä mitään ratkaisua siihen, niin toinen luulee keksivänsä siihen viidessä minuutissa ratkaisun, vaikka hän ei tunne koko asiaa lainkaan.
Mikä sitten on pointtisi, miksi asiasta avaudut jos kerran et kaipaa neuvoja tai näkökulmaa?
Sitä joskus katsos vahingossa erehtyy luulemaan että ystävältä saa lämpimän halauksen ja olkapään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tälläne kaveri ja tää piirre ottaa päähän. Ku tahdon vaa puhua ja tukea nii hän pyrkii ratkaisee ongelman. En pyytäny ratkaisee asiaa, koska se ei ole häne asia sitä ratkasta. Enne sanoin henkilöä ystäväksi, mutten enää koska en voi puhua hälle enää mistää.
En kyllä tajua tätä. Erityisesti naisissa yleinen piirre, esim. tyttöystävä alkaa valittaa jostain painavasta asiasta niin tarjoan sille ratkaisua ja sitten suuttuu siitä? Eikö se ongelma pitäisi ratkaista, eikä vaan vatvoa asiaa ja voivotella?
Miksi omia murheitansa ei saisi läheiselleen jakaa vaikka niihin ei olisikaan ratkaisua?Ehkä joskus tyttöystäväsi kaipaa vain lohdustusta, olkapäätä ja halausta. Itse sanon aina että jaettu ilo on kaksinkertainen ilo ja jaettu suru on puolikas suru.
Harmi kun ei ole lähipiiriin pesiytynyt kaikentietäjiä. Se olisikin mahtavaa kun joku googlettaisi sen mitä itse en löydä, ottaisi selvää siitä mistä itse en jaksa, olisi aina joku jolle soittaa kun on joku ylitsepääsemättömältä tuntuva ongelma! Sen sijaan löytyy useitakin jotka eivät mistään mitään tiedä, mutta ehdottelevat joko täysin puuta heinää, tai sitten juuri jotain "kannattaa syödä d-vitamiinia purkista jos siitä on sinulla puutetta" Ohhoh, kylläpäs oli neronleimaus enkä olisi ikinä itse tajunnut että noinhan se pitääkin tehdä. Kysyn kyllä jos en jotain ymmärrä, tai hoksaa, mutta kyllä se on 1/100 kerrasta kun jollain on edes joku hieman eteenpäin auttava neuvo tarjota.
Jos ystäväsi tulee avautumaan sinulle, voisi olla hyvä kysyä, että haluatko, että kuuntelen sinua vai haluatko myös ratkaisuehdotuksia ongelmaasi? Silloin olisi peli selvä molemmille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tälläne kaveri ja tää piirre ottaa päähän. Ku tahdon vaa puhua ja tukea nii hän pyrkii ratkaisee ongelman. En pyytäny ratkaisee asiaa, koska se ei ole häne asia sitä ratkasta. Enne sanoin henkilöä ystäväksi, mutten enää koska en voi puhua hälle enää mistää.
En kyllä tajua tätä. Erityisesti naisissa yleinen piirre, esim. tyttöystävä alkaa valittaa jostain painavasta asiasta niin tarjoan sille ratkaisua ja sitten suuttuu siitä? Eikö se ongelma pitäisi ratkaista, eikä vaan vatvoa asiaa ja voivotella?
Joskus ihminen haluaa jakaa asioitaan toisen kanssa, mutta se ei tarkoita, että toisen tarvitsisi ratkaista asiat hänen puolestaan. Yleensä toisen antamista neuvoista ei ole apua, ellei kyseessä ole yksinkertainen käytännön ongelma (esim. miten jokin tekninen laite saadaan toimimaan).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä valita, niin kukaan ei neuvo.
Minä neuvon tahallani joskus jotakin pöhköä, jotta se ruikuttaja vaihtaisi uhria.
Luitko aloituksen?
Tässä on kyse ihmisistä jotka alkaa puuttua ja neuvoa vaikka toinen yrittäisi puhua säästä.
Tyyliin taputella seiniä ja neuvomaan miten sen saa kaadettua.
Appivanhempani on tässä suorastaan surrealistisia. Etsivät myös minulle mm työpaikkoja (minulla on työpaikka) ja lähettelevät ohjekirjeitä jne.
Mielestäni aloituksessa ei kyllä sanottu, että kyseinen neuvominen alkaisi tyhjästä. Moni sen käsittikin niin, että puhutaan ongelmista ja sitten suututaan kun toinen yrittää neuvoa. Nämähän ovat kaksi eri tyyppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö joillakin ole hyvin ratkaisukeskeinen ajattelumalli aina ?
Eli samantien alkaa raksuttaan vaihtoehtoja ,automaattisesti. Mitään ei voi ainoastaan pohtia,vaan heti pitää miettiä ratkaisuja.
