Millainen on ihminen, joka neuvoo kaikessa mitä hänelle kerrot?
Kommentit (125)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rasittava. Raskas.
Veljeni on tällainen. Viimeksi kyseli mitä esikoiseni aikoo tehdä lukion jälkeen, vastailin epämääräisiä, hän tarttui niihin ja alkoi neuvoa ja jauhaa.
Sitten uhriutui siitä kun en ollut kertonut minne lukioon keskimmäinen haki. Mksiköhän en.
En tiedä kuvitteleeko hän auttavans mutta helvetin rasittavaa tuo on.
Minä analysoin kaikkea, mikään siitä ei ole neuvoiksi tarkoitettu.
Ja mihin tuokin nyt liittyy?
Veljeni sanoo ”ei sen nyt sinne ainakaan pidä mennä, älä päästä sitä tänne, ihan väärään lukioon mene, ei se sille sovi, tee jotain”.
Vierailija kirjoitti:
Haluaa auttaa, ilmeisesti et itse pääse elämässä eteenpäin??
Myös silloin, kun menee hyvin, hän neuvoo. "Älä osta enää vaatteita, kun sulla on niin paljon" tai "Laita se puhelin nyt pois", "Laita villasukat jalkaan ettet palellu"...
Hän on ns. kaikkitietäjä, amerikaksi smart ass...
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisukeskeinen ihminen!
Minulle on ainakin tosi raskasta kuunnella jatkuvasti valitusta. Siksi useimmiten ehdotan jotain, millä kertoja pääsisi onnellisempaan tilanteeseen asiassa, joka on huonosti.
Jos ei halua muutosta, miksi pitää heiluttaa huuliaan? Tietysti jos kaikki on hyvin, niin en minäkään neuvo, vaan osaan iloita yhdessä.
En itse puhu juuri ongelmistani. Kun joku puhuu minulle omasta ongelmastaan, jostain syystä oletan herkästi, että hän haluaa minulta näkemystä, ehkä jopa neuvoa.
Minusta tuntuu omituiselta se, että toinen puhuu ja toinen on vain kuuntelija.
Tiedän joitain ihmisiä, jotka aina, jos joku puhuu heille ongelmistaan, sanovat ihan pokalla vain "voi hitto" tai "no höh" tai "voi kurja" eivätkä mitään muuta. Täytyisi opetella tuo taito.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ystäväni, persoinallisuushäiriöinen. Hymyillen ja nyökyten otan vastaan ja yleensä annan mennä toisesta korvasta ulos, mutta hän myös fiksu ja ajattelee muille vain hyvää, joten moni neuvo ihan ok.
Eihän persoonallisuushäiriöinen voi olla ystävä.
Sosiaalisesti tumpelo ja aika omahyväinen ihminen. Kuvittelee, että muut ihmiset ovat niin tyhmiä, että hän tietää ratkaisut heidän ongelmiinsa paremmin.
Todellisuudessa ihmiset ovat miettineet asioitaan pitkään ja tuntevat niiden taustatekijät paljon, paljon paremmin kuin tämä neuvoja, joka kuuli asiasta vasta minuutti sitten.
Kuvaan kuuluu usein, että tämä idari neuvoja vieläpä suuttuu, kun toinen sanoo, ettei hänen neuvonsa auta asiaa. Nakkelee niskojaan, että "älä sitten valita, kun ei ratkaisuehdotus kelpaa"!
Minä olen itsekin aika ratkaisukeskeinen tyyppi, mutta vuosien mittaan olen opetellut pitämään mölyt mahassasi, jos minulta ei selkeästi kysytä neuvoa. Yleensä ihmiset haluavat empatiaa, eivät neuvoja.
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat ovat lapsilleen varmaan usein tuollaisia. Alkaa kyllästyttää tässä 40-vuotiaana, kun heiltä tulee ohjausta joka tilanteeseen, vaikka en olisi edes sanonut mitään. Esim. että laita ovi kiinni perässäsi.
Sanovat sinulle laita ovi kiinni perässäsi?Asut siis yhä vanhempien siivellä ja kotona?Mitä odotat heiltä?Aika mamman poika tai tyttö olet.Jos et voi keskustella heidän kanssa oikeista asioista? Jos siis et enää asu kotona? Silloin olet aikuinen kun tee rajat vanhemille.Sanot suoraan missä menään ja mitä odotat heiltä.Mutta jos koti asut,varmasti vanhemat määrää.Kun et kyenyt aloitamaan itsenäistä aikuisen elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tälläne kaveri ja tää piirre ottaa päähän. Ku tahdon vaa puhua ja tukea nii hän pyrkii ratkaisee ongelman. En pyytäny ratkaisee asiaa, koska se ei ole häne asia sitä ratkasta. Enne sanoin henkilöä ystäväksi, mutten enää koska en voi puhua hälle enää mistää.
