Lue keskustelun säännöt.
Aviomies jäi kiinni pettämisestä, mutta se, mitä hän vastasi, sai minut suunnattomaan, sisäiseen raivon valtaan
15.07.2021 |
Puolison vastaus kysymykseeni, miksi olit uskoton: "No, kato, sellasta sattuu." En tiedä, mitä ajatella!
Kommentit (226)
Mitä sitten olisi pitänyt sanoa? Olisko pitänyt valehdella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi kannattanut sanoa suoraan että hyvännäköinen misu panetti enemmän kuin oma ruma muija.
Onpa sinulla huono huumorintaju..
Ei mela soutamisesta kulu. Get over it.
Semmoistakin sattuu, että nainen jättää pettäjän. Ihan hyvän sattuma se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräs papin rouva petti miestään ja sanoi että #eihän tuo nyt mitään ollut, sama kun kävisi kahvilla. Niin se haureus sokaisee
Mä laittaisin naiseni pihalle tollasesta. Enkä jäisi kaipaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin sellaista sattuu. Yksikään suhde ei ole siltä turvassa.
"It just happened."
Toi vastaus kertoo ettei mies ota vastuuta virheestään. On ikäänkuin tapahtuman ulkopuolella.
Siksi on varmaan kyennyt pettämäänkin, kun tavallaan teko ei kosketa häntä. Hän vain ajelehtii kohtalon virrassa.
Samalla vähättelee ap:n tuskaa.
Oletko koskaan kuullut esim. sanontoja "tekevälle sattuu" tai "sattuu sitä paremmissakin piireissä"? Näillä kummallakaan sanonnalla ei tarkoiteta, että jokin "vain tapahtui". Merkitys on aivan eri. Sanonnat eivät myöskään kerro mitään mahdollisesta vastuun ottamisesta tai vastuuttomuudesta.
Esimerkiksi jos joku on sanonut tai tehnyt jotain loukkaavaa ja pyytää anteeksi, siihen on usein tapana sanoa "ei se mitään, sellaista sattuu/sattuuhan sitä. Eli sillä tarkoitetaan perimmältään sitä, että ihmiset mokailevat, ovat epätäydellisiä ja erehtyväisiä jne... Se on elämää. (Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että ihminen ei olisi vastuussa tekemisistään tai ettei olisi toivottavaa, että ihminen pyrkii kehittymään ja ottamaan opiksi virheistään.
Tuossa ap:n tilanteessa tuollainen vastaus on kyllä kieltämättä aika hyytävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä sattuu.
Jos olisit ap vaimo jolta saa riittävästi kaikkea. Läheisyyttä henkisesti ja fyysisesti, seksiä, arvostetuksi tulemisen tunnetta, hyväksymistä, yhteenkuuluvuutta, sitä ei sattuisi.
Jotain on jäänyt puuttumaan mikä on aiheuttanut sen että näin sattui. Mutta suurimmassa osassa suhteita jotain puuttuu. Pitkissä suhteissa aika ajoin ihan väistämättä.
Ja myönnä ap ettei mikään vastaus olisi sinua tyydyttänyt.
Anna antaneeksi tai ole antamatta mutta nytpä opit että sitä sattuu. Ehkä sinullekin joskus.
Kai ymmärrät että uskottomuutta on ollut aina ja se joka ei ymmärrä sen inhimillisyyttä ei ymmärrä täysin ihmisyyttä.
On aina helppo syyttää uskottomuudesta muita,esim.että jotain puuttuu.Kyllä se kuitenkin johtuu pettäjän luonteen heikkoudesta.On nähty tuttavapiirissä monta elävää esimerkkiä.
Juu ei yleensä ole vain yhtä syyllistä. Kirjoitin ajatukseni vain osittain. Pettämiseen saattaa olla harvoin syynä vain pettäjän ongelmat mutta useimmiten syynä on parisuhteen ongelmat. Minä ymmärrän erittäin hyvin että ajautuu hakemaan läheisyyttä ja arvostusta toiselta jos oma kumppani ei koskaan korvaa lotkauta kun yrittää kertoa hänelle mitä jää suhteessa vaille.
