Lue keskustelun säännöt.
Aviomies jäi kiinni pettämisestä, mutta se, mitä hän vastasi, sai minut suunnattomaan, sisäiseen raivon valtaan
15.07.2021 |
Puolison vastaus kysymykseeni, miksi olit uskoton: "No, kato, sellasta sattuu." En tiedä, mitä ajatella!
Kommentit (226)
Vierailija kirjoitti:
Semmoistakin sattuu, että nainen jättää pettäjän. Ihan hyvän sattuma se.
Ihan oikein se että jättää! Monet ovat työaikana keljuilleet minulle siitä, etten hyväksynyt ukkomiesten käyttäytymisiä työpaikalla olevien naisiin suhtautumisiin. Ja niin pian kuin selvisi millä asialla äijät olivat niin viimeinen varoitus kerrasta!
En itse ole koskaan ollut aviossa mutta en liioin "kukasta kukkaan" juoksija ja en koe itseäni paremmaksi kuin toiset mutta todellisille ystäville olet uskollinen ja sellaissa suhteessa selvinnyt ihman pettämisiä.
Jos pettäjänä hyväksyy pettämisen niin todellisuudessa sellainen pettää sairaasti itse itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehet ovat suuria sikoja!
Noh, otahan varovasti, siat siinä tapauksessa niin porsaita hankkii kasvattaa sioiksi!
Ei aseteta pettämis ongelmaa sukupuolisuuden valoon...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta kait te tiedätte että siihen pettämiseen on syy? Eikai kukaan petä siks että haluaa vain kokeilla vähän vierasta. Kyllä ainakin itselläni on niin paska suhde että jos jäisin kiinni tekosistani niin varmaan kysyisin että yllättikö tää, se vain on niin että jos ette kotona viitsi ihan parastanne antaa niin elämä lyhyt ja nautinto haetaan muualta. En ole ihan se kaikista uskottavin aviomies ollut. Ehkä yli 20 naisen kanssa pettänyt ja monesti. Mutta näillä mennään. Tänään taas saan vierasta. Mies 36v
Mikä estää eroamasta? Se on kuitenkin edessä kun jäät kiinni.
Nyt on niin hankala elämäntilanne että on pakko odottaa hetki. Ihan fiksusti koko perheen kannalta paras. Mies 36v
Tämä on sellaista, jota harva ymmärtää, ennen kuin elää siinä tilanteessa.
Olen itsekin siinä tilanteessa, että pidän perheeni kasassa, mutta jos tapaan kivan miehen, voisin hyvinkin hypätä sivusuhteeseen.
Tilannettani en tässä selittele enempää, mutta se on monimutkainen ja hankala.
Ei ole mitenkään harvinaista, että perhe pidetään kasassa, omaisuus jakamattomana ja puolisot voivat olla ihan kohtalaisissakin väleissä, mutta sivusuhteet palvelevat silti jotain tarvetta, joka muuten jäisi saamatta.
Elämään mahtuu kaikenlaista, kaikkea voi tapahtua, ja tämä nyt tapahtui Ap:lle, nyt täytyy vain päättää miten asian kanssa elää.
Omaa syrjähyppyä voi kokeilla ihan mielenkiinnosta.
Eroaminen voi olla hirveä työmaa, repivää ja raastavaa, sinne menee talo, piha, auto jne. Onko eläminen mukavampaa yhden ihmisen tuloilla jossain pikkukopperossa?
Lapsilta menee koti, perhe ja pian ollaankin ah niin ihanissa ja harmonian täyttämissä uusperhekuvioissa.
Ja jos Ap taas olet nuori ja sillä tavalla vapaa, että lapsia ja taloa tai muuta omaisuutta ei vielä ole, mitä edes murehdit?
Naurahdat vain, että jaa, vai kävi vain tällä tavalla ja teet mitä parhaaksi katsot.
Elämä ei todellakaan ole mustavalkoista.
Sun kaltaisten ihmisten pitäisi elää yksin.
Sairasta.
No, tuossa on se hyvä puoli ettei tarvitse miettiä miten tästä eteenpäin, pitäisikö yrittää antaa anteeksi ja mitä tein väärin. Mies on k*sipää eikä välitä sinusta joten ukko ulos ja uutta elämää suunnittelemaan. No, rankkaahan se on varmasti.
Miehet ovat suuria sikoja!