Sillä on vaan pitkään ollut tylsää ja tekemisen puutetta. Se on tietysti hiukan ikävä vaiva itselle ja muille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ei välttämättä haittaa, jos kaveri yhden kerran kertoo (eriävän) mielipiteensä tai ehdottaa jotain ratkaisua. Kunhan ei ala tyrkyttää mielipidettään yhä uudestaan ja uudestaan, aina kun asia tulee puheeksi.
Jos asioita miettii vähän eteenpäin, niin…millainen ihminen ei halua pohtia ratkaisuja ongelmaansa? Raskas ihminen tämäkin…mutta niin me kaikki tavalla tai toisella
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö joillakin ole hyvin ratkaisukeskeinen ajattelumalli aina ?
Eli samantien alkaa raksuttaan vaihtoehtoja ,automaattisesti. Mitään ei voi ainoastaan pohtia,vaan heti pitää miettiä ratkaisuja.
Neuvojat antavat yleensä huonoja neuvoja, koska heillä ulkopuolisina on puutteelliset/virheelliset tiedot tilanteesta tai siitä mitä neuvottava varsinaisesti haluaa. Näin varsinkin silloin, jos tilanne on monimutkainen ja vaikeasti hahmotettava.
Vierailija kirjoitti:
Jos asioita miettii vähän eteenpäin, niin…millainen ihminen ei halua pohtia ratkaisuja ongelmaansa? Raskas ihminen tämäkin…mutta niin me kaikki tavalla tai toisella
Kyllä jokainen varmaan pohtiikin ratkaisuja ongelmaansa, mutta se voi olla hankalaa jos ei saa edes rauhassa puhua asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kestä yhtään tuollaista ihmistä. Hän kuvittelee tietävänsä kaikesta enemmän ja osaavansa kaiken paremmin. Eihän hän muuten neuvoisi. Ja se joka tietää ja osaa, on hänellä valta. Neuvominen loppupeleissä vallankäyttöä.
No ei kyllä. Tulee mieleen että yrittää vaan auttaa. Onpa negatiivisia ajatuksia näistä.
Tuo ylläoleva ei ole minun oma negatiivinen ajatukseni, vaan vuorovaikutuskirjoista opittua: älä neuvo.
On eri asia, että neuvoo siinä asiassa, missä itse on asiantuntija. Esim hyvin voinneuvoa, miten hoitaa omaa atopiaa tehokkaimmin. Jostain syystä ne neuvovat ihmiset kuvittelevat olevansa hyvin monen asian asiantuntijoita.
Sama
Vierailija kirjoitti:
Nainen?
Meillä kotona ainakin neuvoo kaikessa vaikka en puhuisikaan.
Voi olla miesosapuoli yhtä hyvin. "Kuulepas, pikku kulta..."
Yli-innokas, hermostunut, epävarma.
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisukeskeinen ihminen!
Minulle on ainakin tosi raskasta kuunnella jatkuvasti valitusta. Siksi useimmiten ehdotan jotain, millä kertoja pääsisi onnellisempaan tilanteeseen asiassa, joka on huonosti.
Jos ei halua muutosta, miksi pitää heiluttaa huuliaan? Tietysti jos kaikki on hyvin, niin en minäkään neuvo, vaan osaan iloita yhdessä.
Yleensä himoneuvojalta tulvii neuvoja, näkemyksiä ja tulkintoja, vaikka kyseessä ei olisi mikään ratkaisua vaativa ongelma. Kun joku kertoo jostain kokemastaan tai näkemästään, himoneuvoja iskee kimppuun kuin sika limppuun ja kertoo, kuinka asia "oikeasti" on mennyt.
Tässä nyt tunnutaan sekoittavan kaksi eri tyyppiä:
- On neuvoja ja kaikentietävä joka neuvoo ja kaikentietää vaikkei edes kysytä. Ärsyttävä ihminen, kyllä.
- On myös se ratkaisukeskeinen ja empaattinen ihminen joka yrittää ehdotuksin/neuvoin löytää helpotusta tilanteeseen luullen sen olevan tarkoituskin kun kerran kerrotaan asia x. Tätä en pidä ärsyttävänä.
Itse otan avautumisen keskustelunavauksena, kuvittelen että jos toinen minulle kertoo niin hän haluaa jotain näkökulmaa / neuvoa / vuorovaikutusta asian suhteen, eikä pelkkää mykkää selkään taputtamista.
Näköjään se ei siis välttämättä sitä olekaan, aina oppii jotain.
Alue: Aihe vapaa
En kyllä tajua tätä. Erityisesti naisissa yleinen piirre, esim. tyttöystävä alkaa valittaa jostain painavasta asiasta niin tarjoan sille ratkaisua ja sitten suuttuu siitä? Eikö se ongelma pitäisi ratkaista, eikä vaan vatvoa asiaa ja voivotella?