Sehän on ystävällistä että joku haluaa auttaa ja ratkaista ongelmasi.Eihän silti ole pakko menetellä juuri hänen neuvomallaan keinolla mutta arvostaisit sitä,että hän haluaa auttaa sinua .Kaikilla ei ole noin hyviä ystäviä.
Ystävällistä se ettei edes kuuntele loppuu mikä on ongelma ja rupeaa käskee et mitä pitää tehä? Lisäksi suuttuu ku häne muka hienoja ratkasuja ei noudateta, koska ne ei vaa ollu toimivia. Selvä.
Sulla oli nyt kaksi kysymystä tuossa peräkkäin, paremmat vastaukset saat kun kysyt yhtä asiaa kerrallaan.
Hauskasti huomaa ketkä täällä on näitä muiden elämästä paremmin tietäviä. Luulevat vielä tekevänsä palveluksen, vaikka todellisuudessa karkottaa muut ympäriltään.
Vierailija kirjoitti:
Sulla oli nyt kaksi kysymystä tuossa peräkkäin, paremmat vastaukset saat kun kysyt yhtä asiaa kerrallaan.
Se on totta, mutta en tee nyt opinnäytetyön empiria osuutta.
Älä valita, niin kukaan ei neuvo.
Minä neuvon tahallani joskus jotakin pöhköä, jotta se ruikuttaja vaihtaisi uhria.
Vierailija kirjoitti:
Älä valita, niin kukaan ei neuvo.
Minä neuvon tahallani joskus jotakin pöhköä, jotta se ruikuttaja vaihtaisi uhria.
Höh, niitä neuvoja tulee vaikkei valita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rasittava. Raskas.
Veljeni on tällainen. Viimeksi kyseli mitä esikoiseni aikoo tehdä lukion jälkeen, vastailin epämääräisiä, hän tarttui niihin ja alkoi neuvoa ja jauhaa.
Sitten uhriutui siitä kun en ollut kertonut minne lukioon keskimmäinen haki. Mksiköhän en.
En tiedä kuvitteleeko hän auttavans mutta helvetin rasittavaa tuo on.
Minä analysoin kaikkea, mikään siitä ei ole neuvoiksi tarkoitettu.
Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Älä valita, niin kukaan ei neuvo.
Minä neuvon tahallani joskus jotakin pöhköä, jotta se ruikuttaja vaihtaisi uhria.
Luitko aloituksen?
Tässä on kyse ihmisistä jotka alkaa puuttua ja neuvoa vaikka toinen yrittäisi puhua säästä.
Tyyliin taputella seiniä ja neuvomaan miten sen saa kaadettua.
Appivanhempani on tässä suorastaan surrealistisia. Etsivät myös minulle mm työpaikkoja (minulla on työpaikka) ja lähettelevät ohjekirjeitä jne.
Öö avulias?
Mielestäni helvetin raskas on sellainen joka aina vaan valittaa, eikä yritä ratkaista ongelmiaan. Ei niissä negatiivisissa asioissa pidä jäädä vellomaan.
En kestä yhtään tuollaista ihmistä. Hän kuvittelee tietävänsä kaikesta enemmän ja osaavansa kaiken paremmin. Eihän hän muuten neuvoisi. Ja se joka tietää ja osaa, on hänellä valta. Neuvominen loppupeleissä vallankäyttöä.
Faith kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisukeskeinen ihminen!
Minulle on ainakin tosi raskasta kuunnella jatkuvasti valitusta. Siksi useimmiten ehdotan jotain, millä kertoja pääsisi onnellisempaan tilanteeseen asiassa, joka on huonosti.
Jos ei halua muutosta, miksi pitää heiluttaa huuliaan? Tietysti jos kaikki on hyvin, niin en minäkään neuvo, vaan osaan iloita yhdessä.
En itse puhu juuri ongelmistani. Kun joku puhuu minulle omasta ongelmastaan, jostain syystä oletan herkästi, että hän haluaa minulta näkemystä, ehkä jopa neuvoa.
Minusta tuntuu omituiselta se, että toinen puhuu ja toinen on vain kuuntelija.
Tiedän joitain ihmisiä, jotka aina, jos joku puhuu heille ongelmistaan, sanovat ihan pokalla vain "voi hitto" tai "no höh" tai "voi kurja" eivätkä mitään muuta. Täytyisi opetella tuo taito.
Pitää opetella tuo "no voi kurja' näköjään. Sen verran paljon ketjussa on näitä jotka julistavat etteivät halua mitään neuvoja pyytämättä.
Vierailija kirjoitti:
En kestä yhtään tuollaista ihmistä. Hän kuvittelee tietävänsä kaikesta enemmän ja osaavansa kaiken paremmin. Eihän hän muuten neuvoisi. Ja se joka tietää ja osaa, on hänellä valta. Neuvominen loppupeleissä vallankäyttöä.
No ei kyllä. Tulee mieleen että yrittää vaan auttaa. Onpa negatiivisia ajatuksia näistä.
Tietää sinun olevan imbesilli, ja ihmettelee moten olet edes näin pitkälle pärjännyt. Haluaa ennenkaikkea auttaa.