Jos mitätöit vuosia kumppanisi toiveet olet erittäin syyllinen siihen että kumppanisi heikko luonne ajaa hänet vieraan luo. Olet ehkä itse jopa rakentanut tätä luonnetta heikommaksi.
Mä en ymmärrä miksi kumppanin toiveet ignoorataan, ymmärrän paremmin jopa pettämistä.
Ja on helppo huudella että pitää ensin jättää sitten vasta muiden luo, kun se perhe on sellainen paketti minkä haluaa yleensä pitää kasassa ja se on myös lapsille usein se paras vaihtoehto. Itse olen eronnut ja vaikka kaikki sujuu hyvin niin silti ero ei ole lapsille koskaan mitenkään hyväksi, kun vanhempien suhde ei ole ollut mikään katastrofi heidän silmissään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos et aio kostaa niin ota ero..kerran petturi osaa toistaa temppunsa.
Vierailija kirjoitti:
Miks menit tommosta sonnia lähelle ylipäätänsä. Olisit pyytänyt allekirjoittamaan sopimuksen et jos pettää on sen jälkeen sulle velkaa sata tonnia rahaa.
En välttämättä oo oikia ihmine. Mutta sullekko luottamus on yhtäkuin 100k€. Jos mun kaveri ottas mun lompakosta 5€, ei 100k€ palauttas luottamusta. Naista en voi omistaa nii sentakia tämä ko juttu ei oo varsinainen ongelma
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä sattuu.
Jos olisit ap vaimo jolta saa riittävästi kaikkea. Läheisyyttä henkisesti ja fyysisesti, seksiä, arvostetuksi tulemisen tunnetta, hyväksymistä, yhteenkuuluvuutta, sitä ei sattuisi.
Jotain on jäänyt puuttumaan mikä on aiheuttanut sen että näin sattui. Mutta suurimmassa osassa suhteita jotain puuttuu. Pitkissä suhteissa aika ajoin ihan väistämättä.
Ja myönnä ap ettei mikään vastaus olisi sinua tyydyttänyt.
Anna antaneeksi tai ole antamatta mutta nytpä opit että sitä sattuu. Ehkä sinullekin joskus.
Kai ymmärrät että uskottomuutta on ollut aina ja se joka ei ymmärrä sen inhimillisyyttä ei ymmärrä täysin ihmisyyttä.
On aina helppo syyttää uskottomuudesta muita,esim.että jotain puuttuu.Kyllä se kuitenkin johtuu pettäjän luonteen heikkoudesta.On nähty tuttavapiirissä monta elävää esimerkkiä.
Juu ei yleensä ole vain yhtä syyllistä. Kirjoitin ajatukseni vain osittain. Pettämiseen saattaa olla harvoin syynä vain pettäjän ongelmat mutta useimmiten syynä on parisuhteen ongelmat. Minä ymmärrän erittäin hyvin että ajautuu hakemaan läheisyyttä ja arvostusta toiselta jos oma kumppani ei koskaan korvaa lotkauta kun yrittää kertoa hänelle mitä jää suhteessa vaille.
Jos mitätöit vuosia kumppanisi toiveet olet erittäin syyllinen siihen että kumppanisi heikko luonne ajaa hänet vieraan luo. Olet ehkä itse jopa rakentanut tätä luonnetta heikommaksi.
Mä en ymmärrä miksi kumppanin toiveet ignoorataan, ymmärrän paremmin jopa pettämistä.
Ja on helppo huudella että pitää ensin jättää sitten vasta muiden luo, kun se perhe on sellainen paketti minkä haluaa yleensä pitää kasassa ja se on myös lapsille usein se paras vaihtoehto. Itse olen eronnut ja vaikka kaikki sujuu hyvin niin silti ero ei ole lapsille koskaan mitenkään hyväksi, kun vanhempien suhde ei ole ollut mikään katastrofi heidän silmissään.
