Äitini kieltää kaiken

[quote author="Vierailija" time="19.07.2014 klo 15:44"][quote author="Vierailija" time="19.07.2014 klo 15:25"][quote author="Vierailija" time="19.07.2014 klo 15:17"]

Jos asuisin lähelläkään pääkaupunkiseutua niin voisin kyllä sponssata sinulle yhdet oikeankokoiset liivit. Tuskin se äiti niitä nyt pois päältäkään kävisi repimään? Harmi vaan että asun liian kaukana. :(

N20

[/quote]sponssiapua on jo tarjottu, mutta "likka" häipyi linjoilta.

[/quote]

Kellä muka on aikaa roikkua päivät pitkät täällä? Olisiko tämä muka enemmän totta, jos tyttö vastaisi täällä 24/7?

[/quote]

Joillakin ilmeisesti on. Siksihän on heti kyse provosta, jos ei koko aikaa kirjoita tänne aloituksen tehtyään. Jotkut keskustelut jatkuvat monta päivää ja tietenkään aloittaja ei saa poistua hetkeksikään. :D

[quote author="Vierailija" time="19.07.2014 klo 16:59"]

[quote author="Vierailija" time="19.07.2014 klo 14:30"][quote author="Vierailija" time="19.07.2014 klo 14:26"][quote author="Vierailija" time="19.07.2014 klo 13:49"]Tuntuu inhottavalta sanoa näin, mutta kai tiedätte, että 13-vuotias on seiskaluokkalainen? Tai menossa kasille. Ihmeen kieliopillisesti taitavaa tekstiä tulee näppäimiltä. Heti tästä mainittaessa alkaakin ilmestyä outoja hymiöitä. Tyttö valvoo pitkään, koska sattuu olemaan juuri nyt mummulassa?

[/quote]

Itse olin 13-vuotiaana kieliopillisesti taitavampi kuin 70 % av-mammoista. Älkää haukkuko trolliksi vain siksi, että omat teininne ovat vajukkeja.

[/quote]

Tuli tästä mieleen, että miksihän tälle nauretaan ylilaudalla ja mietitään, kuinka av-mammat uskoo kaiken...?

[/quote]

Itse ihmettelen, miten teinipoika muka kirjoittaisi näin hyvää tekstiä ja teinityttö ei?

[/quote]Minun rehellinen mielipiteeni on, että kirjoittaja ei ole teinipoika. Mutta ei myöskään teinityttö. Ihan aikuisesta henkilöstä on kyse ja luultavasti miespuolisesta.

En lukenut kaikkia vastauksia, mutta tuli mieleen kummit. Onko sinulla kummeja? Heidän tehtävänsähän on olla lapsen "aikuinen ystävä", tuki ja turva. Voisitko olla yhteydessä kummiisi ja vaikka kertoa hänelle ongelmistasi, tai kutsua teille kylään ja ottaa asian puheeksi. Tai sitten tosiaan joku tuollainen nuorten auttava puhelin tms.

Todellakin kuulostaa siltä, että äitisi pelkää vanhentumistasi eikä haluaisi päästää sinusta ja lapsiajastasi irti. 

Äitis kontrollihalu on sairasta tai sit se sai ite samanlaisen kasvatuksen

Mutta kerro sille että sua kiusataan liivien takia ja niissä ei oo mitään hävettävää 

Sano että pojat kuolaa himoissaan sun perään kun nännit nöpöttää ohuiden toppien läpi, niin äkkiä äiti kiiruhtaa ostamaan sun kanssa kunnon topatut liivit :D

Ota yhteyttä koulusi kuraattoriin. Ja pyydä joltain sukulaiselta lahjaksi ne liivit.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="19.07.2014 klo 10:38"][quote author="Vierailija" time="18.07.2014 klo 23:23"][quote author="Vierailija" time="18.07.2014 klo 23:20"]Kyllä sun pitää olla rohkea tässä. Ja riitaa ei kannata pelätä! Ei äitisi ala sinua vihaamaan. Tee niin että mietit asiaa ja kuinka paljon se ärsyttää, siten keräät rohkeutta ja raivoa jolla sanoa asiat niinkun ne on. Mutta järkevää on ensin kysyä miksi et luota minuun, ja pysy nyt tiukkana sitten, jopa riitaan asti. Hänen äitinsä oli varmaan niitä 70-luvun mammoja jotka ei lapsilleen rintsikoita ja siteitä ostaneet, vetoaa varmaan siihen että kun minun nuoruudessani...