Pettäminen vetää maton petetyn jalkojen alta ja johtaa usein riitaisaan eroon ja syvään katkeruuteen. Petetty saattaa purkaa tilannetta vielä vuosia terapiassa ja hänellä voi olla vaikeuksia luottaa tulevissa ihmissuhteissa. Sekö on sitten lasten kannalta parempi kuin se ajoissa tehty sopuero?
Kyllä te uskottomuuden puolustajat jaksatte naurattaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin sellaista sattuu. Yksikään suhde ei ole siltä turvassa.
"It just happened."
Toi vastaus kertoo ettei mies ota vastuuta virheestään. On ikäänkuin tapahtuman ulkopuolella.
Siksi on varmaan kyennyt pettämäänkin, kun tavallaan teko ei kosketa häntä. Hän vain ajelehtii kohtalon virrassa.
Samalla vähättelee ap:n tuskaa.
Oletko koskaan kuullut esim. sanontoja "tekevälle sattuu" tai "sattuu sitä paremmissakin piireissä"? Näillä kummallakaan sanonnalla ei tarkoiteta, että jokin "vain tapahtui". Merkitys on aivan eri. Sanonnat eivät myöskään kerro mitään mahdollisesta vastuun ottamisesta tai vastuuttomuudesta.
Esimerkiksi jos joku on sanonut tai tehnyt jotain loukkaavaa ja pyytää anteeksi, siihen on usein tapana sanoa "ei se mitään, sellaista sattuu/sattuuhan sitä. Eli sillä tarkoitetaan perimmältään sitä, että ihmiset mokailevat, ovat epätäydellisiä ja erehtyväisiä jne... Se on elämää. (Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että ihminen ei olisi vastuussa tekemisistään tai ettei olisi toivottavaa, että ihminen pyrkii kehittymään ja ottamaan opiksi virheistään.
Tuossa ap:n tilanteessa tuollainen vastaus on kyllä kieltämättä aika hyytävä.
Olen eri mieltä. Minusta noidenkin sanontojen tarkoitus on nimenomaan vähätellä tapahtunutta. Toinen pyytää anteeksi ja sovinnon ja anteeksiannon eleenä toinen ilmaisee, ettei siinä nyt mitään niin kauheaa tullut tehtyä. Ei noita käytetä juuri koskaan syvästi loukkaavien tekojen yhteydessä, vaan nimenomaan pikkumokissa. Kukaan ei sano "sellaista sattuu" kun toinen on mäjäyttänyt nyrkillä naamaan, sen sijaan vartin myöhästymisen yhteydessä sitä voi hyvin käyttää. Ja mokanneen omasta suusta noita pidetään lähinnä v*ttuiluna ja välinpitämättömyyden osoituksena. Ei se vartin odotuttanut marssi paikalle ja totea olankohautuksella että "ei se mitään". Juuri siksi, että se osoittaisi vähättelyä ja vastuun ja kunnioituksen puutetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä sattuu.
Jos olisit ap vaimo jolta saa riittävästi kaikkea. Läheisyyttä henkisesti ja fyysisesti, seksiä, arvostetuksi tulemisen tunnetta, hyväksymistä, yhteenkuuluvuutta, sitä ei sattuisi.
Jotain on jäänyt puuttumaan mikä on aiheuttanut sen että näin sattui. Mutta suurimmassa osassa suhteita jotain puuttuu. Pitkissä suhteissa aika ajoin ihan väistämättä.
Ja myönnä ap ettei mikään vastaus olisi sinua tyydyttänyt.
Anna antaneeksi tai ole antamatta mutta nytpä opit että sitä sattuu. Ehkä sinullekin joskus.
Kai ymmärrät että uskottomuutta on ollut aina ja se joka ei ymmärrä sen inhimillisyyttä ei ymmärrä täysin ihmisyyttä.
On aina helppo syyttää uskottomuudesta muita,esim.että jotain puuttuu.Kyllä se kuitenkin johtuu pettäjän luonteen heikkoudesta.On nähty tuttavapiirissä monta elävää esimerkkiä.