Mun äiti syntyi 60-luvulla, mutta mummun kertomuksien mukaan oli yllättävän hyvin saanut itse tukea murrosiässään. Mikähän sitten saattaa olla se ns. trauma, joka estää mun äitiä rintsikoiden hankkimisen lisäksi myös puhumaan kuukautisista kuiskaten..? :o

Onko äitisi Helsingistä kotoisin? Jos hän on muualta, pelko tulee ehkä sieltä. En itsekään varmaan uskaltaisi päästää teiniä yksin Helsingissä pyörimään, mutta se onkin se kuvitelma, jos asuu muualla, että Helsinki on vaarallinen. :)
Äitini on kotoisin Länsi-Suomesta, jote sinällään tuo on ihan mahdollinen näkökulma. :/ Toisaalta taas hän on asunut Helsingissä jo yliopistoajoista lähtien, joten uskoisi hänen jo rauhoittuneen.

Aamulla menin sitten sanomaan äidilleni suoraan, että on noloa olla luokalta se ainoa, joka ei saa liikkua keskustassa. Äiti sanoi, että sitten vain olet. Yritin rauhallisesti sanoa, että mä en oo missään meidän luokan jutuissa mukana, ja tytöt aina nälvii mua, eikä päästä mua mihinkään mukaan. Ne kans luulee, et mä en vaan halua tulla mukaan, minkä takia ne on kääntyny mua vastaan. :( Äiti hymähti, että jos 15 ei käy mule, niin voihan se yhtä hyvin päästää mut kaupungille, kun oon 18. Mikä sitä vaivaa? Musta ihan oikeesti tuntuu, että se vois pitää ton "lupauksensa", eli päästää mut keskustaan vasta 18-vuotiaana. Sillähän on siihen oikeus. :( Mä tiedän, että tää on vaan turhaa valitusta, anteeksi...

Minä myönnän ymmärtäväni myös äitiäsi tässä asiassa, ettei hän päästä sinua kaupungille notkumaan. Siellä oikeasti ON kaiken maailman hyväksikäyttäjiä ja raiskaajia, joten Jokinen rakastava äiti on huolissaan siitä, ettei oma tytär joudu vääriin tilanteisiin. Kuulostaa vain siltä, että sinun äitisi kohdalla tämä on ehkä mennyt vähän yli.

Oma äitini oli hyvin paljon samanlainen. Minulla oli onneksi harrastus, partio, jonka varjolla pääsin paljon pois kotoa ja josta löytyi minulle samanluonteisia elinikäisiä ystäviä. Ja jossa tuli aika turvallisessa porukassa kokeiltua teinisekoilut.

Et kerro missä päin Hesaa asut, mutta äitisi lukee lehtiä ja pelkää kuollakseen teiniraskautta, raiskaamista, joukkoraiskaamista, näpistelyjä, huumekokeiluja ja koukkuun jäämistä, sitä, että ihastut johonkin 27v Mahmudiin ja käännyt muslimiksi, opiskelujedi romahtamista jne. Hän ehkä kokee, että luokkakaverisi tulevat taustoista, joiden kautta sinä voit saada huonoja vaikutteita.

Kysy äidiltäsi, mitä kaikkea hän kokee, että voi olla uhkana, jos koulun jälkeen menet vaikkapa tunniksi kavereitten kanssa ostarille. Täällä puhut fiksusti, osaat sen varmaan myös äitisi kanssa.

Ai niin, näin 4kymppisenä voin todeta, että moni luokkakaverini, jolla oli vapaampi perhe, on nyt ihan hyvissä ammateissa ja fiksuja aikuisia eivätkä varmasti olisi viekotelleet minua tuhon tielle. Mutta on myös niitä, jotka vain hengailivat silloin kaupungilla jotka eivät koskaan saaneet elämäänsä ryhtiä vaan ajautuivat vääriin porukoihin. Itse tiedän, etten olisi nyt yhtään sen onnellisempi, jos olisin saanut vapaammin notkua kaupungilla, vaikka se silloin harmittikin todella paljon.