Juu ei yleensä ole vain yhtä syyllistä. Kirjoitin ajatukseni vain osittain. Pettämiseen saattaa olla harvoin syynä vain pettäjän ongelmat mutta useimmiten syynä on parisuhteen ongelmat. Minä ymmärrän erittäin hyvin että ajautuu hakemaan läheisyyttä ja arvostusta toiselta jos oma kumppani ei koskaan korvaa lotkauta kun yrittää kertoa hänelle mitä jää suhteessa vaille.
Jos mitätöit vuosia kumppanisi toiveet olet erittäin syyllinen siihen että kumppanisi heikko luonne ajaa hänet vieraan luo. Olet ehkä itse jopa rakentanut tätä luonnetta heikommaksi.
Mä en ymmärrä miksi kumppanin toiveet ignoorataan, ymmärrän paremmin jopa pettämistä.
Ja on helppo huudella että pitää ensin jättää sitten vasta muiden luo, kun se perhe on sellainen paketti minkä haluaa yleensä pitää kasassa ja se on myös lapsille usein se paras vaihtoehto. Itse olen eronnut ja vaikka kaikki sujuu hyvin niin silti ero ei ole lapsille koskaan mitenkään hyväksi, kun vanhempien suhde ei ole ollut mikään katastrofi heidän silmissään.
Pettäminen vetää maton petetyn jalkojen alta ja johtaa usein riitaisaan eroon ja syvään katkeruuteen. Petetty saattaa purkaa tilannetta vielä vuosia terapiassa ja hänellä voi olla vaikeuksia luottaa tulevissa ihmissuhteissa. Sekö on sitten lasten kannalta parempi kuin se ajoissa tehty sopuero?
Kyllä te uskottomuuden puolustajat jaksatte naurattaa.
En naura sinulle mutta mutkat suoriksi vedät kyllä. Kyllä sekin että mitätöit kaiken mitä oma puolisosi toivoo on ihan yhtä lailla väärin kuin uskottomuus ja voi viedä itsetunnon ja todellakin nimenomaan johtaa syvään katkeruuteen.
En puolusta uskottomuutta vaan ymmärrän sitä, se mut en ymmärrä on sulkea korvat täysin omalta puolisolta, miten sellaista voi puolustaa?!?!
Eron voi hoitaa paskasti tai hyvin riippumatta eron syistä. Jos on katkera pettänelle puolisolle on silloinkin itse vastuussa siitä miten toimii lasten edessä. Hyviä sopueroja on harvemmin, ratkaisevaa on miten kukin aikuinen päättää toimia erotessa. Siitä että kiukuttelet ja teet lasten elämän hankalaksi et voi syyttää ketään muuta kuin itseäsi, oli eron syyt ihan mitkä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan sattunut jo montakin kertaa?
Kuka näitä laskee...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä sattuu.
Jos olisit ap vaimo jolta saa riittävästi kaikkea. Läheisyyttä henkisesti ja fyysisesti, seksiä, arvostetuksi tulemisen tunnetta, hyväksymistä, yhteenkuuluvuutta, sitä ei sattuisi.
Jotain on jäänyt puuttumaan mikä on aiheuttanut sen että näin sattui. Mutta suurimmassa osassa suhteita jotain puuttuu. Pitkissä suhteissa aika ajoin ihan väistämättä.
Ja myönnä ap ettei mikään vastaus olisi sinua tyydyttänyt.
Anna antaneeksi tai ole antamatta mutta nytpä opit että sitä sattuu. Ehkä sinullekin joskus.
Kai ymmärrät että uskottomuutta on ollut aina ja se joka ei ymmärrä sen inhimillisyyttä ei ymmärrä täysin ihmisyyttä.
On aina helppo syyttää uskottomuudesta muita,esim.että jotain puuttuu.Kyllä se kuitenkin johtuu pettäjän luonteen heikkoudesta.On nähty tuttavapiirissä monta elävää esimerkkiä.
Juu ei yleensä ole vain yhtä syyllistä. Kirjoitin ajatukseni vain osittain. Pettämiseen saattaa olla harvoin syynä vain pettäjän ongelmat mutta useimmiten syynä on parisuhteen ongelmat. Minä ymmärrän erittäin hyvin että ajautuu hakemaan läheisyyttä ja arvostusta toiselta jos oma kumppani ei koskaan korvaa lotkauta kun yrittää kertoa hänelle mitä jää suhteessa vaille.