Liiveistä: äidiltäsi on ehkä väärä käsitys siitä mitkä ovat vaihtoehdot? Etsi netistä jotkut perusnätit t-paitaliivit tmv ja kysy vielä kerran. Jos mangut kaarituettuja niin et sinä niitä oikeasti tarvitse, ja äitisi muuten ehkä pelkää, että haluat jotkut seksikkäät pinkit pitsihörhelöt mallia Cubus. Tuo on myös erittäin hyvä argumentti, että ällöt äijät koulumatkalla kommentoi kiusallisesti :)

Tää keskustelu on aloitettu kaksi vuotta sitten heinäkuussa, joten muutaman viimeisen kommentoijan neuvot tulevat vähän myöhässä.

Saikohan ap liivinsä? Ja hänhän on nyt 15-vuotias, joten onnistuukohan kaupungille meneminen jo? Vai nousiko ikäraja?

Onneks mun äitini on aina kunnioittanut mun fyysistä itsemäärämisoikeutta ja yksityisyyttä omaan vartalooni ja ulkonäköön. Vaikka muuten tiukka mutsi olikin... Sano äidilles, että hän oikeasti loukkaa sinun itsemääräämisoikeutta ja tukahduttaa sun itsenäistymistä ja kykyä toimia oma-aloitteisesti. Kyllähän nyt herran jumala jo pikkulapsetkin käyvät kaupassa yksin karkkiostoksilla ja kulkevat pitkiä matkoja harrastuksiin ja kouluun yksin! Tai sitten jos haluut jäädä koulun jälkeen hengailemaan kavereiden kanssa, voit kotona sanoa olleesi jälki-istunnossa ja siksi päivä venyi :D

Tässä jo aikuiseksi varttuneitten tyttöjen äidin kommentit lainauksessa. Äitisi on ehkä vähän vanhanaikainen ja ajattelee, että vasta "rippikouluiässä" saa mennä vapaammin. Tai sitten hän on elänyt niin villiä nuoruutta, että haluaa säästää sinut samalta.

"Kännykkä kiinni ja  koulun jälkeen kartsalle" on huono neuvo varsinkin siinä tapauksessa, että äitisi omat kokemukset 13-vuotiaana ovat sellaisia, joita ei omille lapsille kerrota ja "äiti hakisi pois jos tietäisi". Siinä tapauksessa nimittäin poliisi on etsimässä sinua alta aikayksikön.

Vierailija kirjoitti:

Tähän äidilläni on todella tiukat säännöt: Asun siis Helsingissä, mutta en saa mennä kaupungille yksin tai kavereideni kanssa. Hänen mukaansa saan mennä kaupungille ilman vanhempiani vasta, kun olen 15-vuotias. Siis mitä ihmettä?! Tämä on asia, mikä saa minut häpeämään. Koulun jälkeen koko kaveripiirini menee keskustaan ostoksille, mutta minun täytyy aina keksiä tekosyitä, miksi en pääse mukaan. En saa mennä edes aivan meidän lähellämme olevaan ruokakauppaan tai edes R-kioskille!

- Nyt täytyy kyllä kysyä, missä sinä oikein asut ja millaisia ovat kaverisi, jos KOKO KAVERIPIIRI MENEE KESKUSTAAN KOULUN JÄLKEEN OSTOKSILLE 13-VUOTIAINA?

Lisäksi vähän pidemmän kävelymatkan päässä meistä on melko pieni ostoskeskus, ja osaan mennä sinne kävellen, pyörällä ja bussilla. En saa mennä sinne mitenkään, tähänkin ikäraja on 15-v. :(

 - Miten äitisi estää sen?

Ja sitten todella omituinen sääntö: En saa käyttää topattuja liivejä!!! Olin kerran äitini kanssa vaateliikkeessä, ja siellä varovasti osoitin kevyesti topattuja, kaarituellisia liivejä. Äitini alkoi heti päivitellä, kuinka alan näyttää "ties miltä katutytöltä", jos alan tässä iässä käyttämään tuollaisia. Olen luokkani ainoa, jolla ei ole kaarituellisia liivejä! Kuulen tästä kommentteja ja kuiskauksia joka päivä, ja se sattuu. :( Minulla on siis vain pelkät harjoitusrintsikat, jotka ovat pelkkää ohutta kangasta, eivätkä peitä nännejäni kunnolla tai tue rintojani mitenkään!

- "Tue rintoja! " 13-vuotiaalla? En välitä kuvitella, kuinka valtavat meijerit sinulla tulee olemaan 23- saati 43-vuotiaan, jos jo 13-vuotiaana tarvitset tukevia kaarituellisia.

Kaveripiirisi taitaa olla muutenkin outo, jos yhtenään shoppailee keskustassa. Ehkä sinun ei todellakaan kannata välittää heidän "kuiskauksistaan". Ja mikä pakko sinun on kertoa heille, millaiset liivit sinulla on?

 Minulla ei ole edes rahaa jolla voisin salaa vain mennä ostamaan liivit sieltä "kielletystä ostoskeskuksesta". Auttakaa oikeasti...

- Kerro äidillesi, että sinun ikäisesi pitäisi ehdottomasti opetella käyttämään omaa rahaa, joten pitäisi saada säännöllisesti viikko- tai kuukausiraha omia ostoja varten. Tai sitten isällesi, hän voisi ymmärtää paremmin tarpeesi. Ja mitä haittaa huutamista, kunhan saisit rahaa vaikka rintaliiveihin.

Ehkä tämä on provo, mutta toisaalta 13-vuotiaan ajatusmaailma on varmaan muutenkin aivan toisenlainen kuin hänen äitinsä, tai siis meidän, jotka olemme vähintään hänen äitinsä ikäisiä.

Vierailija kirjoitti:

Äitis kontrollihalu on sairasta tai sit se sai ite samanlaisen kasvatuksen

Mutta kerro sille että sua kiusataan liivien takia ja niissä ei oo mitään hävettävää 

Kerro meille, mistä sinä löysit tämän 2 vuotta vanhan aloituksen!

Jos olet itse aloittaja, olet nyt 15 v ja haluaisimme tietää, miten tilanne eteni.

Sano että haluat topatut liivit, koska ne peittävät nännit eivätkä näy vaatteiden alta.

Äitisi on liian kontrolloiva ja määräilevä. Jos osaat liikkua julkisilla liikennevälineillä, niin saisit mielestäni käydä kaupungilla.

Mitä jos ehdottaisit äidillesi tutustumista kaveriesi perheisiin ja hän saisi siten turvallisuudentunteen tietää, missä seurassa liikut? Se olisi minusta muutenkin järkevää.

Vastuuta on hyvä opetella pikkuhiljaa eikä niin, että yhtäkkiä räväyttää jostain iästä alkaen täyden liikkumisvapauden yms ilman totuttelua siihen. Siitähän juuri syntyy ongelmia.

Juttele myös isäsi kanssa näistä asioista ha vaikka koulun oppilaanohjaajan tai terveydenhoitajan kanssa.

PÄLLIT! TÄMÄ ON KAKSI VUOTTA VANHA KESKUSTELU!!!! TURHA ENÄÄ NEUVOA ALOITTAJAA!

Mun äiti on narsisti ja lievää muutakin mt-ongelmaa ja juuri tuossa iässä alkoi älytön kyttääminen. Hän oli olevinaan niin hyvää äitiä ja "rakasti" etten saanut mennä ystävien kanssa bussilla kouluun, hän tuli hakemaan joka päivä ja vei jäätelölle tai kahvilaan istumaan itsensä kanssa. Tulin pikkuisen kiusatuksi ja ystävyyssuhteet katkesivat, koska muut pitivät omituisena. Omituista se olikin. Kaikki kontrollointi verhottiin rakkaudella. Jos saat viikkorahaa, niin osta niillä rahoilla itsellesi tarpeellisia / toivomiasi asioita. Tärkeimpiä vaatteita, ripsiväriä tai muuta mitä toivot. On sulla tossa iässä jo jotakin elämää oltava. Minusta voisit ihan sanoa että syrjäydyt ja joudut kiusatuksi jos olet täysin kahlittu kotiin. Ei äitisi välttämättä tokene mutta yritä edes. Rintaliiveistä voisit sanoa että sinun on nyt pakko saada peittävämmät liivit jottet tule ahdistelluksi. Omasta kokemuksesta tiedät että vaikka rinnat olisivat vasta alkamass akehittyä niin paidan läpi paistavat nännit keräävät kyllä huomion. Josset saa liivejä niin toppaa ne harjoitusliivisi. Naurettavaahan toi on.

Kuulostaa sekopäältä, joka yrittää kaikkensa että olisit turvassa ja kunnolla, mutta koska hän on idiootti, ei hän osaa tehdä sitä rakentavasti. Sitä niittää mitä kylvää ja äitisi saa vielä nähdä, kuinka kontrolli lähtee hänen käsistään sinun suhteesi. En osaa auttaa. Äitisi tarkoittaa hyvää, mutta koska on pelokas nykymaailman suhteen käyttäytyy hänkin irrationaalisesti.