Jos mitätöit vuosia kumppanisi toiveet olet erittäin syyllinen siihen että kumppanisi heikko luonne ajaa hänet vieraan luo. Olet ehkä itse jopa rakentanut tätä luonnetta heikommaksi.
Mä en ymmärrä miksi kumppanin toiveet ignoorataan, ymmärrän paremmin jopa pettämistä.
Ja on helppo huudella että pitää ensin jättää sitten vasta muiden luo, kun se perhe on sellainen paketti minkä haluaa yleensä pitää kasassa ja se on myös lapsille usein se paras vaihtoehto. Itse olen eronnut ja vaikka kaikki sujuu hyvin niin silti ero ei ole lapsille koskaan mitenkään hyväksi, kun vanhempien suhde ei ole ollut mikään katastrofi heidän silmissään.
Pettäminen vetää maton petetyn jalkojen alta ja johtaa usein riitaisaan eroon ja syvään katkeruuteen. Petetty saattaa purkaa tilannetta vielä vuosia terapiassa ja hänellä voi olla vaikeuksia luottaa tulevissa ihmissuhteissa. Sekö on sitten lasten kannalta parempi kuin se ajoissa tehty sopuero?
Kyllä te uskottomuuden puolustajat jaksatte naurattaa.
En naura sinulle mutta mutkat suoriksi vedät kyllä. Kyllä sekin että mitätöit kaiken mitä oma puolisosi toivoo on ihan yhtä lailla väärin kuin uskottomuus ja voi viedä itsetunnon ja todellakin nimenomaan johtaa syvään katkeruuteen.
En puolusta uskottomuutta vaan ymmärrän sitä, se mut en ymmärrä on sulkea korvat täysin omalta puolisolta, miten sellaista voi puolustaa?!?!
Eron voi hoitaa paskasti tai hyvin riippumatta eron syistä. Jos on katkera pettänelle puolisolle on silloinkin itse vastuussa siitä miten toimii lasten edessä. Hyviä sopueroja on harvemmin, ratkaisevaa on miten kukin aikuinen päättää toimia erotessa. Siitä että kiukuttelet ja teet lasten elämän hankalaksi et voi syyttää ketään muuta kuin itseäsi, oli eron syyt ihan mitkä tahansa.
Minä kommentoin vain tuohon, että on kohtuu oksettavaa puolustella pettämistä "lasten parhaalla", koska hyvin harvoin se uskottomuus tekee erosta ainakaan sopuisampaa ja lapsille vähemmän vahingollista. Toki kumppania (ja lapsia) voi vahingoittaa muutoinkin kuin pettämällä, sitä ei kukaan kiellä. Mutta ei se pettäminenkään mitään lasten vuoksi perheen kasassa pitämistä ole vaan syvää itsekkyyttä.
Oot tehnyt alunperin VIRHE VALINNAN ? Joillekin sattuu niitä urpoja jotka hyppää vieraissa heiti, kun arki on laskeutunut parisuhteeseen.
Sanonta " kerran pettää, pettää useamminkin" pitää tasan varmasti paikkansa.
No, onneks sä oot laittanut sen virhevalinnan jo ulkoruokintaan.
Avioeropaperit on tänään lyöty pöytään mieheni allekirjoitettaviksi. Hämmästys oli suuri, niin kuin arvata saattoi. Hämmästystä seurasi ihmettely: "Et kai sä ny näin pienestä eroo haluu. Aattele ny vähä lapsiaki." Ihmettelyn jälkeen hän alkoi itkeä, polvistui eteeni, tarrasi jaloistani kiinni ja aneli: "Älä jätä!" (AP)
välillä sitä kompastuu ja laskeutuu penis edellä jonnekin kielletyyn paikkaan
Mies on varmaan nähnyt sen Ismo Leikolan sketsin, jossa suomalaiset eivät itse tee mitään, vaan kaikki vaan tapahtuu heille. Yritti vastata humoristisesti...